Lasse Kangasjärvi on Heinolan Puuveistomestari 2016

Heinolan III Moottorisahauksen Puunveistokisat pidettiin 14-15.10. Heinolan Citymarketin pihalla. Kisailemassa oli kymmenen Suomen johtavaa puunveistäjää eri puolilta Suomea. Perjantaina 14.10 oli kahden tunnin pikakisa jonka aiheena oli ”Lemmikki”. Työt myytiin kaikki kauppaneuvos Jethron johdolla huutokaupassa lauantaina.. Lauantaina veistoaikaa oli kuusi tuntia ja aineena ”Lasten satuhahmo”. Taidetyöt ovat olleet yleisön nähtävänä ja ostettavana Citymarketin aulassa 29.10. saakka. Reilusti yli 3000 äänestäjää valitsivat parhaaksi työksi ja veistäjäksi Lasse Kangasjärven Vilppulasta, hänen ”Roope Ankka” keräsi äänistä 38%. Toiseksi ylsi Ulla Häglund Alavetelistä työllään” Nalle Puh”, äänipotista lohkesi 17%. Kolmanneksi kiri viime vuoden voittaja, Timo Nevalainen, Pyhäsalmelta veistoksellaan ”Merenneito” jolla äänistä lohkesi 16%. Neljäs oli Jämsästä Tauno Kangasluoman ”Velho” 8% ääniosuudella. Äänestäneiden mielestä viides oli Heinolan oma poika Rake Leino, työllään ”Jumbo Norsu” ja äänisaalis oli 7,5%. Neljä parasta veistäjää palkitaan. Äänestäneiden kesken arvotun puuveistoksen voitti Venla Väli-Torala Heinolasta  ja vuoden kahvit voittivat Milla Marttila Heinolasta ja Heimo Rönkkö Heinävedeltä. Puuaihiot lahjoitti Versowood Heinolasta.

Heinola on anonut vuoden 2018 Moottorisahauksen Puunveistokisoja. Päätös tulee vuoden loppuun mennessä.

Heinolan uusi lukio?

Keskustelu Heinolan lukion tulevaisuudesta ja sijainnista osoittaa näköalattomuutta tulevaisuuteen. Vastuulliset virkamiehet ja päättäjät luulevat että 5-10 vuoden kuluttua tavallinen Heinolan lukio, Heinolan keskustassa, uudessa rakennuksessa menestyy. Jo tänään Heinolan ympäristöstä tulleiden oppilaiden määrä vähenee ja yhä useampi heinolalainen nuori käy lukiota Heinolan ulkopuolella. Varsinkin seuraavina vuosina ”Parakkilukion” vetovoima on heikko.

Lukion pitää tulevaisuudessa erikoistua, jos aikoo menestyä. Terveysliikuntakaupungissa menestyisi varmasti liikuntalukio. Luonnollinen paikka sille olisi Suomen Urheiluopiston Kampus, sieltä löytyisi kuulemma nyt tilatkin liikuntalukiolle eli ei tarvitse kaupungin rakentaa. Uskon myös että Urheiluopiston tarjoamat tilat eivät homehdu, kuten kaupungin rakentamat ja hallitsemat koulutilat. Liikuntalukiolle tilat olisivat löytyneet Vierumäeltä heti, ilman parakkeja ja omaa rakentamista. Kaupungilla tuntuu oleva ihan riittävästi lähes pakollisia rakentamiskohteita lähivuosiksi. Miksi tätä uuden liikuntalukion vaihtoehtoa ei haluta edes selvittää?

Vierumäen Kampuksella on jo satoja liikunta-alan opiskelijoita, siellä on myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yksikkö joka mahdollistaa monia yhteistyömahdollisuuksia. Kulku Heinolan keskustasta on järjestettävissä, Vierumäeltä löytyy myös opiskelija-asuntoja ja kankaalle on helppo rakentaa niitä lisää.

Tuleviin muutoksiin varautuminen

Osa Heinolan johtavista poliitikoista antaa ymmärtää, että jatketaan ison Sote- muutoksen jälkeen entisin voimin. Ei pienennetä valtuustoa, ei kevennetä organisaatiota, ei vähennetä johtajia ja päälliköitä, ei yhdistellä tulosalueita, ei muuteta ja uudisteta entisiä toimintatapoja . Eletään velaksi. Väki vähenee ja uusia johtajia vaan palkataan. Pitääkö olla erikseen kehitysjohtaja ja strateginen johtaja? Nykymeno tietää veronkorotuksia. Olen jo aikaisemmin ehdottanut hallintorakenteen virtaviivaistamista, joka parantaisi päätöksentekonopeutta, päätösten laatua ja palveluasennetta. Jokaiselle uudelle tulosalueelle oma asiantuntijalautakunta. Sivistys- hyvinvointilautakunta, tekninen- ympäristö lautakunta ja yrittäjistä koostuva elinkeinolautakunta. Lautakuntien puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä. Lautakuntiin valitaan vain valtuuston jäseniä ja varajäseniä. Hallituksessa henkilöstöä edustaa pääluottamusmies, ei muita henkilöstön edustajia. Valtuustoon riittää 30 jäsentä. Byrokratian purkaminen ja normitalkoot pitää ulottaa myös kuntatasolle. Demokratiaa ei vahvista puolueiden jäsenten lukumäärä kaikessa päätöksenteossa. Asiantuntijalautakunnat voivat hyödyntää kylillä, kaupunginosissa toimivia kyläyhdistyksiä. Tämä sitouttaa kyläläisiä tehtyihin päätöksiin nykyistä paremmin.

Elinkeinojohtaja kirjoittaa 22.8. aivan oikein että vaikka emme tiedä koulutustarpeita 2030, meidän on kuitenkin tehtävä siihen liittyviä isoja päätöksiä tänään ja huomenna. Päätöksentekoa auttaa muualta saadut kokemukset, tulokset, uudet ideat. Vaihtoehtoja ovat elinkaarimalli (suosii valtakunnallisia yrityksiä), Heinolan omien yrittäjien rakentamismalli (suosii paikallisia yrityksiä), puukoulumalli (vahvistaa Heinolan puutalo brändiä ) tai toimiminen vuokratiloissa, esim. terveysliikuntakaupungin liikunta lukiolle valmiit tilat löytyvät Suomen Urheiluopistolta. Kaupungin omaa kiinteistömassaa ei saa enää kasvattaa, sitä pitää jatkossa vähentää.  On löydettävä uusia vaihtoehtoja, nykyinen toimintapata ei toimi ja tulee liian kalliiksi. Toivottavasti uusi lakimies osaa tehdä sellaisia tarjouspyyntöjä, jotka mahdollistavat hankinnat lähialueelta.  Myös maantiesillan uusimisessa on hyödynnettävä paikallista puuosaamista, sillasta on tehtävä uusi maamerkki, joulupuukaupungin valoportti. Heinolasta pitää tehdä vetovoimainen asuinpaikka varhaiskasvatus- ja opetus- ja koulutuspalveluja sekä kulttuuri-ja liikuntapalveluja kehittämällä. Elinkeinopalveluja pitää kehittää yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Tapahtumien järjestämisessä tarvitaan kaupungin johdolta enemmän yhteistyötä järjestöjen ja ko. toimijoiden kesken. Kasvatetaan sosiaalista pääomaa. Voimavarat pitää keskittää kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Elinkeinotoimella näyttää olevan asia jo pöydällä.

Muutama vuosi sitten ehdotin, että kaupungin vesilaitos yhtiöitetään. Esitys ei edennyt, se kaatui lähinnä tulosalueen johdon asenteeseen. Nyt kun on selvitetty ja vertailtu eri kunnissa veden hintaa, on selvinnyt, että Raahessa on edullisinta vettä. Siellä vesilaitos on yhtiöitetty. Nelihenkiselle perheelle vesi on vuodessa noin tuhat euroa edullisempi kuin kalliimmassa kunnassa. Heinolassa vesilaitoksen tuottoa on käytetty tulosalueen muiden ylisuurten kustannusten paikkaukseen. Ehdotukseni on, että vesilaitos yhtiöitetään ja kaavoitus- ja maankäyttöyksikkö siirretään suoraan hallituksen vastuulle ja hyödynnetään nykyistä paremmin paikkakunnan yritysten tarjoamia palveluja. Laajempi yhteistyö paikkakunnan yrittäjien kanssa mahdollistaa kaupungin organisaation keventämisen. Tämä estää verotuksen kiristymisen.

Kun nyt maakuntatasoa ja sotea rakennetaan, pitää valmisteluun ottaa mukaan myös yrittäjien edustajia, jotta toteutettava ratkaisu hyödyntää myös paikallisia yrittäjiä, ei yksistään veroparatiisiyrittäjiä.

Toivon näistä eri vaihtoehdoista avointa keskustelua ennen kunnallisvaaleja. Minusta päätöksiä pitää tehdä jo ennen vaaleja, jotta Heinola selviää tulevista muutoksista voittajana. Tämä edellyttää myös kaupunginjohtajalta aktiivisempaa otetta, tulevaisuuden visiota, se ei saa olla yksin puoluepamppujen varassa. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Pieni kaupunki,  ISO MAHDOLLISUUS.

Vaalikuume nousee

Jäin Heinolan kaupungin luottamustoimista pois viime vuonna, perusteena ikä yli 70v, sairaudet (syöpä ja 1-tyypin diabetes). Nyt kuitenkin pari puoluetta on jo kysynyt ehdokkaaksi seuraaviin kuntavaaleihin. Kertovat että minulla on niin hyviä kehittämisideoita että minun pitäisi olla valtuustossa. Minä totesin että Teillä oli kuusi vuotta aikaa tukea minun ehdotuksiani, mutta merkittävää tukea ei tullut. Miten on mahdollista että puolue nyt olisi minua tukemassa kun näyttää siltä että samat naamat ovat edelleen puolueen johdossa ja SDP-Kokoomus akseli näyttää olevan elossa.

Jos lähtisin mukaan, se olisi vain Heinolan parhaaksi, ei oman edun eikä vaikutusvallan takia. Esimerkiksi SDP-Kokoomus akseli pitäisi purkaa, valtuustoon 30 valtuutettua, lautakunnan jäseniksi valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja ja lautakuntien puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Hallitukseen ei valita henkilökunnan edustajia, henkilöstöä edustaa hallituksessa pääluottamusmies. Kaupungin virkamiesorganisaatiota madalletaan kahdella portaalla eli johtajia ja päälliköitä vähennetään, vastuualueita ja lautakuntia yhdistetään. Uutena lautakuntana yrittäjistä muodostettava elinkeinolautakunta. Kaupungin lakimies laatii sellaisia tarjouspyyntöjä jotka mahdollistavat paikallisten yrittäjien käytön. Kaupungin kiinteistömassaa ei enää kasvateta, suositaan vuokratiloja, esimerkiksi terveysliikuntakaupungin liikuntalukiolle löytyvät hyvät tilat Suomen Urheiluopistolta. Näitä esityksiä kyselijät sanoivat myös kannattavansa. Millä perusteella minun nyt pitäisi uskoa heitä? Näin ennen vaaleja heitä kiinnostaa vain minun avullani saatavat yli 200 ääntä. Vaalien jälkeen lupaukset unohtuvat, kuten niin monta kertaa aikaisemmin. Päättäjäpaikkojen jaossa ei vaikutakaan äänimäärät vaan puolueen hyväksi tehty työ ,oma etu ja kaverin etu. Jostakin syystä Heinolan etu unohtuu. Uskon että minulle ei voida antaa niin sitovaa lupausta edellä mainittujen kehittämistoimenpiteiden toteutumiseen joka saisi minut pyörtämään aikaisemmat päätökseni. Heinolan kannalta valitettavaa. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta

Avoimet MM-Kisakylät Heinolassa 27-28.2.2017

                                                                                                                                                        Päijät-Hämeen kehittämishanke:

Isojen tapahtumien hyödyntäminen koko maakunnassa, pilotti MM-kisakylät 2017. Mukana Lahden ympäristökunnat, Region ,Maakuntaliitto, projektipäällikkö Timo Taulo

Avoimet MM-kisakylät Heinolassa 27-28.2.2017,ideoita

Vuohkallio/koordinoi Heila

-Tehtaanmyymälä- idealla : Heila -Pihamaa, Marimekko, Nanso, Pentik, Opa-Muurikka

Heinola kk/koordinoi Kylätalo

-Teemalla Käsityöt: Kylätalo, Heinola-talo/Elämyspuoti, Turvesauna

Vierumäki/koordinoi Kyläyhdistys

-Teemalla rautatiehistoria: Asema/Topparoikka, tarjolla tsajua ja korvikekahvia ja korppuja

-Teemalla MM-kylätori, Teboilin pihalla: nuotiomakkaraa, nokipannukahvia, lettuja, lähiruokaa,  käsitöitä

-Suomen Urheiluopistolla tapahtumia, aktiviteettejä, hiihtokursseja/Opiskelijat

Heinolan keskustassa/koordinoi, ohjausryhmän jäsen Rusila

-Museojuna Lahdesta Heinolaan, asemalta kuljetus torille ja takaisin/Topparoikka ja MM-taksit

-LSL kisabussit Lahdesta Vierumäen kautta Heinolaan ja takasin (Waltti päivälippu )/Taulo

-Kansainväliset jääveistokisat/ Jääfestarit, konsertit,jääveistoskurssi,  Rantapuistossa/Kulttuuritoimisto

-Lasten Jääpuisto ja Liukurilaskun MM-kisat, Kivitöitä, Citymarketin pihalla/ kauppias- Pelkkakivi

-Jääfestari- MM- kisamarkkinat torilla/Heinolan Kaupunkisydän ry

-Lintutarha,Uimahalli, Kirkkolampi-napakelkka-luistelua-jään kairausta/Vuori

-Ruokaravintolat, MM-kisakylän ruokalistalla paikalliset herkut/Yrittäjät

-Kylpylän ranta :avantouinti, tressikellunta ,sauna  ja palju pyörien päällä, kioski auki/Kulttuuritoimisto

-Heinolan Museot: ajankohtainen, kiinnostavat näyttely/Museon johto

-Majoituspaikat:  Kumpeli, Tukkijätkä, Cronin´s, Leirintä, Mökkiyrittäjät, perhemajoittajat/Yrittäjät

-Kaupat  ja tori auki ma 27.2.2017 kaikki klo 20 saakka/Yrittäjät, Kaupunkisydän ry

-Kahvilat MM-tunnelmissa, Pekanleivän MM-tuoteita: Tori, Vesitorni, Siltasaari, Villiorvokki, Pomeranssi

-Elokuvateatterissa pyörii ”Teit meistä kauniin”  klo 12,15,18

-Raviradalla Peltone Ski- hiihtokoulu ja suksiesittely, koiravaljakkoajelua/Peltonen Ski- Heinolan Latu

Vanhusten hoitajamitoitukset?

Ammattiyhdistysliikkeet vaativat vanhusten hoitajamitoitusten nostamista ei laskemista. Oletan että hoitoalan ammattilaiset tietävät että tämän päivän ja huomisen vanhukset elävät pidempään kuin ennen ja ovat hyvin erikuntoisia. Tähän tosiasiaan ei oikein sovi keskiarvojen mukaan lasketut mitoitukset ja minuuttiaikataulut. Minun mielestäni vanhusten hoitolaitokset, palvelutalot pitäisi luokitella vaikka kolmeen palveluluokkaan asukkaiden kunnon mukaan esim. kokonaan autettavat, osittain autettavat ja omatoimiset. Hoitolaitosten pitää erikoistua. Hoitajamitoitukset määritellään hoitotarpeen mukaan, esim. henkilökuntamitoitukset voisivat olla 0,6 ja 0,5, ja 0,4. Henkilökunnan ”nuppiluku” ei aina takaa hyvää hoitoketjua, tarvitaan hyvää töiden organisointia, työnjohtoa ja motivointitaitoa.

Asukasviihtyisyyteen vaikuttaa myös palvelutalojen toimintatavat. Nukutetaanko siellä vanhuksia pillereiden avulla vuoteessa vai järjestetäänkö heille toimintakyvyn mukaisia aktiviteettejä. Aktiviteettien toteuttamisessa voisi nykyistä enemmän hyödyntää eri yhdistyksiä, järjestöjä, omaisia. Esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu ottaa virkeimpiä vanhuksia mukaan ruuanlaittoon josta on saatu hyviä kokemuksia, mm. vanhusten ruokahalu on parantunut. Ruoka on lähiruokaa ja se on valmistettu paikan päällä. Vanhusten hoitoketjussa on myös sellaisia töitä joita voi mielestäni tehdä myös henkilöt, joita ei ole koulutettu varsinaiseen hoitotyöhön, mutta heidät perehdytetään haluttuun, avustavaan tehtävään. Uskon että tähänkin työhön löytyy sopivia henkilöitä työttömistä ja maahanmuuttajista. Yhteistyöllä parempaa palvelua vanhuksille.'