Aloite P-valvonnasta Heinolan keskustassa

Ongelma, epäkohta:

Heinolan keskustassa on liikennemerkein rajoitettuja 1-2 tunnin parkkipaikkoja. Ei ole maksullisia pysäköintiautomaatteja eikä ”Parkkipirkkoja”. Liikennemerkkejä ei noudateta kun kukaan ei valvo.

Viikonloppuisin ja tapahtumapäivinä pysäköintipaikoista keskustassa on pulaa joka vaikeuttaa yrittäjien liiketoimintaa ja tämän seurauksena yhä useampi erikoisliike on lopettanut toimintansa.

Ratkaisuehdotukseni:

Heinolan kaupunki ulkoistaa ydinkeskustassa valvonnan Heinolan Kaupunkisydän ry:lle (=yleishyödyllinen yhdistys joka työllistää myös pitkäaikaistyöttömiä) joka vastaa nykyisin torin hoidosta ja valvonnasta. Koulutetut torivalvojat hoitaisivat pysäköinninvalvonnan käytännössä ja Kaupunki suorittaisi tarvittavien valvontamaksujen laskutuksen ja mahdollisten valitusten käsittelyn kaupungin lakimiehen toimesta. Tämä kevyempi vaihtoehto olisi kaupungille ja veronmaksajille edullisempi vaihtoehto kuin se että perustetaan kaupungille oma pysäköinninvalvontayksikkö päälliköineen ja valvojineen. Tämä tehostaisi merkittävästi keskustan parkkipaikkojen käyttöä. Tämä olisi yrittäjäystävällinen ratkaisu. Heinolassa olisi edelleen maksuton pysäköinti kun noudattaa liikennemerkkejä.

Kaupungin lakimies Hannu Sorvalin mielestä pysäköinninvalvonta voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla, mikäli päättäjät niin haluavat.

Kuka valtuutetuista ottaa kopin ja vie esitystä eteenpäin?

Heinolan III Moottorisahauksen Puuveistokisat 14-15.10.2016

Heinolan kisoihin osallistuu aina kymmenen Suomen johtavaa puuveistäjää. Tänä vuonna SM- kisojen voittaja Ilomatsin pikakisassa Timo Nevalainen. Hän voitti myös viime vuonna Heinolan kisat. Ekaa kertaa Heinolan kisoihin osallistuu Tauno Kangasluoma Jämsästä, Kimmo Tarvainen Mäntyharjulta, Ulla Haglund Alavetelistä ja Marika Wallden Tampereelta. Marika on aikaisemmin osallistunut Heinolan hiekanveistokisoihin. Tänä vuonnakin mukana on myös Heinolan oma veistäjä, Rake Leino. Muut osanottajat ovat: Lasse Kangasjärvi, Markku Tuominen, Tarmo Kovanen, Taisto Pehkonen. Tulijoita on ollut enemmän kuin mitä pystytään ottamaan kisaan mukaan. Puuaihiot halkaisijaltaan noin 50-60cm ja pituudeltaan noin 70cm ja 170cm lahjoittaa ja tuo paikalle Versowood Vierumäeltä. Veistosten aiheet ovat perjantaina ”Lemmikki” ja lauantaina ”Lasten satuhahmo”. Sahat soivat perjantaina klo 15-17 ja lauantaina klo 8.30-15. Palkinnot kilpailijoille jaetaan yleisöäänestyksen perusteella. Taideteokset ovat Citymarketin aulassa arvosteltavissa ja ostettavissa 29.10.saakka.

Tänä vuonna SM kisat olivat Ilomatsissa ja ensi vuonna Punkaharjulla. Kisat myöntää Puuveistäjät ry. Heinola on anonut SM kisoja 2018. Päätös tulee 1.11.2016 mennessä. Toivottavasti myönteinen. Heinolassa kisailleet veistäjät sanovat että kisat ovat olleet parhaiten järjestetty, missä ovat olleet mukana.

Citymarket haluaa kehittää yhteistyötä Heinolan yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Citymarket tarjoaa Heinolan yrittäjille ilmaisen esittely-myyntipaikan tapahtuma-alueella . Telttapaikasta peritään pieni korvaus. Lipan alle tulee ilmaiset Kirppispaikat. Yhdessä olemme enemmän.

Citymarketin alueelle avautuu samaan aikaan, polttoainejakelumittarien viereen itsepalveluna toimiva autonpesuhalli. Edullinen ja nopea.

Ohjelmalavalle astuu lauantaina klo 11,13,14 Satu Pekkala ja Jouko Keskinen, klo 12 ja klo 15”Pirre” eli Eija Vilpas ja klo 15.15”kauppaneuvos” Rethro joka pitää lyhyen oppimäärän mukaisen luennon ”Miten markkinoin Heinolaa?” ja myy huutokaupalla, ilman pohjahintaa, edellisenä päivänä sahattuja taideteoksia ja Pelkkakiven tuotteita

CM-kauppias, Risto Veijanen  tarjoaa yleisölle perjantaina grillimakkaraa ja lauantaina lihakeittoa ja Pekanleipää. Kahvilaa kisa-alueella pitää LC Heinola, Tähdet ja letut paistaa "Rautvuoren Vartijat"

Keskustan turistipysäkiltä ilmainen kuljetus lauantaina 15.10. klo 10-17, lähtö turistipysäkiltä joka täysi tunti ja paluu Citymarketin pysäkiltä aina puolelta

Kisajärjestäjät: Citymarket, Rismator Oy, Pelkkakivi Oy, Versowood, LC Sillat ja LC Tähdet, Suomen Luomupekka Oy, Vanha Apteekki, OP Päijät-Häme, Hotelli-Ravintola Tukkijätkä, Heinolan Yrittäjät ry.

Heinolan keskustan valaistussuunnitelma 2016

Suunnitelman on kaupungin tilauksesta tehnyt Valoa Desing Oy Tampereelta. Yleissuunnitelma on tarpeellinen ja hyödyllinen, sitä voidaan toteuttaa asteittain. Seuraavassa poimintoja suunnitelman hyvistä ideoista, ehdotuksista:

-Rautatiesillan ja maantiesillan valaistusideat

-Puistoihin elämyksellistä valaistusta, satupuisto, Uuno Kailaan runopuisto, kävelyreittien opastuksellinen valaistus

-Tiettyjen rakennusten yhtenäisten seinien valaistus valotaiteella ja arvokkaiden vanhojen rakennusten ja patsaiden valaistus

-Led- valotekniikan hyödyntäminen

-Toistuviin tapahtumiin liittyvä valomainonta (esim. Jääfestivaalit, korttelitorimarkkinat jne)

Seuraavassa kohteita joita suunnitelmassa ei ole huomioitu:

-Heinola on julistautunut 14.11.2011 Suomen Joulupuukaupungiksi, nyt valaistuja puita yli 200

-Heinolan sisääntuloliittymien valaistus houkuttelevaksi (Heinolan E ja P liittymät) esim. Heinolan E liittymän kuusimetsän puiden valaistus joulupuukaupungin tyyliin

-Heinolan keskustan opastetut kävelyreitit, Pöllö- ja Poppeli- promenadit

-Heinolan keskusta on ”Taivaskattoinen Kauppakeskus” 200m säteellä yli 200 liikettä, yritystä, palvelupaikkaa

-Maantiesillan uusimisen yhteydestä sillasta tulisi tehdä ”Joulupuukaupungin portti” hyödyntäen Heinolan puurakentamisen osaamista ja valaistusratkaisuja

Miksi näitä kohteita ei ole huomioitu, onko poisjättäminen vahinko vai tarkoitus? Suunnittelijan vastaus oli että tässä huomioitu vain kiinteä valaistus, hänen mielestään jouluvalot ovat kausivalaistusta. Miksi sitäkään ei mainittu suunnitelmassa? Heinolassa on liian usein unohdettu aikaisemmat ideat ja niiden eteen tehty työ. Liian monta kehittämissuunnitelmaa ja tutkimusta pölyttyy kaupungin virkamiesten hyllyillä. Heinolan torin kehittämissuunnitelmia on tehty aina 3-5 vuoden välein ulkopuolisten yritysten toimesta, kaupungin piikkiin, niitä on virkamiesten hyllyllä ainakin kolme eri suunnitelmaa. Kehittäminen ei ole sitä että kaikki aikaisemmin tehty unohdetaan. Kehittämisessä hyödynnetään aikaisemmin tehty työ ja sitä täydennetään uusilla ideoilla eli suunnitelmat  päivitetään. Näyttää siltä että suunnitelmien tekijät ovat parhaita valaisimia valmistavien firmojen myynninedistäjiä.

Taksinkäytön lisääminen

Eikö Suomen liikennepoliittiset tavoitteet tulisi olla: 1.Joukkoliikenteen käytön lisääminen, 2.Taksien käytön lisääminen, 3.Oman auton käytön vähentäminen? Jos näin on, eikö nämä samat tavoitteet sovi nykyisille taksinkuljettajille ja tuleville Uber- kuljettajille? Mielestäni sopii. Miksi sitten riidellään ja tehdään vastakkainasetteluja. Eikö olisi syytä mennä samaan neuvottelupöytään viranomaisten kanssa ja miettiä yhdessä miten yhteisiin tavoitteisiin päästään.

Esimerkki kaupasta. Parikymmentä vuotta sitten eräässä osuuskaupassa suojeltiin omaa leipoa niin että ei sallittu kaupan valikoimiin muiden leipomoiden tuotteita. Kun järki voitti ja valikoimia laajennettiin muiden leipomoiden kärkituotteilla, leipäosaston myynti kasvoi ja siinä samalla omankin leipomon tuotteiden myynti kasvoi. Uskon että sama kehitys on mahdollista myös taksinkäytössä. Uberin avulla saadaan uusia taksinkäyttäjiä ja sitä kautta myös perinteisten taksien käyttö kasvaa. Veronmaksajien liikkuminen helpottuu, vaihtoehtoja tulee lisää, oman auton käyttö vähenee Ruuhka-Suomessa ja työllisyys paranee. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Kannattaa ottaa myötäote muutokseen, eikä vastustaa sitä.

Miten diabeteksen aiheuttamista kustannuksista säästetään?

Diabeetikkojen määrä Suomessa on kovassa kasvussa, Se on yleisintä Euroopassa,valitettavasti. Miten tätä ongelmaa pitäisi hoitaa? Tuntuu että hallituksella on vain yksi keino, korvausten pienentäminen. Olen itse diabeetikko, tiedän mistä puhun. Ennalta ehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän jolloin myöhempien lisäsairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle pienenevät. Diabeetikko pitää motivoida hoitamaan itseään. Itse sain tähän herätyksen ja motivaation Tampereen Diabeteskeskuksen viikon kurssilla. Suosittelen. Opin näkemään mikä merkitys hoidossa on painonhallinnalla, liikunnalla ja ruokavaliolla. Monet kunnat ja kaupungit säästävät diabeetikkojen jalkahoidosta, se on virhe. Säännöllinen 3-4 kertaa vuodessa toteutettu jalkahoito estää myöhemmät lisäsairaudet, jakojen amputoinnit ja tämä taas pienentää myöhemmän iän hoitokustannuksia. Se tarjoaa myös inhimillisemmän loppuelämän diabeetikoille

.

Diabeetikko on itsensä paras hoitaja. Häntä pitää tukea ja hyödyntää tietotekniikan antamia mahdollisuuksia. Itsekin olen jo pari vuotta seurannut lääkitystä, sokeriarvoja, ruokailua ja liikuntaa Lääkäripalvelu Neliapila Oy:n ja Quattro Folia Oy:n kehittämällä, puhelimessa toimivassa järjestelmässä. Voin itse seurata toteutettavia muutoksia hoidossa. Samat tiedot ovat myös diabeteslääkärin ja –hoitajan tiedossa päivittäin. Voimme neuvoa toisiamme ilman että pitää käydä vastaanotolla kolmen kuukauden välein. Uusin apuväline (kuvassa) on Abbotin tuottama FreeStule Libre Fash-laite joka mahdollistaa glukoosin seurannan ilman perinteistä pistämistä. Laite on jo laajassa käytössä Saksassa ja Ruotsissa. Kuulemma tulossa Suomeenkin. Tämä on nykyaikaa ja varmasti motivoi myös nuoria. Valitettavasti kuntien ja kaupunkien terveysviranomaiset eivät ole tähän mahdollisuuteen vielä tarttuneet. Toivottavasti tämäkin korjaantuu Sote -projektissa.

Suomen terveydenhuolloissa eletään liian paljon kädestä suuhun. Hoidetaan seurauksia kun pitäisi puutua myös syihin. Se lisää kustannuksia nyt, mutta säästää merkittävästi kustannuksia tulevaisuudessa. Se varmistaa diabeetikkojen työkyvyn pidempään ja varmistaa omatoimisen, inhimillisen vanhuuden. Jonot hoitolaitoksissa vähenevät.