Miksi HOK-Elannon ravintolalinja ei menesty?

Hotellit ja ravintolat Pohjois-Suomessa eli Lapissa porskuttavat kovaa vauhtia eteenpäin, valttina lumi, revontulet ja joulupukki. Keski-Suomi eli Järvi-Suomi pärjää keskinkertaisesti. Säävaihtelut, lumitilanne vaihtelee liikaa ja Venäjän tulistit ovat poissa. Heikoimmin menee tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja täällä erityisesti HOK-Elannolla. HOK-Elannolla ei juurikaan ole alueellaan ABC ruokapaikkoja, muilla alueosuuskaupoilla niitä on merkittävästi enemmän ja ne menestyvät yleensä hyvin. HOK-Elannon johtajat sanovat että ei hesalaiset syö ABC:llä, miksi ne syövät sitten Kuortin ABC:llä ruuhkiin asti? Muilla alueosuuskaupoilla on lähes jokaisen Prisma kiinteistön yhteydessä vähintään yksi oma kahvi-ruokapaikka, HOK-Elannolla vain muutamissa. HOK-Elannon Prisma-kiinteistöissä on kyllä ruokapaikkoja, mutta ne kaikki ovat yksityisiä eli yksityiset ravintoloitsijat hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa, HOK-Elannon ravintolalinja ei hyödynnä. Asiakasmääriin vaikuttaa heikentävästi myös se, että HOK-Elannon ravintolat eivät tunnusta ”väriä” eli ravintoloiden ulko-ovessa tai ikkunoissa ei ole A5 kokoista tarraa ”Meiltä saa Bonusta”, se kuulemma ei sovi ravintolan liike-ideaan? Miksi sitten se tarra on Silmäaseman. Lähi-Tapiolan, monen Apteekin, Oral hammaslääkärien, Linnanmäen, Moin  eli kymmenien yhteistyökumppaneiden ovissa, miksi se ei häiritse heidän liike-ideaansa? He kokevat, että se tarra kasvattaa asiakasvirtaa.

Oletan että HOK-Elannon ravintolalinjan asenne johtuu historiasta. Hokin historiassa ravintolalinja teki tulosta ja ”jauhokauppiaat” (ruokakauppiaat) tekivät tappiota, siksi he vielä nytkin vierastavat tiiviimpää yhteistyötä myymäläverkoston kanssa. Nythän ”jauhokauppiaat” pärjäävät paremmin kuin ravintolalinja. Eikö kannattaisi tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää  HOK-Elannon jäsenkuntaa ja pääkaupunkiseudulla vierailevia S-kaupan asiakasomistajia?