Kesäpäivä kotitilalla 1950-luvun lopulla

Kotitilallani oli noin 20 ha peltoa, noin 80 ha metsää, 12-14 lehmää, pari vasikkaa, 2 hevosta, pari possua, 10 kanaa ja yksi kukko, joskus oli muutamalammas ja kalkkuna.

Aamulla äiti ja Lempi (isän sisko) klo 6-7 aikaan lypsivät karjan ja syöttivät muut eläimet. Seitsemän aikaan isä heitteli kiviä aitan katolle ja herätteli poikiaan aamupalalle ja päivän töihin. Isä oli aamulla klo 6-7 niittänyt heinää kahden hevosen vetämällä niittokoneella. Minulla perheen vanhimmalla pojalla oli tehtävänä valjastaa hevonen haravakoneen eteen ja ajaa isän kaatamat heinät juovalle. Sitten vaihdoin hevosen kumipyörärattaiden eteen ja otin kyytiin heinäseipäät ja nappulat ja rautakangen. Sitten pystytin heinäseipäät, piti osata arvioida, kuinka tiheästi seipäitä tarvitaan. Nuoremmat veljet hoitivat seipäisiin nappulat. Heinän seipäille nostamisen hoitivat isä, äiti, Lempi ja veljet. Kuumina päivinä ojanpenkalla oli kotikaljaa ja mehua. Äiti lähti lounasta valmistelemaan noin puoli yksitoista ja syömään mentiin klo 11 jälkeen. Lounaalla oli usein keittoa, ruisleipää tai perunoita ja läskisoosia, juomana maito, piimä, kotikalja. Iltapäiväkahvit äiti toi pellolle klo 14-15 välillä. Peltotyöt lopetettiin noin klo 17, äiti ja Lempi lähtivät navettatöihin. Minä vein hevosen Tuhkamäelle yöksi metsään. Peseytymässä käytiin saunalla ja joskus uimassa Kalattomalla. Päivällinen syötiin klo 18 aikoihin. Yhtenä iltana viikossa me pojat ajettiin pyörillä kylän toiseen päähän (noin 6 km) pelaamaan pesäpalloa tai lentopalloa kylän ihmisten kanssa. Äiti hoiti illalla kasvimaataan tai kutoi kangaspuilla mattoa. Yöpuulle aittaan menimme noin klo 21-22 välillä. Tällaisia heinätyöpäiviä oli parinviikon ajan, jos sää suosi. Noin kuukauden jälkeen heinät ajettiin latoon ja navetan parvelle eläinten talviruokintaa varten. Tässä me nuoret opittiin työnteko ja saatiin hyvä fyysinen kunto.