Etähoito ja ongelmat lisääntyvät

A-Studiossa keskusteltiin 27.2.2027 etähoidosta, etävastaanotosta ja etäyhteydenotosta. Mukana oli THL:n edustaja, hyvinvointialueen johtaja ja lääkäri. Etähoidon osuus muutamilla hyvinvointialueilla on jo 50-60%. Jollakin alueella oli ollut konsulttifirma kokeilemassa etähoitoa. Tulokset olivat huonoja. Kokeilut pitää tehdä oman henkilökunnan voimin ja johdolla. Ainoastaan mukana oleva lääkärien edustaja oli huolissaan perusterveydenhoidossa hoidon jatkuvuudesta ja hänen mukaansa siihen paras ratkaisu on omalääkärimalli. Ihmettelen että mukana ollut hyvinvointialueen johtaja eikä THL:n edusta tuoneet omalääkärimallin tarpeellisuutta esille etähoitoa kehitettäessä. Olen itse syöpäsairas diabeetikko, joten minulla on ollut sama lääkäri yli kymmenen vuotta. Aikaisemmin kävin lääkärissä kolme kertaa vuodessa, nyt vain kerran vuodessa ja se on omalääkärimallin ansiota. Olen tyytyväinen.

Johtopäätökseni keskustelusta oli, että vähemmän politiikkoja ja enemmän tekijöitä, lääkäreitä, hoitajia palvelujen kehittämiseen. Ainoa keino etähoidon onnistumiseen ja sen lisäämiseen on omalääkärimalli. Miksi omalääkärimallin sisäänajo on niin vaikeata?

 

Miksi kansanedustaja jättää ”hukkuvan laivan”?

Vasemmisto ja keskusta olivat sorvaamassa nykyistä sote-mallia, joten he tietävät missä päätökset tehdään. Ne tehdään hyvinvointialueiden valtuustoissa, ei maan hallituksessa. Kuitenkin nyt kun ko. puolueet ovat oppositiossa ne vaativat maan hallitusta tekemään toimenpiteitä tai estämään palvelujen karsimista. Yritetään sumuttaa äänestäjiä. Ei kansalaiset ole niin tyhmiä, kaksinaamaisuus paljastuu.

Kun hyvinvointialueiden valtuustoja vaaleilla valittiin, iso osa kansanedustajaistakin oli ehdolla valtuustoon ja useimmat pääsivät. Tavoitteena oli puolueen vallan kasvattaminen ja puoluetuen lisääminen. Ei heitä näköjään kiinnostanut oikeasti sote-palvelujen kehittäminen. Nyt kun on tullut esille, että hyvinvointialueiden valtuustoissa on tehtävä palvelujen karsintaa ja puolueen kannalta huonoja päätöksiä, monet kansanedustajat ja ministerit ovat pyytäneet eroa valtuustoista, mm. Purra, Orpo, Mykkänen, Runne, Sammallahti, Rustila, Berghom, Heinonen, Juuso. Kansalaisten kannalta huonot päätökset rasittavat kansanedustajien ja ministereiden imagoa ja mahdollisuutta pärjätä seuraavissa vaaleissa. Jätetään ”hukkuva laiva” ajelehtimaan, ei kanneta vastuuta tehdyistä päätöksistä.

Ennen lähtöä valtuustoista he kuitenkin ehtivät tekemään pari tärkeää päätöstä puolueen kannalta. Nostettiin tuntuvasti kokouspalkkioita ja jaettiin puoluetukia monia miljoonia. Samat päättäjät vaativat sitten hallitukselta lisää rahaa hyvinvointialueille, kaksinaamaisuutta. Puoluepolitiikka on sotkenut ja hämärtänyt kaikki uuden soten hyvät tavoitteet. Pitää enemmän kuulla soten tekijöitä ei poliitikkoja.

 

Miksi velkarahaa riittää puoluetukiin?

Näyttää siltä vasta perustetut hyvinvointialueet ovat todellisia ”hillotolppia” puolueille ja niiden jäsenille. Hyvinvointialueiden valtuustot nostivat palkkioitaan 14 miljoonalla eurolla ja jakoivat puoluetukea lähes 3-5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan oppositio huutaa lisää rahaa hyvinvointialueille, jotta palvelut voidaan turvata. Eikö valtuutettujen olisi pitänyt näyttää esimerkkiä näissä kulusäästötalkoissa?

Viime vuonna verorahoja jaettiin puoluetukena puolueille lähes 36 miljoonaa euroa. Kunnallista puoluetukea jaettiin viime vuonna lähes 15 miljoonaa euroa (tutkija Venhon mukaan). Eduskuntavaalien aikaan puoluetukia jaettiin lähes 30 miljoonaa euroa. Lisäksi puolueet saavat rahaa myös erilaisten eläkeläisten, liikunnan ja kulttuuriyhdistysten kautta, sillä monet yhdistykset ovat puoluesidonnaisia. Lisäksi rahaa kiertää puolueille myös erilaisten säätiöiden kautta verovapaana. Osa suurista puolueista hyödyntää vuokralaisten ahdinkoa.

Esitän että kansanedustajat ja hyvinvointialueiden valtuutetut puolittavat palkkionsa täksi ja ensi vuodeksi. Samoin puolueet puolittaisivat saamansa virallisen puoluetuen täksi ja ensi vuodeksi. Se olisi hyvä teko.

 

Suomen päivittäistavarakaupan katteet

Suomessa tutkimusten mukaan Euroopan korkeimmat päivittäistavarakaupan katteet. Nyt annetaan ymmärtää, että se johtuu siitä, että kauppa ”ryöstää” asiakkailtaan ja tuottajilta. Jätetään kertomatta myös se että, Suomessa päivittäistavarakaupan verotus on Euroopan korkeinta. Ei oteta huomioon sitä, että Suomi on harvaan asuttu maa, pitkät etäisyydet ja kalliimmat henkilöstökustannukset Keski-Eurooppaan verrattuna.

Toinen tapa tulkita tuloksia on, että kaupan hyvät katteet johtuvat Euroopan parhaista liike-ideoista, ketjujen tehokkuudesta, hyödyntämisestä. Toiminta on kustannustehokasta, logistiikka toimii, volyymit kasvavat, bonusten ansiosta asiakkaat keskittävät ostoksiaan, bonusten ansiosta päivittäistä mainontaa on voitu karsia, vähentää, työvoiman käyttö on tehokasta, uutta tekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi rahastuksessa, tilauksissa, myynnin seurannassa, hävikin vähentämisessä. Kaupan valikoimien kotimaisuusaste on korkea ja näin kauppa välillisesti tukee lähituottajia, elintarviketeollisuutta, logistiikkayhtiöitä. Vain kannattava yritys pystyy työllistämään ja investoimaan. Suomalaisten kauppaketjujen katteet jäävät Suomeen, ulkolaisten ketjujen katteet viedään pois Suomesta. Kauppaketjujen hypermarkettien asiakasvirtaa hyödyntämät tuhannet pienyrittäjät.