Hyvinvointialueiden kehittämiseen kolme pointtia

Päijänne-Soten johtoryhmän jäsenelle antamani palaute ja sen käsittely organisaatiossa sähköpostien mukaan avasi silmäni. Palaute kulki kolmen organisaation läpi henkilölle, joka vastasi palautteeseen. Hänenkin piti asiaa kysellä ja varmistaa vielä alaisiltaan. Mielestäni hyvinvointialueiden organisaatioista pitää vähintään yksi kerros vähentää ja siirtää säästyneet rahat lattiatason tekijöiden palkkoihin, sairaanhoitajille, lähihoitajille. Nopeuttaa päätöksentekoa ja motivoi henkilökuntaa.

Toinen pointti on kotihoito. Väki vanhenee ja moni haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tarve kasvaa. Kotihoito pitää eriyttää huvinvointialueiden organisaatiosta yhteistyöorganisaatioksi. Pitää toteuttaa niin sanottua Hollannin mallia Suomeen. Mallissa kotihoitajat ja sairaanhoitajat muodostavat tiimin, jolla ei ole johtajia on vain muutama valmentaja. Tiimin jäsenet muodostaisivat vaikka yleishyödyllisen osuuskunnan. Tiimi palvelisi alueensa asiakkaita päivittäisen palvelutarpeen mukaan, ei ennakkoon määrätyn kellonajan mukaan. Tiimin jäsenet saisivat 5-10% parempaa palkkaa asiakastyytyväisyyden mukaan. Kokemusten perusteella kotihoitajat ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Hyvä kotihoito vähentää painetta ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan.

Kolmas pointti on omalääkäri. Tätä mallia on jo Suomessa kokeiltu mm. Pohjois-Karjalassa, jossa toimiva järjestelmä lopetettiin aikanaan kateellisten politiikkojen toimesta. Uusi malli pitää rakentaa yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yksityislääkärien avulla. Malli mahdollistaa nykyistä paremmin etävastaanotot ja teknisten laitteiden hyödyntämisen yhteydenpidossa ja hoidoissa. Olen itse diabeetikko ja minulla on ollut ”omalääkäri” jo parikymmentä vuotta, joten tiedän, miten se toimii ja on hyödyllinen potilaalle ja lääkärille, kustannuksia säästyy. Lääkäreille valmistumisen jälkeen kolmen vuoden pakollinen työjakso sote-keskuksissa Espanjan tapaan

Uusien toimintamallien suunnittelu testaus pitää käynnistää heti jossakin alueella. Hollannin mallia toivoin hyödynnettävän jo viisi vuotta sitten sote-neuvotteluissa, ei ottanut silloin tulta.

Pyörä-kävelyteiden verkosto Heinolan ympäristöön

Vihreä siirtymä patista työmatkaliikkujia siirtymään autosta polkupyörään. Siirtymistä auttaa turvallinen pyörätie. Lisäksi pyöräteitä hyödyntävät monet urheilijat, pyöräilijät, rullasuksihiihtäjät, juoksijat, sauvakävelijät jne. Monien pitkien rekkojen kuljettavat toivovat pyöräilijöitä pois vilkkaiden maanteiden reunoilta turvallisuuteen vedoten. Esimerkiksi Urheiluopistolta Vuolenkoskelle menevät pyöräilijät vaarantavat oman henkensä koska sillä tienpätkällä on rekkaliikennekin lisääntynyt viime vuosina. Heinolassa ja Vuolenkoskella on ymmärretty pyöräteiden tarve. Vuolenkoski on vuosia sitten tehnyt talkoovoimin kylän kohdalle valaistun pyörätien. Heinola on samoiin tehnyt pyörätien Heinola-Vierumäki-Urheiluopisto välille. Tällä hetkellä tehdään pyörätietä tai oikeammin kevyen liikenteen väylää Vääksystä Vierumäelle. Nyt tästä tavoiteverkostosta puuttuu vielä Urheiluopisto Vuolenkoski osuus. Koen että tämä osuus on erittäin tärkeä Urheiluopiston asiakkaille, urheilijoille, työmatkaliikenteelle, paikallisille asukkaille ja Vuolenkosken yrittäjille. Uskon että pyörätien tekeminen on helpompaan kangasmastoon. Nyt tarvitaan hankkeen käynnistäjiä ja tekijöitä. Mielestäni Vierumäen ja Vuolenkosken aktiivisten kyläyhdistysten kannatta yhdistää voimavaransa ja käynnistää projekti. Lyylisi että hankkeelle saisi myös hankerahaa

Kuva tiestä jolla ei ole pyörätietä

 

Miten varaudutaan koululaisten vähenemiseen?

On ennustettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä peruskoululaiset vähenevät radikaalisti eli 82000, vaikka työperäisen maahanmuuton vaikutukset huomioitu. Vähennykset vuoteen 2040 mennessä Lahdessa -15%, Heinolassa -37%, Orimattilassa -29%, Hartolassa - 32%, Sysmässä -48%. On entistä tärkeämpää miettiä koulun lopettamisen ja uuden rakentamisen elinkaarivaihtoehtoja. Missä ja kuinka paljon oppilasmäärät muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuntien välinen yhteistyö on nyt tärkeää. Kuntien rajat tulee kouluasioissa unohtaa. Jos perhe päättää viedä lapsensa läheisempään, toisen kunnan kouluun, sen pitää olla mahdollista. Sen jälkeen kunnat sopivat pelisääntönsä ja kustannustenjaon. Sama käytäntö myös opettajien osalta eli opettaja voi tehdä työtään kahden kunnan kouluilla.  Jos ja kun vielä uusia kouluja rakennetaan, pitää niistä tehdä monitoimirakennuksia, jotka lasten vähenemisen takia osa tai kokonaan voidaan muuttaa toiseen käyttöön esimerkiksi palvelutaloksi. Pienemmät koulut  tulee olla siirtokelpoisia esim. viipalekouluja joita voidaan siirtää sinne missä koulua tarvitaan esimerkiksi seuraavat kymmenen vuotta.

Nämä peruskoululaisten muutokset vaikuttavat jatkossa myös lukioihin, ammattikouluihin ja yliopistoihin. Maahanmuuton kehitys tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi myös työvoimapulaan ja koulujen oppilasmääriin ja opetuksen laatuvaatimuksiin. Näyttää siltä, että syntyvyyden merkittävä lisääminen ei tule toteutumaan tässä maailmantilanteessa. Valitettavasti tulevaisuudessa osan oppilaista koulumatkat tulevat pitenemään.

                             

                                                                                                                                                                            Lahden kauppahallista tulossa ruokailuhalli

Valitettavaa että Lahden kauppahallin valtaavat erilaiset ruokailukonseptit. Onhan se tietysti parempi kuin tyhjät tilat. Perinteiset kauppahalliyrittäjät, tuottajat ovat lopettaneet. Kauppahalleja vaivaa sama ”tauti” kuin toria, perinteiset kauppiaat lopettavat ja uusia ei ole ilmaantunut. On löydettävä uusi toimintatapa. Ilahduttavaa että kauppahallissa liha- kala ja juustokauppiaat ovat löytäneet toisensa ja uusi konsepti on syntynyt. Yhdessä olemme enemmän. Toivoisin että hallin toiselle laidalle syntyisi vastaava malli, lähiseudun lähiruoka- ja luomutuottajilta. Muutamat lähituottajat toisivat tuotteensa halliin ja yksi mukana olevista yrityksistä hoitaisi myynnin ja esillepanon, tietysti sovittua korvausta vastaan. Esimerkiksi; leipomotuotteet, vihannes-juurekset-yrtit, lähimyllyn tuotteet, kananmunat, hunaja, sahtivierre, marjasäilykkeet. Siellä voisi olla myös metrin pöytä myyjälle, joka myy oman kotipuutarhansa tuotteita ja metsästä kerättyjä tuotteita, Tässä yhteistyössä säästetään kiinteitä kustannuksia ja henkilöstökustannuksia ja yhteismarkkinointi on näkyvämpää, tehokkaampaa. Luulisin että hankkeen käynnistämiseen löytyisi hankerahaa. Hallin ja torin yrittäjien yhteistyö koituisi varmasti molempien hyväksi. Yhteistyömalli voisi olla Heinolan Lähiruokatori Heilan malli. Yhdessä olemme enemmän.