Hallituspalapelin vaihtoehdot?

Aluksi, en ole minkään puolueen jäsen, olen suomalainen ja haluan isänmaalleni vain hyvää. Nyt ei siltä näytä. Liian paljon tehdään koronan varjolla pahaa tulevaisuudelle. Kun korona voitetaan, arki paljastuu. Kasvatetaan valtion ja kuntien velkaa vastuuttomasti ja jaetaan rahaa epämääräisin perustein, työttömyys kasvaa, turvesekoilut, metsäteollisuus vaikeuksissa. Ei uskalleta purkaa turhaa byrokratiaa eikä tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.  Uskon että kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Hallituksen kokoonpanoa on muutettava, ilman vaaleja.

Kyselytutkimus osoittaa, että puolet suomalaisista haluaa ulkoministerin eroa. Miksei kukaan puolue, esimerkiksi keskusta, tätä tietoa hyödynnä? Pitää esittää vihreille vaatimus, jos ulkoministeri ei vaihdu, hallitus hajoaa. Jos ministeri vaihtuu tai hallitus hajoaa pisteet sataisi keskustan laariin.

Jos hallitus hajoaisi, SDP:n johdolla muodostetaan uusi hallitus, ilman vaaleja. Hallituksen muodostaisivat SDP, Keskusta, Kokoomus ja Ruotsalaiset. Hallituksen takana olisi 119 kansanedustajaa. Ruotsalaisten tilalle voisi valita tietysti KD:n, silloin hallituksen takana olisi 114 kansanedustajaa. Jos ei valita yhtään ns. ”takiaispuoluetta” hallituksen takana olisi 109 edustajaa. On turha pelotella hallituskriisillä ja uusilla vaaleilla. Tätäkin pelkoa perustellaan koronalla. Tämäkin osoittaa, että hallitukselle on monta vaihtoehtoa ilman vaaleja, jos niin halutaan. Perussuomalaisten pelko ajaa vielä muita puolueita yhteistyöhön. Seuraavat eduskuntavaalit ovat sitten kokonaan uusi juttu, viimeistään sen jälkeen tulee isoja muutoksia, jos niitä nyt ei osata tehdä. 

 

Nuorten henkirikosten ennaltaehkäisy

Suomessa nuorten tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Viimeinen surullinen tapahtuma oli Helsingissä, Koskelan sairaalan nurkilla. Osa viranomaisista ja poliitikoista ovat sanattomia ja aseettomia. Korjaukseksi tarjotaan lisää sosiaalitoimen virkamiehiä ja poliiseja. Tärkeintä olisi ennaltaehkäisy, ongelmien tunnistaminen alkuvaiheessa. Ensimmäisenä tulisi auttaa ongelmiin ajautuneita perheitä. Seuraava vaihe, jossa ongelmanuori tulisi tunnistaa on koulu.

Nyt suunta on yhä suuremmat, ”tehdasmaiset” koulut ruuhkaisissa keskustoissa, joissa yksittäisen nuoren ongelmien tunnistaminen on vaikeaa. Suurempi koulu on varmasti kustannustehokas per oppilas, mutta onko se paras tapa kasvattaa yhteiskuntakelpoisia nuoria? Kustannustehokkuus rapisee, kun joudutaan hoitamaan ja kustantamaan ongelmanuorten työttömyyttä, hoitoja ja rikoksia. Pienikin voi olla kaunista ja kokonaisedullista. Mielestäni 50-100 lapsen kyläkouluja ei pitäisi lopettaa automaattisesti. Esimerkit osoittavat, että näissä kyläkouluissa on paljon vähemmän ongelmia, koska siellä lapset kasvavat turvallisemmassa ympäristössä, lähellä luontoa ja saavat yksilöllisempää opetusta. Viimeaikaiset opettajien haastattelut osoittavat, että hekin työskentelevät mielellään kyläkouluissa. Espoossa, luonnon helmassa toimiva Nuuksion kyläkoulu ja Iitissä Vuolenkoskella toimiva kyläkoulu ovat hyviä esimerkkejä.

Kaupan historiassa lähikaupat ovat tulleet takaisin uudella konseptilla (K-Market, Sale, Alepa, ABC jne.). Miksei lähikoulutkin voisivat tulla takaisin uudella konseptilla. Tarvitaan kyläläisten, viranomaisten yhteistyötä ja yhteistyötä lähikuntien kesken, yli kuntarajojen. Lapsia voidaan kuljettaa myös ruuhkaisista keskustoista lähikouluun, eikä aina vain päinvastoin. Näin menetellen keskustaan ei tarvitsisi rakentaa ylisuuria kouluja. Erityisopettajat voisivat hoitaa tuntejaan useammassa koulussa. Tämä uudenlainen kyläkoulu olisi vetovoimatekijä monelle kunnalle ja pikkukaupungille. Tänään varsinkin lapsiperheet arvostavat väljyyttä, turvallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Etätyö taas auttaa vanhempia muuttamaan lähelle kyläkoulua, pois ruuhkista. Uskon että tämä auttaa myös syntyvyyden kasvuun.

 

 Puhdasta, kotimaista lähijoulua kaikille!

On kunnia toimia Euroopan Ympäristöpääkaupungin yhtenä TEKIJÄNÄ. Yli 30 vuoden työ kotimaisen lähiruoan ja luomun hyväksi kantaa hedelmää. Toivotan Sinulle tapahtumarikasta ympäristövuotta 2021 ja paljon ympäristötekoja. Ympäristö ja Lahti kiittää.

 

Mitä hyötyä koronasta?

Tutkimusten mukaan korona on vaikuttanut meidän asenteisiin, arvoihin ja kulutustottumuksiin. Muutokset ovat positiivisia ja negatiivisia. Nyt on tärkeää miettiä, miten saamme myönteiset muutokset pysyviksi ja miten voimme niitä hyödyntää. Samoin miten vähennämme kielteisten muutosten vaikutuksia.

Seuraavassa tutkimuksissa havaittuja myönteisiä muutoksia:

+lähipuistojen ja metsien merkitys on kasvanut ja siellä liikkuminen lisääntynyt

+muutto pääkaupunkiseudun ruuhkista väljemmille alueille, mökeille on kasvanut

+kotimaan matkailu on kasvanut merkittävästi

+paikallisuuden, kotimaisuuden ja lähiruoan merkitys on vahvistunut ja kasvanut

+pyöräily, työmatkapyöräily, osaksi sähköpyörien ansiosta on kasvanut

+kotiruoan arvostus ja kotona leipominen on kasvanut

+nettitilaaminen on kasvanut, myös ruoan osalta

+etätyö on lisääntynyt, osaksi pysyvästi

+on opittu varautumaan pandemiaan

+turhat kokoukset ja liikematkat ovat vähentyneet, korvataan videopalavereilla

Koronan kielteisiä vaikutuksia:

-julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt

-oman auton käyttö on lisääntynyt

-sosiaalisten kontaktien määrä on vähentynyt, yksinäisyys lisääntynyt

-hotelli-ravintolatoiminta, tapahtumanjärjestäjät ovat kärsineet

-ulkomaanmatkailijoiden väheneminen, puuttuminen kokonaan vaikuttaa

-monien pienyrittäjien toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi

-valitettavasti konkurssien ja työttömien määrä tulee lisääntymään

Nämä myönteiset ja kielteiset vaikutukset pitää jokaisen yrittäjän ja virkamiehen tunnistaa vastuualueeltaan ja ryhtyä toimenpiteisiin. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän.

 

Euroopan Ympäristöpääkaupunki ja Luomupekka

On kunnia olla mukana Euroopan Ympäristöpääkaupungin 2021 esittelysivuilla ja kadulla mainostaulussa TEKIJÄNÄ (katso geenlahti.fi/tekijat)

Valtakunnallisesti olen saanut olla vaikuttamassa S-Ryhmän ympäristöohjelmaan ja luomuvalikoimiin ja EKO-kierrätyspisteisiin ja ympäristövastaavien myyjien valmennukseen. Luomuliiton hallituksen jäsenenä olen ollut kehittämässä luomutuotantoa, luomun logistiikkaketjua ja luomun mielikuvia. Olen ollut mukana myös EU:n ja Suomen eduskunnan lähiruokatyöryhmässä. Olen myös valmentanut satoja elintarvikealan pientuottajia teemalla "Miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?"

Lahden seudulle olen synnyttänyt Heinolaan Lähiruokatorin ja -ravintola Heilan. Se on edistänyt jo yli 10 vuotta menestyksellä lähiruuan ja luomun ilosanomaa ja tukenut alan pienyrittäjien menestystä.