Heinolan Jääfestareiden tulevaisuus?

Toimme aikanaan Jäälinna ry:n kanssa jääveistokisat ja jääfestarit Heinolan Rantapuistoon. Järjestelyissä mukana oli myös Heinolan Kaupunkisydän ry ja paljon talkoolaisia. Silloin kun oli vielä lunta ja jäätä. Myöhemmin Heinolan kaupungin pyynnöstä annoimme järjestämisoikeudet kaupungille, kultturitoimistolle. Nyt olemme huolissamme kun väläytellään jo jääveistojen lopettamisesta. Liian helppo ratkaisu. Monen vuoden työ valuisi hukkaan. Heinolan tunnetaan jo jääveistokisoistaan, Valon ja Jään juhlasta.Uskon että tällaista helmikuuta on vain pari kolme sadassa vuodessa. Seuraavassa muutamia vaihtoehtoja mietintämyssyyn.

Jotta veistoksista tulee näyttäviä jään paksuus pitää olla noin 50cm. Jos jään muodostuminen näyttää hitaalta, oikeat jäät voidaan tuoda tammikuussa Rovaniemen korkeudelta paluukuomana rekassa ja säilöä täällä puruilla, kuten ennen vanhaan. Jos sataa veistäminen suojataan telttakatoksella, se suojaa myös auringolta.

Paras tulevaisuuden vaihtoehto olisi kunnostaa pintaremontilla Apajalahden luola kuntoon ja tehdä siitä pysyvä, ympärivuotinen jääpuisto, jääveistosten esittelypaikka, liukumäkineen ja valotaiteineen. Vastaava toimii Leppävirralla, tänä vuonna Muumi-aiheisena.

Edullisin vaihtoehto on korvata jäänveisto puunveistolla. Ne kestävät sään vaihtelut. Suomessa on noin 50 puuveistotaiteilijaa jotka tekevät sitä päätyönään. Osa heistä on Sumenmestareita ja osa Maailmanmestareita. Puuveistokisatkin sopisivat Heinolaan. Suomen Joulupuukaupunki, Suomen suurin Poppeli ja Suomen pisin Albertan valkokuusi ja merkittävä puunjalostusteollisuus. Rantapuistossa voisi olla perinteisten valojen lisäksi jätkänkynttilöitä. Veistäjät voisivat järjestää pienten puuveistosten näyttelyn/myyntitorin. Kaupunkiin voisi synnyttää puuveistopuiston johon taideteokset sijoitettaisiin tai osa tai kaikki myydään huutokaupalla. Se voisi olla vaikka Lintutalon yhteydessä. Samaan aikaan Jyränkölä voisi järjestää puuveistokurssin kiinnostuneille.

Lumettoman talven vaikutukset talviurheilukaupungissa?

Ilmastomuutos etenee, lumettomat ja vähälumiset talvet yleistyvät. Mitä käy talviurheilukaupungille?

Tekolumen teko on kallista verorahoin.Nyt on korkea aika ideoida, visioida mitä tehdään viiden vuoden kuluttua Lahdessa Salpausselän kisojen aikaan, jos lunta ei ole tai sitä on vähän?

Yksi vaihtoehto on järjestää Salpausselän kisat kesällä. Mäkikisat,yhdistetyn kisat, rullasuksikisat eri matkoilla, viestikisat, rullasuksiammuntakisat. Tämä edellyttää rullasuksiratojen rakentamista. Osa radasta voisi tilapäisesti kulkea myös kaupungin keskustan ja torin kautta katuja pitkin. Lämmittelykisana voisi järjestää kaupunkisuunnistuskisat. Tästä tulisi iso uudenlainen tapahtuma Suomessa kesällä.

Perinteisten Salpausselän kisojen aikaan, maaliskuun alussa, jäjestetään ”Patikka Salpuri” tai ”Finlandia Patikka”. Salpausselän poluilla, luonnon helmassa 10km, 20km ja 30km patikkakisoja/tai polkujuoksukisoja kilpailijoille ja kaikelle kansalle kympin ”Patikkaretki”, reitin varrella nuotiopaikkoja. Luonnossa liikkuminen vähentää tressiä ja virkistää mieltä. Lämmittelykisana hyppyrimäen alastulorinteellä alamäkipatikkasprintti.

Heinolan hiomaton "timantti"

Kirjoitin aiheesta jo 2016 ja toivoin että virkamiehet ryhtyisivät hiomaan tätä timanttia Heinolan yhdeksi matkailuvaltiksi. Mitään ei ole tapahtunut, ilmeisesti sen takia että idea ei ollut heidän.

Apajalahden luola on, Citymarketin naapurissa ja Hevossaarentien kainalossa. Luola on louhittu 1940-44. Sinne piti sijoittaa kolme isoa väkiviinasäiliötä. Sota päättyi ja säiliöitä ei tarvittukaan. Alue siirtyi Hainolan kaupungille 1990-luvulla. Siellä on kolme louhittua säiliötä halkaisijaltaan noin 16 m ja korkeutta noin 19m. Säiliöiden välillä on noin 4m leveää käytävää 100 metriä.

Luolaan on vuosien saatossa suunniteltu mm. maauimalaa, Data-keskusta, teatteri-ravintolaa, kylpylää, jääpuistoa, Lapin porttia jne. Osa hankkeista on kaatunut virkamiesten päättämättömyyteen ja osa rahan puutteeseen. Viimeisen hankkeen kaatoi luolasta löydetty lepakko. Nyt kuulemma tämä este on poistunut.

Nyt luolan läheisyyteen suunnitellaan Prismaa. Ehdotan että Hämeenmaa/Prisma ja Kesko/Citymarket ja Rakennusliike Reponen perustavat yhtiön joka ostaa alueen edullisesti kaupungilta. Heti rantaan suunnitellaan ja rakennetaan laituri, isoillekin veneille, aluksille, M/S Pyhäjärvellekin. Rannasta rakennetaan katu/polku Citymarkettiin ja myöhemmin Prismaan. Julistetaan suunnittelukilpailu luolan tilojen hyödyntämiseksi. Paras ehtotus, idea toteutetaan. Alueelle, rinteeseen mahtuu myös muutama vapaa-ajan rivitalo. Hankkeelle haetaan EU:n rahoitusta, josta neuvoja voidaan kysyä Jyrki Kataiselta.

Suomen ilmastohysteria

Poliitikkojen mielestä Suomella on maailman kunnianhimoisin ympäristöohjelma. Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Noin 70% tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä päätöksistä on tekemättä. On tavoitteita, on suunnitelmia, päätökset toimenpiteistä puuttuvat. Vain kaksi päätöstä on saatu aikaan. Ilmastokeskustelu on Suomessa liikaa politisoitunut ja siksi tarvittavia päätöksiä ei synny tai ne ovat ”nahkapäätöksiä”. Valitettavasti osa keskustelua on turhaa pelottelua joka taas synnyttää ilmastoahdistusta. Poliitikot eivät osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Vaaditaan Suomen metsien hakkuiden vähentämistä, vaikka ne kasvavat enemmän kuin hakataan. Vaaditaan lihan syönnin ja maidon juonnin lopettamista sekä kasvisten syönnin lisäämistä, nämä toteutuvat enemmän terveydellistä syistä kuin ilmastosyistä.

Maapallon tärkein tavoite on fossiilisistä polttoaineista luopuminen. Kiinalla,USA:lla Japanilla, Intialla ja Venäjällä on tässä tuhatkertainen tavoite Suomeen verrattuna. Jos laitetaan pystyyn miljoona nuppineulaa ja otetaan siitä yksi pois, se on yhtäkuin Suomen päästöt. Meidän pitäisi ensisijaisesti vaikuttaa näihin koko maailman suurimpiin ilmaston saastuttajiin EU:n ja YK:n kautta jos haluamme että ilmaston lämpeneminen pysähtyy.

Suomen pitäisi ensisijisesti tukea uusien innovaatioiden synnyttämistä ja ympäristöteknologian kehittämistä niin että Suomeen syntyy työpaikkoja ja vientiä. Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Nesteeltä. Ympäristötavoitteiden varjolla ei pidä ajaa Suomesta teollisuutta ja työpaikkoja pois. Turpeen käytön alas-ajosta pitää sopia esim. seuraavana viitenä vuotena verotuki pienenee 20% per vuosi ja kymmenen vuoden päästä nykyisenlainen turvetuotanto on loppu. Turpeen päästöt ovat suuret ja lisäksi turvesuot saastuttavat vesistöjä. Alan yrittäjiä ohjataan ja tuetaan löytämään uusia liike-ideoita. Valtio ja kunnat velvoitetaan fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen 2026 mennessä. Osa kunnista on jo näin tehnyt. Kehitetään korvaavia energialähteitä, ydinvoima, tuulivoima, aurinkosähkö jne. Tuetaan ja kannaustetaan yrityksiä hiilineutraalitavoiteissaan. Esimerkiksi S-Ryhmä on hiilineutraali jo 2025.