lauantai 23. helmikuuta 2019
Helsingiuksen suku
Olen tutkinut juuriani. Viime vuonna valmistui isäni suvusta sukukirjanen. Pääsin sukuni juurille aina 1700-luvulle saakka. Viime vuoden syksyllä pidettiin myös ensimmäinen sukukokous.Vaarini on vaihtanut 1902 Helsingius sukunimen Rusilaksi. Samaan aikaan tuhannet suomalaiset vaihtoivat ruotsinkielisen nimen suomenkieliseksi.
Seuraavat suvut polveutuvat tästä Helsingiuksen suvusta:
Rusila, Suppi, Multamäki, Tuominen, Mallinen, Virta, Nordman, muutama sukuhaara on säilyttänyt edelleen Helsigiuksen nimen.
Sukukirjasen teon yhteydessä teetettiin myös suvun vaakuna. Tämän vuoden alusta alkaen vaakuna esiintyy suvun T-paidassa ja mukissa, niitä voi tilata allekirjoittaneelta.
perjantai 8. helmikuuta 2019
Suomalaiset tuotteet paremmin tarjolle
Reijo Karhinen esittää, aivan oiken että suomalaistuotteet
pitää saada paremmin esille. Kolmenkymmenen vuoden vähittäiskauppakokemuksella
kerron että suomalaisten tuotteiden tarjonta omalla hyllyllä, kylmähyllyllä ja
pakastealtailla ei toimi. Olen tämän itse testannut aikanaan luomu-tuotteilla.
Kun luomutuotteita oli kaupassa alle sata, ne olivat omalla hyllyllä. Siellä
kävivät pääsääntöisesti vain Luomu-fanit, ei kiireiset perhe-emännät. Kun
suomalaisia tuotteita on kaupassa monta sataa ne kannattaa laittaa omiin
tuoteryhmiinsä, leivät leipähyllyyn, juustot juustohyllyyn jne. sillä tavalla
me helpotamme kiireisen asiakkaan ostamista ja valintoja. Suomalainen tuote
pitää tuoda nykyistä paremmin esille hyllynreunassa, isolla suomenlipulla,
joutsenlipulla tms. Lisäksi kaupan sisääntuloon ilmoitustaulu jossa kerrotaan
uusimmista valikoimiin tulleista suomalaisista tuotteista ja niiden sijainista
hyllykartalla. Valikoimissa pitäisi myös paremmin hyödyntää yöttömässä yössä,
puhtaassa Suomen ilmastolla kasvaneita luomu-tuotteita. Toivon myös että
isompien asiakavirtojen varrelle syntyy kauppoja jotka myyvät vain suomalaisia
tuotteita. Tästä on hyvä esimerkki, jo yli kymmenen vuotta toiminut
Lähiruokatori ja -ravintola Heila, Heinolassa.
Suomalaisten tuoteiden markkinointia voisi parantaa myös
matkailumarkkinoinnissa. Vilkkaimmissa matkailukohteissa voisi olla
suomalaisten tuotteiden hyllykkö josta matkailijat voisivat niitä ostaa
kotiinviemisiksi ja tuliaisiksi. Matkailukohteiden ravintola, ruokapalvelut
voisivat ottaa näkyvämmin listoilleen suomalaisista raaka-aineista valmistellut
ateriat, jossa esitellään myös niiten tuottajat nimeltä ja miltä paikkakunnalta.
Suomalaisia pientuottajia voisi tehdä tunnetuksi myös maatilavierailupäivillä.
tiistai 5. helmikuuta 2019
Mistä Soten 3 miljardin säästöt?
Oppositio antaa ymmärtää että 3 miljardin säästöt ovat
leikkaus nykyisistä sote kustannuksista, joka tietenkin merkitsisi palvelujen
karsimista. Hallituksen oikea tavoite on leikata 3 miljardia tulevista,
kasvavista soten kuluista tulevien vuosien aikana. Jatkossa kustannuksia
kasvattaa merkittävästi Suomen väestön ikääntyminen ja elinajan pidentyminen.
Oppositio väittää että säästöt eivät ole mahdollisia, ilman
että heikennetään palveuja ja nostetaan maksuja. Jos mitään rakenteellista
muutosta ei tehdä, oppositio on oikeassa. Mutta kehitystä ei tapahtu ilman
muutosta. Suunniteltuja muutoksia ovat :
-Sote ja maakuntauudistus kokonaisuutena, tulee suuremmat
hartijan ja asiantuntevampaa palvelua
ja johtamista
-panostetaan ennaltaehkäisyys, hyvinvointiin, hyvän kunnon
ylläpitämiseen
-toimintaa tehostetaan ja hyödynnetään sähköisiä palveluja
-asiakaslähtöiset, vaikuttavat, kustannustehokkaat ja yhteen sovitetut
palvelut
-valinnanvapaus jossa asiakas itse saa valita hoitopaikan,
julkiselta tai yksityiseltä
-julkinen valta vastaa ja koordinoi palveluja ja hyödyntää
yksityisiä palveluntuottajia maakunta-
tasolla nykyistä
paremmalla kilpaillutuksella ja yhteistyösopimuksilla sekä valvonnalla
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Hoivan uudet vaihtoehdot
Pelkkä numero lakiin ei riitä!
Kotihoito
Nykyisellä hallituksella oli tavoite panostaa kotihoitoon,
laitoshoidon kustannuksella. Se ei ole täysin onnistunut vanhalla konseptilla. Kustannuksissa
on säästetty palvelun ja laadun kustannuksella. Konseptia on muutettava, näin
ei voi jatkua.
Kirsti Karttunen on selvittänyt Hollannin mallia. Hollannissa on menestyvä yritys kotihoitosektorilla
Buurtzorg-säätiö ”Naapuriapu”. Kymmenen hengen sairaanhoitajatiimillä on 40-50
asiakasta. Kevyt organisaatio jossa ei ole päällikkötasoa, tiimi on
itseohjautuva. Tiimi päättää itse mm. työnjaosta, työasuista. Asiakkaan luona
käy aina tuttu hoitaja. Jos tiimillä on ratkaisemattomia ongelmia, apuun
pyydetään yrityksen ”Valmentajaa”. Tiimin hoitajille maksetaan keskimääräistä
parempaa palkkaa. Jos säätiö tuottaa voittoa se käytetään työtä helpottavien
laitteiden hankintaan, koulutukseen ja virkistystoimintaan. Säätiön arvoja ovat
luottamus, itsenäisyys, luovuus, yksinkertaisuus, yhteistyö.
Tästä voitaisiin Suomessakin ottaa oppia. Suomeen voisi sopia
osuustoimintamalli, jossa tiimin hoitajat olisivat osuuskunnan jäseniä ja
päättäjiä. Osuuskunta voisi olla vaikka maakuntatasoinen.
Laitoshoito
Suomessa on viime suosina ollut hallitsematon tilanne, Soten
viivästymisestä johtuen. Veroparatiisiyhtiöt ovat ostaneet suurimman osan
menestyvistä pienistä hoivayrityksistä. Tuloset tästä kehityksestä ovat
viimepäivinä tuleet karmealla tavalla esille. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa
on vain kaksi kansainvälistä hoivayritystä jotka jakavat markkinat ja määräävät
hintatason. Tämä kehitys on Soten avulla pysäytettävä. On suosittava
paikalliasia, maakunnallisia yrityksiä jotka maksavat veronsa paikkakunnalle ja
käyttävät mahdolliset voittonsa paikkakunnan hyväksi.
Kolmannen sektorin onnistumisesta hoiva-alalla on hyvä
esimerkki Heinolassa Jyränkölän Seklementti. Heillä on jo kuusi
ympärivuorokautisen hoidon palvelutaloja joissa tyytyväisiä asiakkaita,
senioreita lähes 300. Seklementti on merkittävä työnantaja ja maksaa veronsa
Heinolaan. Jyränkölä pyörittää myös yli 100 hengen vapaaehtoistoimintaa joka
hyödyntää hoivapalvelujakin monella tavalla, veroparatiisiyhtiöt eivät tätä
tee. Miksi tätä konseptia ei voisi laajentaa koko maakuntaan ja Suomeen?
Mielestäni voisi laajentaa. Toinen vaihtoehto veroparatiisiyhtiöille olisi
osuustoiminnallinen, maakunnallinen yritys jossa palvelutalojen asukkaat
olisivat osuuskunnan omistajia ja sitä kautta päättäjiä.
Nämä kehittämistoimenpiteet ovat täysin mahdollisia kun
panostetaan tulevien maakuntien hankintaosaamiseen, laadun tilaamiseen ja
sovittujen yhteistyösopimusten valvontaan sekä riittävin koviin sanktioihin. Eli kannattaa katsoa tarkemmin ketä seuraavissa eduskuntavaaleista äänestät
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)