Koko Suomi asuttuna?

Ylen tutkimusta osa tulkitsee tietoisesti väärin. Väitetään että koko maan asuttuna pitäminen nostaa veroja, tämä on opposition työkalupakissa ainoa keino. Hyvä pelottelukeino.

Maaseutu – kaupunkiseutu, vastakkainasettelu on turhaa, politiikkojen puheita. Meidän on kehitettävä isoja ja pieniä kaupunkiseutuja, mutta myös eläviä ja vireitä kirkonkyliä ja kyläkeskuksia. Ei väkisin, vaan yhteistyöllä. Elävien ja vireiden kuntakeskusten ja kyläkeskusten tunnusmerkkejä on voimakas yhteisöllisyys, talkoohenki, yhdistystoiminta. Yhteiskunta voi näitä seutuja tukea ilman veronkorouksia, kaavoituksella, kehittämishankkeilla, yhdistysten omatoimisuutta tukemalla, pitämällä tie-ja nettiyhteydet kunnossa, tulkitsemalla lupia ja sääntöjä ”maallikkojärjellä” jne.

Nykyinen kehityssuunta suosii vireää maaseutua. Osa nuorista perheistä etsii lapsilleen rauhallista, turvallista ja virikkeelistä kasvuympäristöä, etätyömahdollisuudet lisääntyvät, lähiruoan kysyntä kasvaa, suoraan tiloilta ostot lisääntyvät, monipalvelupisteet yleistyvät (kauppa,posti,taksi,kahvila,Alkon toimituspiste, kunnan infopiste),osa vanhuksista haluaisi asua pienemmissä palvelutaloissa, lähellä kotiseutua , edulliset asumiskustannukset, maaseutumatkailu kasvaa jne.

Yhdessä olemme enemmän.

ps.kuva:Papunetin kuvapankista

Miksi torikauppa kuihtuu?

Miksi torikauppa kuihtuu? Torikauppiaat vanhenevat ja uusia yrittäjiä ei tule, markettien valikoimien laajeneminen ja aukioaikojen piteneminen, torikauppiaiden nuutuneet asenteet ja virkamiesten kielteinen suhtautuminen uusiin ideoihin.

Asiakkaiden tarve käydä torilla ostoilla on vähentynyt, koska lähikaupasta löytyy yötämyöten tuoreet vihannekset, juurekset,marjat usein vielä edullisempaan hintaan. Tekstiilialan kaupoista ja nettikaupoista löytyy lähes samanlaisia tuotteita joita aikanaan sai vain torilta. Pitää löytää uusi syy tulla torille.

Osa torikauppiaista ei ole osanut muuttaa toimintapojaan asiakkaiden muuttuneiden ostotapojen mukaan, Tullaan torille jo aamulla kuudelta, mutta lähdetään pois jo klo 14 jälkeen, työssäkäyvä väestö ei ehdi nähdä torikauppiaita. Torikauppiaiden kannattaisi olla torilla esimerkiksi klo 10-18, tämä päätös pitäisi olla torikauppiaiden yhteinen jotta se toimisi. Torin tarjoamia valikoimia pitäisi koordinoida niin että tarjonta olisi monipuolista ja asiakkaita kiinnostavaa.

Osan virkamiesten asenteisakin on vikaa, toteutetaan 20-30 vuoden vanhoja pelisääntöjä. Torin pelisäännöt pitäisi päivittää yhdessä torikauppiaiden ja toria ympäröivien kauppiaiden kanssa. Esimerkiksi Lahdessa ei sallita sataman torilla kotimaisten vihannesten, juuresten, marjojen myyntiä esimerkiksi päivittäin klo 16-20, ilmeisesti halutaan suojella keskustan toria. Tämä olisi myös matkailijoiden, kesävieraiden palvelua ja tukisi lähiruokayrittäjiä. Pikkukaupungeissa kuten Heinolassa on turha pitää toria koko vuoden, koska se on osan vuotta tyhjänä. Olen Heinolassa ehdottanut kesätorin siirtoa satamaan ja torin käyttöä lisäparkkialueena, kerrostalotonttina ja lasten ja eläkeläisten liikuntapuistona. Virkamiehet vain suunnittelevat torin kivetyksen vaihtoa joka ei varmasti lisää torin käyttöä. Osasta toreja voisi rakentaa tapahtumatoreja joissa olisi hyvät, pysyvät esiintymislavat, äänentoistoineen ja valoineen. Siellä voisi olla vaikka elokuvaskriini autokatsomoineen. Tori ympäristökauppoineen voisi olla myös "Taivaskattoinen Kauppakeskus"

Lahden Kariniemen kesäteatterin kehittäminen

Kuvissa näkyvä paikka on vähässä käytössä, se on yksi Lahden alisuorittajista. Hieno katsomo ja Laavu-rakennelma ei toimi. Laavu pitää siirtää Salpausselän harjupolun viereen jossa se toimii. Paikalle tulee rakentaa monitoiminen näyttämö/esiintymislava, ympäristöön sopiva. Katsomon päälle pitäisi rakentaa kevyt katos (esim .Heinolan Kesäteatterin mallilla) esiintymislavan eteen pieni tanssilattia ja alueen reunalle kioskirakennus tai hyödynnetään alueen lähellä olevan kioskin palveluja. Näiden muutos jälkeen paikalla voisi järjestää: kesäteatteriesityksiä, lauluiltoja, konsertteja, lavatansseja, huutokauppoja, karjalanpiirakan tekokursseja- näytöksiä- maistiaisia, tikanheiton mestaruuskisoja, puolueiden vappupuheita, vaalipuheita, kaupungin virkamiesten tenttitilaisuuksia – kyselytunteja, äitienpäiväjuhlia jne.

Tarua vai Totta?

Antti Vilppulan kirjoitus ”Tarua vai Totta-puheita vaalikansalle” ESS 16.7. oli hyvä analyysi johtavien poliitikkojen tietoisesta, jopa ”valehtelusta”. Me suomalasiet yleensä uskomme kirjoitettuun sanaan ja tätä uskoa poliitikot käyttävät hyväkseen. Vaikka ei suoranaisesti valehdella, jätetään kuitenkin jotakin oleellista kertomatta. Meidän suomalaisten muisti on lyhyt ja sitäkin poliitikot hyödyntävät. Viime vuosina opposition ”ei käy” puolueiden määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Tämä asenne ei vie kehitystä eikä uudistuksia eteenpäin, kuten on nähty. Näyttää siltä että monesti puolueen etu ja oma etu ajaa Suomen ja kunnan edun edelle, valitettavasti. Meidän äänestäjien tulisi kysyä jokaiselta ehdokkaalta joka ennen vaaleja lupaa sitä ja tätä, mistä rahat? Otetaanko lisää velkaa vai korotetaanko veroja vai vähenetäänkö henkilöstökuluja? On myös huomioitava että tuottamalla palvelut uudella tavalla, voidaan nykyisisä kustannuksia vähentää. Voidaan itse tuottaaa palvelut uudella tavalla tai hyödyntää yrittäjien tarjoamia palveluja. Yhdessä olemme enemmän ja kehitystä ei tapahdu ilman muutosta.

Karjalanpiirakka- Lahden vetovoimatekijä?

Karjalanpiirakka on perinteinen suomalainen leivonnainen. Se on alkujaan pohjois-ja rajakarjalainen herkku. Karjalanpiirakka on 2003 rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Sotien jälkeen karjalaisevakot levittivät piirakkaperinnettä koko maahan, myös tänne Lahden seudulle.Lahden Karjalaisseura suunnittelee Lahteen ”Evakkopatsasta”. Kuukausimarkkinoilla 4.7. seuran edustajat jakoivat markkinavieraille maistiaisiksi aitoja karjalanpiirakoita ja toivoivat seuraan uusi jäseniä ja uusia ideoita. Lupasin esittää muutaman idean. Tässä niitä tulee, olkaa hyvä.

Tuotteistakaa aito, lahtelainen käsin tehty karjalanpiirakka

-tehkää yhteistyötä kaikki, Lahden seudun karjalanpiirakan leipojat (yhteinen , salainen resepti, yhteinen pakkaus, lahjapakkaus,yhteinen markkinointi-ilme, yhteiset tapahtumat jne.)

-jokaisen leipurin pakkaukseen pieni tarina ja piirakantekijän nimi, ehkä kuvakin jos se on myyvä

-tehkää yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, esim. Martat, 4-H yhdistys jne.

-hankkikaa , teettäkää yhdessä ”karjalanpiirakkarekka”/peräkärry jossa markkinoilla ja tapahtumissa ja markettien edustalla eri puolella Lahtea leivotaan ja myydään aitoja, lahtelaisia karjalanpiirakoita ja jossa aika ajoin pidetään karjalanpiirakoiden leivontakursseja miehille ja lapsille

-järjestäkää karjalanpiirakan leivontakisoja, SM ja MM-kisat naisille, miehille,lapsille

-ideoikaa lahtelaisille ravintoloille aamupalapiirakat, piirakkatarjotin, pikkusuolainen jne.päälle esimerkiksi munavoita, vesijärven kalaa, paikallistuottajien kinkkua, kotijuustoa, kurkkua, tomaattia,mansikoita jne.) valitkaa, teettäkää piirakoille sopiva viini esim Pihamaan Piirakkaviini tai Piirakkaolut

-perustakaa Lahden seudun Piirakantekijöiden Klubi johon hyväksytään vain SM tai MM kisoissa näyttönsä antaneet, vuosittain kolme parasta.

-Lahtelainen muusikko säveltää ja sanoittaa Lahden ”Karjanpiirakkalaulun”, Evakkoreen tapaan