Libre-glukoositesti ei toimi ? 4.4. jälkeen taas toimii kännykässäkin

Minulla on 1-tyypin diabetes. Reilu vuosi sitten pääsin Heinolan terveyskeskuksen Libre- testiryhmään. Siinä ei enää tarvitse piikittää sormenpäitä, vaan arvo saadaan käsivarteen ”ammuttavasta” sensorista (kuvassa oikealla, valkea pyöreä). Mittauksen voi kätevästi suorittaa vaikka autoa ajaessa, palaverissa, lenkillä jne. Kätevä ja hyvä diabeetikon jokapäiväistä elämää helpottava laite. Yksi sensori toimii aika kaksi viikkoa eli kuukaudessa tarvitaan kaksi sensoria.

Nyt maaliskuun puolenvälin jälkeen sensorilla on ollut toimitusvaikeuksia, Heinolasta ne ovat olleet loppu jo pariviikkoa. Heinolan terveyskeskuksen hoitotarvikejakelulla ei ole tietoa mistä toimitusvaikeudet johtuvat ja koska sensoreita tulee jakeluun. Huhu kertoo että, ne ovat loppu keskusvarastoltakin ja jopa maahantuojaltakin. Sain välikäden kautta tietoa että toimitusvaikeudet jatkuvat ainakin kesäkuuhun saakka.

Miksi tieto ei kulje? Mitä salaillaan? Miksi ei ole osattu varautua kasvavaan menekkiin? Miksi toiset jakelupisteet saavat tuotetta ja toiset eivät? Tuote on hyvä, mutta palvelu ei pelaa! ”Miksi pistää, kun voi skannata?” mainoslause ei nyt toimi.

Kävin 28.3. klo 9 Lahden hoitotarvikejakelussa. Siellä oli sensoreita, mutta niitä ei minulle annettu koska olen kirjoilla Heinolan terveyskeskuksessa. Tämä kertoo että keskusvarasto toimittaa sensoreita Lahteen, mutta ei Heinolaan, vaikka Heinola oli yksi firman testipaikka. Se siitä Lahden suosimisesta. Heinolan on paremmin pidettävä puoliaan.

Olen antanut palautetta firmalle osoitteeseen diabetes.finland@abbott.com. He eivät kuulemma tiedä toimitusvaikeuksista mitää, kehottavat vai kysymään paikalliselta jakelijalta eli terveyskeskukselta. He eivät myöskään vastaa kysymykseen "onko sensoreita heidän omassa varastossaan?" Heinolan terveyskeskus kertoo että heidän soittopyyntöihinsä ei vastata. Kuka on tehnyt yhteistyösopimuksen näin epävarman yhteistyökumppanin kanssa? Onko tämä monopoliyrityksen toimintatapa?

Tämän laitteen avulla olen saanut sokeritasapainoni hallintaa, siksi se on minulle tärkeä!

3.4.2018 Ilo uutinen Heinolasta, sensoreita on tullut, saan kolme 4.4.2018, kiitos.
Samalla sain ladattua LibreLink ohjelman myös kännykkääni  eli nyt voin seurata sokeriarvojani sensorin kautta myös kännykästäni, kätevää, helppoa.                                  

Missä sote-maakuntakriitikot?

Muutosjohtaja Seppo Hilden piti tiedotus-ja keskustelutilaisuuden Päijät-Hämeen uudistuksen nykyvaiheesta ja tulevaisuudesta Sibeliustalolla 15.3. Oli ilo kuunnella maanläheistä ja selkeää esitystä tulevista muutoksista ilman poliittista viritystä. Tilaisuudessa oli noin kolmekymmentä oikeaa tietoa janoavaa kaupunkilaista. Missä olivat ne somessa ja yleisönosastolla huutajat ja valittajat? Nyt olisi ollut tilaisuus saa kotimaakunnasta oikeaa ja luotettavaa tietoa uudistuksesta, joka välttämättä tarvitaan. Luulo ei ole tiedon väärtti.  Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Keskustelussa korostui uuden maakunnan virkamiesten hankintaosaaminen, johon toivottiin valtakunnallista valmennusta. Huolestuneita oltiin myös paikallisten pienyrittäjien pääsystä asiakasseteli-yrittäjäksi. Toivottiin myös että maakunta hyödyttää ja käyttää jo toiminnassa olevia organisaatioita, kuten kyläyhdistyksiä ja kaupunginosayhdistyksiä. Hilden korjasi myös muutoksen puolustajien väitteitä että yli 400 "organisaatiohässäkästä siirrytään" 18 "organisaatiohässäkkään" eli maakuntaan. Myös uuden maakunnan sisälle tarvitaan organisaatiohässäköitä. Oikeampi väite olisi että yli 400 organisaatiohässäkästä siirrytään noin 100 organisaatiohässäkkään eli pyrökratia kyllä vähenee.Myönteistä on myös se että valtakunnantasolta siirtyy monia päätöksiä maakuntatasolle eli lähemmäksi kuntalaisia. Seuraavat maakuntavaalit ovat kuntalaisille tärkeät.

Suomen liikkuvin kunta ja terveysliikuntakaupunki

Suomen liikkuvin kunta, Asikkala on nostanut strategiassaan tämän valtakunnallisen palkinnon korkealle. Asikkala haluaa tällä strategiassaan korostaa asukkaiden hyvinvointia, paikallisuutta ja elinvoimaa. Kunta haluaa edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ennaltaehkäisevästi. Tämä on merkittävä ”pointi ”uusien asukkaiden hankinnassa. Uskon että kohta ilmestyy kunnan rajoille kyltit ”Tervetuloa Suomen liikkuvimpaan kuntaan”

Vastaavasti Heinola voisi nykyistä paremmin hyödyntää terveysliikuntakaupunki  imagoaan. Tämä pitäisi nostaa uuden strategian kärkeen. Tätä teemaa tukevat jo Liikkuva koulu, ilmainen uimahalli ja kuntosali yli 70 vuotiaille, hyvät liikuntapaikat keskustassa ja Vierumäellä, Suomen Urheiluopiston liikunnan valmennus-ja koulutuskeskus. seurojen alle 18v. ohjatulle liikunnalle liikuntatilat maksuttomina, "Rokkiranta" jne. Näitä asioita kannattaisi tuoda esille kaikessa asukashankinnassa. Kaupungin rajoille voisi pystyttää kyltit ”Tervetuloa Suomen Terveysliikuntakaupunkiin”. Myös ihmisen kokoisen kaupungin luonto ja tapahtumat kiinnostavat muuttoa suunnittelevia, Suomen Joulupuukaupunki, katettu Kesäteatteri, aktiiviset museot ja kirjasto, Jääfestarit, Unikeko, kaupunkijuoksu, jääkiekko-ottelut jne. Heinolassa kaikki on lähellä ja sietä on kaikkialle lyhyt matka.

Heinolan keskustan pysäköinti?

Kaupungin tilaama ja maksama tutkimus kertoo että kaupungin keskustassa ei ole pysäköintiongelmaa, vapaita pysäköintipaikkoja löytyy riittävästi 200m säteellä torilta. Kun seuraa keskustan autioitumista ja tyhjien liiketilojen kasvua, ilman tutkimustakin näkee että keskustan pysäköintitilat riittävät nykyisille asiakkaille. Tutkimuksessa olisi pitänyt selvittää myös tulevaisuutta. Keskustan asiakasmäärät pitää tuplaantua jotta keskusta kehittyisi ja yritykset menestyisivät. Heinolan ympäristössä on lähes 30000 kesämökkiläistä ja moottoritiellä ajaa Heinolan ohitse tuhansia ihmisiä vuorokaudessa. Näistä potentiaalisista asiakkaita pitäisi saada yhä useampia poikkeamaan Heinolan keskustaan. Jotta nämä asiakasvirrat saadaan kääntymään keskustaan, tarvitaan nykyaikaiset, asiakasystävälliset pysäköintitilat. Talvella lämpimässä ja kesällä auringolta suojassa. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi K- Marketin kattoparkin kattaminen, S- Marketin parkkihallin laajentaminen ja entisen ”paikkaritonttin”  alle rakennetaan iso parkkihalli uuden kerrostalon asukkaille ja keskustan asiakkaille ja osa kadunvarsipaikoista ja toripaikat rajoitetaan kahden tunnin paikoiksi.

Heinolan markkinointi?

Mihin perustuu Heinolan väkiluvun kasvutavoitteet? Se ei ainakaan näy riittävästi markkinoinnissa. Ollaan ulkona Päijät-Hämeen kuntien yhteisestä markkinoinnista, ei olla mukana tulevilla Raksa messuilla Lahdessa 9-11.3.2018 jne. Messuilla ovat mukana mm. Lahti, Orimattila, Hollola, Asikkala ja Iitti. Heinola ei halua hyödyntää yhteistyön voimaa ja näkyvyyttä. Heinola on valinnut strategiakseen eristäytymisen, yksin yrittämisen. Tämä strategia näkyy jo nyt väkiluvun vähenemisenä ja keskustan tyhjinä liiketiloina.

Kaupungin tulevat tontit, nykyiset rakentamattomat tontit ja yksityisten rakentamattomat tontit (kerrostalo, rivitalo, omakotitalo, vapaa-ajan tontit ja teollisuushallitontit) pitää kerätä yhteen ja niitä pitää markkinoida yhdessä kiinteistövälittäjien kanssa. On annettava kuva että Heinolasta löytyy tontti joka lähtöön ja moneen tarpeeseen. Yksin ”Rokkirannan” tonttien markkinointi ei riitä ei puhuttele. Raksa messut olisi ollut yksi hyvä paikka tuoda esille Heinolan vahvuuksia rakentamisesta kiinnostuneille. Tätä Lahden naapuruutta ovat  onnistuneesti jo hyödyntäneet Hollola ja Asikkala. 

Jos tähän yhteiseen tonttitarjontaa lisätään Heinolan vahvuudet, sijainti, yhteydet, luonto, vesistö, ihmisenkokoinen terveysliikuntakaupunki, tulevat terveet puukoulut, olisi saatu ylivoimainen esittelypaketti messuillekin ja muuhun markkinointiin. Suomen Urheiluopistolla käy vuosittain tuhansia perheitä muualta Suomesta ja he viihtyvät hyvin Vierumäellä muutamia viikkoja vuodessa. Heistä voisi löytyä myös pysyvästi Heinolan seudulle muuttavia. Miten Heinola markkinoi itseään Vierumäellä? Syvempää yhteistyötä  kaivataan.

Heinolan keskustan kehittämisvaihtoehto

Heinolan keskustan kehittämisen kannalta olisi ollut toivottavaa että Prisma olisi rakennettu keskustaan, torin läheisyyteen. Tämä olisi vaatinut  kaupungilta selvempää visiota tulevaisuuteen ja tahtoa toteuttaa se. Tietenkin Prisman kannalta nyt valittu paikka, Citymarketin naapuriin ja moottoritien varteen on paras vaihtoehto. Keskustan kehittämisvaihtoehtojen kyselijöille, tässä yksi vaihtoehto.

Aikanaan Pekka Vasala esitti että tori siirretään satamaan ja vierasvenesatamasta kehitetään kilpailukykyinen eli varaudutaan Kimolan kanavan tuomiin ”ruuhkiin”. Visioon kuuluu myös Kylpylän kehittäminen. Torille rakennetaan 10 kerroksinen kerrostalo aurinko -ja näköalaparvekkeineen ja sen ympäristöstä tehdään viihtyisä heinolalaisten ja vieraiden olohuone senioreille ja lapsiperheille kesällä ja talvella. Keskustan kaupoista, palveluista ”Taivaskattoinen Putiikkikauppakeskus” jotka kilpailevat peltomarketteja ja Lahtea vastaan valikoimilla, palvelulla, yhteisillä aukioloajoilla ja Heinola kortilla.

Moottoritiellä kulkijoita pysähdyttää ABC liikekeskus ja Citymarket- Prisma liikekeskus. Nyt pitää löytää keinot saada moottoritieltä poikkeavat ajamaan keskustan kautta eteenpäin. Prisman tulo Citymarketin naapuriin kasvattaa moottoritieltä poikkeavien määrää. Näihin molempiin pysähdyspaikkoihin iso sähköinen infotaulu jossa kerrotaan mitkä keskustan palveluista ovat tällä kellonlyömällä käytettävissä ja mitä tapahtumia on tulossa. Tästä kolmiosta Citymarket- Prisma, keskusta ja ABC pitää kehittää Heinolan vahvuus, vetovoima. Ne eivät silloin kilpaile keskenään vaan hyötyvät toinen toisistaan.

Heinolan keskustan kehittäminen vaatii ”rajuja” toimenpiteitä, mitkään ”laastarimuutokset” ja torin uudistaminen eivät nykyistä kielteistä kehitystä pysäytä.