Kouluruokailu on osa oppimista

Ilmainen kouluruoka on maailmassa harvinaista. Suomessa koululaiset saivat ilmaisen kouluruoan jo 1948, ensimmäisenä maailmassa. Nyt koulut ovat saaneet uudet kouluruokailusuositukset. Tavoitteena lisätä kasvisten ja kasvisruoan, kotimaisen järvikalan ja vaalean lihan osuutta.  Korostetaan myös yhdessä syömisen merkitystä ja riittävää aikaa ruokailuun. Hyvä.

Kouluruokaa on pidetty jo itsestään selvyytenä ja samalla sen arvostus ja merkitys on kärsinyt. Kouluruokailu on osa oppimista. Seuraavia ruokaan liittyviä asioita tulee käsitellä eri oppitunneilla:

-mistä kotimainen ruoka tulee?

-miten kotiruokaa valmistetaan?

-miten ruoka vaikuttaa terveyteen?

-miten kotimainen ruoka vaikuttaa kuntatalouteen?

-mikä on ilmaisen kouluruuan historia Suomessa ja maailmalla?

Asian käsittelyä voidaan havainnollistaa maatilavierailulla, keskuskeittiövierailulla ja oppitunneilla voivat vierailla tuottajat, lääkärit, kokit. Tämä on osa terveyskasvatusta. Tämän päivän koululaiset ovat huomisen aikuisia.

Tulevissa kuntavaaleissa ratkaistaan myös kotimaisen ruoan käyttö kuntien ja laitosten keittiöissä. Oma kokemukseni nykyisistä kuntapäättäjistä ja johtavista virkamiehistä on huolestuttava. Valtuustossa on vaikea  saada päätöstä aikaan kotimaisen ruoan osuuden nostamisesta kunnan hankinnoissa. Vaikka valtuusto tekisikin päätöksen niin sen valvonta ja totuttaminen on onnetonta, hallitus ei valvo ja virkamiehet, hankintapäälliköt eivät toteuta valtuuston päätöksiä, suosituksia. Syyksi kerrotaan aina EU:n vaatimukset. Tosiasia on että syy on tarjousosaamisen puutteessa. On monta esimerkkikuntaa jossa kotimaisen ruoan hyödyntäminen on lähes täysimääräistä (mm. Kuopio,  Kiuruvesi, Vaala  )Kotimaisen ruoan osuuden lisääminen on asennekysymys ja arvovalinta.

Kun äänestätte tulevissa kuntavaaleissa, selvittäkää ehdokkaanne asenne ja kanta kotimaiseen ruokaan ja kunnan ruokahankintoihin.