Halpaa vai aitoa ruokaa?

ESS kirjoittaa 11.11.2025 ”Luomu on eettinen, mutta hintava valinta”. Luomun kysyntä on 2020 luvulla vähentynyt lähes 20%. Oletan että luvuissa ei ole huomioitu suoraan tiloilta myyntiä, joka on kasvanut. Suomessa uutisissa usein kerrotaan ruoan kalleudesta ja nyt erityisesti luomuruoan kalleudesta. Vaaditaan halvempaa ruokaa. Harvempi lehdistö vaatii ruualta laatua, makua, läpinäkyvyyttä, lisäaineettomuutta, vähemmän E-koodeja, ruokaketjuun oikeudenmukaista tulonjakoa, puhdasta kotimaista ruokaa, lyhyempiä tuotantoprosesseja. Miksi osassa kaupoista luomulle hinnoitellaan ”luomulisää”? Ei kai luomutuotteiden kuljetus ja käsittely kaupassa maksa sen enempää, kuin muidenkaan elintarvikkeiden? Tämä ”luomulisä” ei kuulu kaupalle vaan tuottajalle koska luomutuotteiden tuottaminen on työläämpää ja sato pienempää kuin tekomaataloudessa. Halpa ruoka on yhteiskunnalle kallista, koska usein miten halpa hinta ja pitkä säilyvyys on saatu aikaa lisäaineilla ja tuotantoprosesseilla, joiden yhteisvaikutusta meihin ihmisiin ei ole riittävästi tutkittu. Suomessa aitoa ruokaa on kotimainen lähiruoka ja luomuruoka, joiden tuotantoketju on lyhyt, läpinäkyvä ja tuotteiden maku on aito. Kotona me suomalaiset heitämme ruokaa pois liian paljon keskimäärin yli 20% eli ei ruoka ole kallista, kun sitä on vara heittää pois noin paljon. Kolme tärkeää pointtia suhteessamme ruokaan: Koskaan emme ole käyttäneet niin vähän aikaa ruoan ostamiseen ja valmistamiseen kuin nyt, koskaan emme ole käyttäneet niin vähän käytettävissä olevista tuloistamme ruokaan kuin nyt, ja koskaan emme ole tienneet niin vähän elintarvikkeista, siis sitä kuinka ja kuka ne on tuottanut ja mitä ne itse asiassa sisältävät.