Miksi S-Ryhmä menestyy?

Väitöskirjatutkija Veijo Hykari ei tunnista S-Ryhmän menestystekijöitä ja siksi yrittää etsiä syitä menestymiseen verotuksesta ja kuvittelemistaan ”vippaskonsteista” tai politiikasta. Julkisuutta saa tälläkin tavalla. Seuraavassa todellisia menestyksen syitä.

Alueosuuskaupparakenne on mahdollistanut erilaisten alueiden palvelujen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön. Paras esimerkki yhteistyöstä löytyy Pohjois-Karjalasta. Kesko aikanaan lopetti alueorganisaatiot ja Lidlillä niitä ei ole ollutkaan. S-Ryhmän päivittäistavaraketjut ovat olleet alusta saakka yksiselitteiset, kilpailukykyiset ja toimivat eli Sala/Alepa, S-Market ja Prisma. Esimerkiksi ABC ketjun liikeidea oli ylivoimainen muihin kilpailijoihin verrattuna. Kesko seikkaili alussa yksi K, kaksi K, kolme K ja neljä K kanssa. K-kaupan Plussa-kortti on asiakkaalle monimutkainen ja etäinen. S-Kortti eli vihreä kortti on nykyaikaisempi, bonukset suoraan tilille S-Pankkiin korkoa kasvamaan. S- bonuksen yhteistyökumppaneita on paljon ja ne usein liittyvät asiakkaan päivittäisiin tarpeisiin ja näin kasvattavat asiakkaan bonustiliä. S-Ryhmän hintajohtajuus perustuu kokonaisedulliseen ostoskoriin ei päiväntarjouksiin ei yksipuolisiin hintavertailuihin, eikä ostorajoituksiin. Lidlin voittorahat menevät ulkomaille, Saksaan, K-kaupan voittorahat menevät pääosin kauppiaiden tilille ja käyttöön. S-kaupan voitot jäävät Suomeen ja käytetään ketjujen kehittämiseen ja etujen tuottamiseen asiakasomistajille. Ei kannata olla kateellinen osuustoimintarakenteesta ja sen eduista, nehän ovat vapaasti muidenkin hyödynnettävissä

PS Veijo Hukari on toiminut  Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtajana ja aikuisopistossa yrittäjäkouluttajana. Tätä taustaa vasten ymmärtää tutkijan asenteiden vaikutukset väitöskirjaan