Ajatelmia 21.12.2024

Tasapuolisuutta. Koska Pohjois-Korea tuli Venäjän apuun sotimaan, niin vastavuoroisesti Ukrainan apuun voivat tulla Nato-maat. Miksi Venäjää pelätään? Venäjälle on laitettava kova kovaa vastaan eikä hyssytellä ja pelätä. Miksi Venäjä sai pommittaa Ukrainan siviilikohteita koko asearsenaalillaan ja Ukrainan pommittamista rajoitettiin? Ei ole tasapuolista.

Selvästi näitä sotia käytetään hyväksi puolustusbudjettien kasvattamisessa, niin Suomessa kuin Euroopassakin. Lehdistökään ei uskalla julkaista selvityksiä, jotka kertovat puolustusbudjettien kasvun 2024 ja 2025, verrattuna tehtyihin leikkauksiin muualta. Suomi on hoitanut puolustuksensa kuntoa joka vuosi, voisiko tässä tilanteessa vaatia muita Nato-maita hoitamaan puolustuksensa kuntoon, jotta Suomi voisi jatkossa nostaa puolustusmenoja yhden miljardin vähemmän.

Esimerkin voimaa. Eduskunnan kyselytunnilla näplätään puhelimia ja tietokoneita ja sitten ihmetellään miksi lapset tarvitsevan kännykän käyttöä oppitunnilla. Puhutaan päälle, huudellaan ilkeitä kommentteja, ei puutu kuin edustavat vielä ”ampuisivat” purukumipallolla puhemiestä ja vastustajia. Hyvät käytöstavat ovat unohtuneet.

Puolustusselonteko on jo vuosia syntynyt kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Hyvä. Miksi Sote-soppaa ei voisi parantaa samalla konseptilla, lisättynä sote asiantuntijoilla (lääkärit, hoitajat).? Näkyy selvästi, että puolueilla on liian iso rooli sote-ratkaisuissa. Puoluepolitiikka hämärtää soten tavoitteita.

 

Sairaalaverkoston alasajo vai uusi työnjako?

Oppositio puhuu sairaalaverkoston alasajosta jopa lopettamisesta. Kunta- ja hyvinvointialueiden vaalien läheisyys polttaa. Opposition kehittäminen tarkoittaa lisää rahaa alueille ja jatketaan toimintaa niin kuin ennenkin. Hallitus puhuu sairaalaverkoston uudesta, tehokkaammasta työnjaosta hyvinvointialueittain. Esimerkiksi yöpäivystyksessä kävijöiden määrä on monessa sairaalassa pieni, jopa alle 10 leikkausta vuodessa. Tavoitteena on varmistaa riittävä ammattitaito ja osaaminen ja nykyaikainen tekninen laitteisto hyvinvointialueen suurimassa sairaalassa. Alueen pienenimmissä sairaaloissa tehostetaan päivä ja iltatoimintaa, sekä ensihoitoa koko alueella. Tämä on osa soten kokonaisuudistusta ja omalääkärimallia. Viime vuosikymmeninä perheet ovat autoistuneet monessa perheessä jopa kaksi autoa ja tieverkosto on parantunut, matkan piteneminen sairaalaan ei ole yhtä suuri haitta kuin mitä se oli vuosikymmeniä sitten. Myös julkinen liikenne alueen sairaaloihin on parantunut ja paranee. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Tässäkin asiassa politikointi on sumentanut maalaisjärjen käyttöä.

 

Miksi S-Ryhmä menestyy?

Väitöskirjatutkija Veijo Hykari ei tunnista S-Ryhmän menestystekijöitä ja siksi yrittää etsiä syitä menestymiseen verotuksesta ja kuvittelemistaan ”vippaskonsteista” tai politiikasta. Julkisuutta saa tälläkin tavalla. Seuraavassa todellisia menestyksen syitä.

Alueosuuskaupparakenne on mahdollistanut erilaisten alueiden palvelujen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön. Paras esimerkki yhteistyöstä löytyy Pohjois-Karjalasta. Kesko aikanaan lopetti alueorganisaatiot ja Lidlillä niitä ei ole ollutkaan. S-Ryhmän päivittäistavaraketjut ovat olleet alusta saakka yksiselitteiset, kilpailukykyiset ja toimivat eli Sala/Alepa, S-Market ja Prisma. Esimerkiksi ABC ketjun liikeidea oli ylivoimainen muihin kilpailijoihin verrattuna. Kesko seikkaili alussa yksi K, kaksi K, kolme K ja neljä K kanssa. K-kaupan Plussa-kortti on asiakkaalle monimutkainen ja etäinen. S-Kortti eli vihreä kortti on nykyaikaisempi, bonukset suoraan tilille S-Pankkiin korkoa kasvamaan. S- bonuksen yhteistyökumppaneita on paljon ja ne usein liittyvät asiakkaan päivittäisiin tarpeisiin ja näin kasvattavat asiakkaan bonustiliä. S-Ryhmän hintajohtajuus perustuu kokonaisedulliseen ostoskoriin ei päiväntarjouksiin ei yksipuolisiin hintavertailuihin, eikä ostorajoituksiin. Lidlin voittorahat menevät ulkomaille, Saksaan, K-kaupan voittorahat menevät pääosin kauppiaiden tilille ja käyttöön. S-kaupan voitot jäävät Suomeen ja käytetään ketjujen kehittämiseen ja etujen tuottamiseen asiakasomistajille. Ei kannata olla kateellinen osuustoimintarakenteesta ja sen eduista, nehän ovat vapaasti muidenkin hyödynnettävissä

PS Veijo Hukari on toiminut  Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtajana ja aikuisopistossa yrittäjäkouluttajana. Tätä taustaa vasten ymmärtää tutkijan asenteiden vaikutukset väitöskirjaan

 

Mitä ”helpottaminen” kaupassa tarkoittaa?

Ihmiset kyllä tietävät mitä ”halpuuttaminen” tarkoittaa, mutta mitä ”helpottaminen” tarkoittaa? 1980 luvulla Eko-kierrätyspisteitä oli harvassa, usein jossakin kunnan takamailla. Pääkaupunkiseudun S-marketeissa päätettiin synnyttää oma Eko-kierrätyspiste kaupan pihalle. Tällä toimenpiteellä helpotettiin asiakkaiden kierrätystä. Asiakasmäärät kasvoivat. Kaupan omat kierrätysastiat,-lavat olivat yleensä kaupan pihan perällä jonne meno oli hankalaa talvella ja sateella. Uusissa S-Marketeissa kierrätysastiat sijoitettiin niin että niitä voitiin käyttää katetulta lastauslaiturilta. Tämä taas helpotti kaupan henkilökunnan suhtautumista kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun. Kustannukset alenivat. Siihen aikaan kaupassa myytiin joulukortteja, onnittelukortteja jne. postimerkit piti hakea R-kioskilta ja postilaatikko oli R-kioskin seinällä. S-Marketissa päätettiin ottaa postimerkkien myynti kassalle ja postilaatikko hankittiin kaupan seinälle. Taas helpotettiin asiakkaan ostamista, kortinlähettämistä. 1980 luvun lopulla kauppa ”heräsi” luomutuotteisiin. Aluksi S-Marketeissa luomu-tuotteet, noin 100 tuotetta sijoitettiin samaan hyllyyn jolloin asiakkaan oli ne helppo löytää ja valita. Jokaiseen S-Markettiin nimettiin ja valmennettiin Eko-vastaava myyjä. Kun tuotteiden määrä kasvoi viiteen sataan, ne päätettiin hajasijoittaa omin tuoteryhmiinsä ja merkittiin näkyvällä vihreällä Luomu-hintalapulla. Taas helpotettiin asiakkaan ostamista. Viime vuosisadalla tarjousmarkkinointi oli voimissaan. S-Market lopetti päiväntarjoukset ja muut rajoitukset, siirryttiin pysyviin hintaetuihin. Taas helpotettiin asiakkaiden ostamista ja myyjien työtä. Muita ostamisen helpottamisia viime vuosisadalla olivat mm. automaattiovet, pitkät aukioloajat, leveät käytävät, hyvät hintalaput ja opasteet, ABC-jakelumittarit kaupan pihalla, laajemmat valikoimat. Yksi pysähdys, monta asiaa tulee hoidettua, helpottaa kaupassa käyntiä.