Liika lihavuus lisää myös syövän riskiä

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että liika lihavuus lisää syövän riskiä ja lisäksi sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta. Nämä yhteensä ovat kansanterveydelle iso haaste. Kustannukset ovat monia miljardeja. Miksi ei oteta käyttöön kovempia keinoja elämäntapamuutosten aikaan saamiseksi? Onko karamellitehtaiden, juomafirmojen, Alkon, sokeritehtaiden ja ”höttöruokien” valmistajien vastustus esteenä? Miksi poliitikot elävät vain tätä ja huomista päivää, vaalien väliaikaa, miksi ei satsata tulevaisuuteen, lapsiimme? Nyt tehtävien radikaalien toimenpiteiden tulokset näkyvät vasta kymmenen vuoden jälkeen, mutta ne on nyt tehtävä. Muutos pitää aloittaa jo kotoa sillä sieltä saadut ruokailu- ja liikuntatottumukset kantavat pitkälle. Tärkeitä ovat yhteiset ruokailuajat, kotiruoka, terveelliset välipalat yhdessä tekeminen, yhteiset, säännölliset liikuntaharrastukset. Kouluissa lisättävä säännöllistä liikuntaa, kerrottava terveellisen ruoan merkityksestä ja lisättävä lähiruokaa, kotiruokaa eli ei tehdasvalmisteista, suurissa keittiöissä valmistettua edullista ruokaa. Tässäkin asiassa pieni on kaunista eli terveellistä, läheltä.

Kaupan ketjut ja ravintolat voisivat yhdessä sopia toimenpiteistä terveellisemmän ruoan markkinoinnista ja esillepanoista. Terveemmät asiakkaat elävät ja ostavat pidempään. Kuntaliitto voisi vuosittain haastaa kunnat liikuttamaan kuntalaisia ja vuoden liikuttavin kunta palkitaan ruhtinaallisesti. Terveyskeskusten lääkärit voisivat määrätä liikuntareseptejä ja jakaa liikuntaseteleitä. Suomen Yrittäjäyhdistys voisi haastaa kaikki Suomen yrittäjät liikuntataloisiin, jossa parhaat palkitaan. Uusi presidentti voisi olla näiden valtakunnallisten tapahtumien suojelija, innostaja. Valtiovalta voi esimerkiksi veropolitiikalla ohjailla kulutusta. Kotimaisen luomuruoan ja lähiruuan vero alemmaksi ja epäterveellisen ruoan vero korkeammaksi ja säätämällä uuden sokeriveron. Lisäksi valtiovalta voi muuttaa erilaisten yhdistysten, seurojen, myös poliittisten avustusta jakoperusteita niin että siinä huomioidaan kuinka hyvin ko. yhdistys liikuttaa suomalaisia tai edistää terveellisempiä ruokia ja ruokailutapoja

Olen varma, jos näistä ideoista, mahdollisuuksista puoletkin toteutetaan, tilanne paranee merkittävästi. Nyt ei pelkät juhlapuheet auta. Liike, kotiruoka, lähiruoka on lääke

 

S-Kauppa saa parhaat liikepaikat kunnissa?

Otsikon väite elää tänäänkin monen suomalaisen mielessä, hän uskoo kateellisten kilpailijoiden väitteisiin. Kunnan vapaat liikepaikkatontit ovat olleet monesti vuosia vapaana S-kaupan kilpailijoidenkin ostettavissa. Esimerkiksi liikennemyymälöiden paikat moottoriteiden varsilla eivät menneet kaupaksi kilpailijoille koska heillä ei ollut sopivaa liike-ideaa, konseptia. Näin kävi esimerkiksi Heinolassa. Samalle tontille olisi tarvittu kolme eri yrittäjää, bensanjakelu, korjaamo, ravintola/kahvila. S-Ryhmä kehitti tällaisille tonteille toimivan liike-idea eli ABC-liikennemyymälät, joissa tontilla oli vain yksi yrittäjä, alueosuukauppa. Lisäksi ABC kiinteistössä moni yksityisyrittäjä hyödyntää syntynyttä asiakasvirtaa. ABC-liikennemyymälä on monessa pienessä kunnassa merkittävä palvelu kuntalaisille ja moottoritiellä kulkijoille.

Autotavaratalotontit määritellään jo maakuntakaavoissa. Kunnat suunnittelevat palvelurakenteensa kehittämistä aktiivisempien toimijoiden kanssa. S-Ryhmän alueosuuskaupat ovat olleet aktiivisempia. Kesko menetti mahdollisuutensa maakunnissa lopettamalla alueorganisaationsa. Pääkonttoritasolta maakuntien liikepaikkojen hankinta oli hankalampaa. Nopeimmat söivät hitaat. Tästä on turha syyttää kunnan päättäjiä ja S-ryhmää. Suurin osa ABC:n liikepaikoista on ostettu yksityisiltä ei kunnalta. Jos liikepaikkojen myöntämisessä olisi ollut jotakin suhmurointia, oikeusprosessit olisivat käynnissä. Esimerkiksi Heinolassa ensimmäisen automarketpaikan sai Keskon Citymarket ja osa päättäjistä on vuosia vastustanut Prisman tuloa Heinolaan. Alueosuukaupan vahvuutena on ollut laaja omistajakunta, jäsenet, hyvät konseptit ja osaaminen. Osuuskapan voitto ei mene omistajien eikä johtajan taskuun vaan se pääosin käytetään toimipaikkojen kehittämiseen ja uusien rakentamiseen.

 

Onko Prisma kaupungin miina?

Ystävämme Seppä ei pystynyt estämään Prisman tuloa Heinolaan. Nyt hän yrittää, historian vedoten mustamaalata Prisman tuloa ja vertaa sitä miinaan, Itä-Häme lehdessä 15.1.2024. Sepän antamat liikkeenjohdolliset neuvot ja johtopäätökset eivät ole tätä päivää, ne ovat viime vuosisadalta. Juna meni jo.

Yhtä asiaa historiasta Seppä ei muista tai ei halua muistaa. Viime vuosisadan vaihteessa Prisma oli tulossa keskustaan. S-marketin ja Itä-Hämeen tontit olisi yhdistetty ja kellarikerrokseen olisi tullut iso parkkihalli. Tämän suunnitelmaan etenemiseen kaupunki ei tehnyt mitään. Vuosien odottaminen nosti kustannuksia ja Hämeenmaa kyllästyi odottamaan ja etsi muita toteuttamisvaihtoehtoja Citymarketin naapuriin. Miksi Seppä ei yhtä voimakkaasti tukenut tätä keskustan Prisma-hanketta?

Seppä ei halua puhua Prisman erikoistavarakaupasta, se lisää asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja vähentää ostosmatkoja Lahteen. Keskustan erikoistavarakaupat, kivijalkakaupat säilyvät, jos eivät odota Prisman tuloa kädet taskuissa. Kivijalkakauppojen vahvuus on valikoimat, hyvä palvelu ja sopivat aukioloajat. Lähikauppojen säilymisen ratkaisevat asiakkaat käyttämällä lähikauppojen palveluja. Uskon että paikallisliikenteen kyydissä pääsee kätevästi myös Citymarkettiin ja Prismaan.

Citymarket ja Prisma moottoritien samassa liittymässä vetävät enemmän asiakkaita moottoritieltä tavarataloihin ja osa niistä ajaa keskustan kautta takaisin moottoritielle, jos keskusta on vetovoimainen. Prisman tulo vauhditti myös Citymarketin laajentamista ja uusimista. Prisman tulo ei ole miina, se on mahdollisuus.

 

Miksi Vesijärven jäätä ei hyödynnetä?

Lahden kaupungin liikuntavastaavat kertovat, että Vesijärven jäätä ei voi vielä hyödyntää, kun ei ole suunnitelmia. Olen kahtena syksynä lähettänyt kaupungin liikuntavastaaville ja Vesijärvi-säätiölle idean, miten Vesijärven jäätä voisi hyödyntää, mutta näköjään se on ollut väärän henkilön idea ja se on mennyt roskakoriin. Tavoitteena minulla oli saada mahdollisimman moni lahtelainen liikkumaan talvella Vesijärven jäällä. Kävelijät, sauvakävelijät, luistelijat, hiihtäjät, pyöräilijät, hiihtäjät, ”pipolätkää” pelaavat, curlingia harrastavat, napakelkkaa pyörittävät, jääsaunassa kävijät, avantouimarit jne. Nämä eri lajit vetävät aurinkoisina päivinä jäälle tuhansia ihmisiä. Samalla tämä olisi piristysruiske jään ympärillä oleville yrityksille esim. Lokki, Kokka, Nosturi, Moottoripyörämuseo, Kahvila Kotiranta, Messilä Camping. Toimenpiteeksi ehdotin, että kaupunki kutsuu kokoon edellä mainitut, mahdolliset yhteistyökumppanit suunnitelman tekoon seuraavalle talvelle, helmi-maaliskuulle. Suunnitelmassa sovitaan mitä tehdään koska ja kuka tekee, kuka auraa väylät, kuka tekee ladut, mitä tapahtumia yritykset järjestävät, tapahtumat keskitettäisiin pe-su, sovittaisiin yhteismainonnasta, perustettaisiin omat nettisivut jne. Vesijärvi-säätiö olisi vahvasti mukana järjestämällä koko perheen pilkkikisat ja myymällä tuotteitaan. Jos kaupunki innostuisi oikeasti jään hyödyntämisestä, pystyn järjestämään Suomen jääveistotaiteilijoille jääveistokisat jotka veistäisivät kymmen jääveistotaidetta ennakkoon sovitun teeman pohjalta esimerkiksi sataman torille.

PS. kuulemma moottoriradan suunnittelu jäälle kyllä edistyy, ex ympäristöpääkaupungissa