Vihdoinkin omalääkärimalli toteutuu

Hallitus kertoo suurena uutisena, että omalääkärimallista on hyviä kokemuksia ja että malli päätettiin toteuttaa. Ensimmäiset ja hyvät kokemukset mallista olivat jo yli 30 vuotta sitten. Kateelliset poliitikot eivät jatkaneet kokeilua, myös osa omalääkäreistä kuormittui liikaa. Kokemusta on myös saatu diabeteslääkäreiltä, koska he ovat olleet diabeetikoiden ”omalääkäreitä”. Minullakin on tästä yli 20 vuoden kokemus. Hoitotasapainoni on parantunut, lääkärikäynnit ovat vähentyneet. Myös paksunsuolen syöpäleikkauksen jälkihoito on onnistunut, olen ollut lisäajalla jo 25 vuotta. Omalääkärimalli olisi pitänyt toteuttaa viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä. Valitettavasti uudistus on viivästynyt soten liiasta politisoitumisesta, ei kuunneltu oikeita asiantuntijoita. Tärkeintä oli hallintomalli ja liian monta hyvinvointialuetta.

Ministerit Juuso, Grahn-Laasonen ja Ikonen esittelivät 19.11.2024 omalääkärimallin etuja ja uusien kokeilujen tuloksia. Tavoitteena on hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin palveluja ja parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Omalääkärimallin onnistuminen edellyttää tuekseen tiimimallia tai omahoitajamallia.

 

Onko tulevaisuudessa Jumbon lisäksi PSO tai Uusimaa pääkaupunkiseudulla?

Alussa oli vain Kauppakeskus Jumbo. Olen ollut valitsemassa tätä nimeä aikoinaan Prisman johtajana. Sitten tuli Jumbo-Flamingo nimeä käytettiin, kun haluttiin kauppakeskuksesta Suomen suurin eli yhdistettiin mielikuviin myös Flamingo kylpylämaailma. Nyt kun aika kului, palataan taas alkuperäiseen Kauppakeskus Jumbo, joka asiakkaidenkin mielestä sisältää nyt myös Flamingon kylpylämaailman. Hyvä näin.

Aikanaan oli HOK Helsingin Osuuskauppa ja Elanto. Kun osuuskaupat yhdistyivät, osuuskaupan nimeksi tuli HOK-Elanto. Tarkoitus oli hyödyntää HOK:n ja Elannon mielikuvat uuteen osuuskauppaan HOK-Elantoon. Muualla Suomessa alueosuuskauppojen nimi on yhtä kuin alueen nimi, kuten Pohjois-Karjalan Ok, Ok Hämeenmaa, Ok Keskimaa, Ok Pirkanmaa jne. Olisiko mahdollista, että muutaman vuoden päästä HOK-Elanto olisikin Pääkaupunkiseudun Ok eli PSO tai Ok Uusimaa. Nyt jotkut ”jäärät” kokevat että Elanto nimi jarruttaa varsikin ravintoloiden menestystä. Ilmeiseksi sen takia monen HOK-Elannon ravintolan ulkoilmeessä ei näy S-bonustarraa tai muuta S-symbolia. Tämä olisi yksi syy vaihtaa nimeä PSO:hon tai Uusimaahan ja tulla alueellisten alueosuuskauppojen menestyvään joukkoon. Olen ollut synnyttämässä aikanaan Pirkanmaan Osuuskauppaa, miksei nyt Pääkaupunkiseudun Osuuskauppaa PSO;ta tai Uusimaata.

 

Nastat vai kitkat?

Helsingissä on nyt marraskuun alussa kesäkelit, mutta kymmenestä autosta kahdella on jo nastarenkaat. Sydäntä särkee niiden ääni, kun ne murskaavat asfaltin pintaa ja levittävät katupölyä. Viisi vuotta sitten minäkin olin ehdoton nastarenkaiden käyttäjä. Sitten havaitsin, että monella Kavereillani oli jo kitkarenkaat. Päätin kokeilla. Nyt olen ehdoton kitkarenkaiden käyttäjä. Niillä pärjää hyvin aikakin Etelä-Suomessa. Olen talvella käynyt Kajaani-Vuokatti korkeudella ja hyvin toimi. Kitkojen kanssa pitää opetella toimimaan eri tilanteissa. Tämä pitää huomioida ajokorttivalmennuksessa.

Helsingissä on suunniteltu rajoittaa nastojen käyttöä tietyillä alueilla, kaduilla liikennemerkillä, Ruotsin mallin mukaan. Mallin valvonta hankalaa, kallista. Norjassa on nastarenkaiden käyttömaksu. Vertailuun kannattaa ottaa kolmaskin malli, nastarenkaiden ostajat maksavat renkaiden hintaan sisältyvän nastaveron valtiolle, joka käytetään tienpintojen korjauksiin. Tämä malli olisi yksinkertaisempi toteuttaa ja valvoa. Toivon että ongelmalle tehdään jotakin, samalla parannetaan teiden kuntoa ja ilman laatua.

 

Luomupekan ympäristöteot

Olen maanviljelijän vanhin poika Nastolasta. Olen kasvanut luonnon keskellä, luonnon eläinten ja kotieläinten kanssa. Tiedän miten lähiruoka ja luomuruoka syntyy. Meillä kotieläimet olivat kuin perheen jäseniä, jokaisella oli oma nimi, ne saivat elää luonnollisessa ympäristössään hyvän elämän. Tämä ympäristö ja kokemukset loivat hyvän pohjan tulevalle työelämälle vähittäiskauppaan, tukkukauppaan ja elintarviketeollisuuteen.

Seuraavassa käytännön tekoja ympäristön hyväksi:

-Olin S-Ryhmän ensimmäinen ympäristöpäällikkö oman toimen ohella, minun

  jälkeeni tuli päätoiminen ympäristöpäällikkö

-Perustin ensimmäisenä Suomessa pääkaupunkiseudun S-Marketteihin EKO-

  kierrätyspisteet asiakkaille ja S-Marketin henkilökunnasta valmennettiin yksi

  myymälän ympäristövastaavaksi ja S-Marketin henkilökunta ryhtyi lajittele-

  maan syntynyttä jätettä. Lajittelusta tuli merkittäviä säästöjä jätelaskuihin

-S-Marketeissa lisättiin luomutuotteita valikoimiin, aloitettiin sadasta ja kolmen

  vuoden päästä luomutuotteita oli jo yli 500. S-Maket Sokos Helsinki sai

  Luomuliiton kunniakirjan luomuvalikoimistaan, erityisesti myös lihatiskissä

-Suomen suurimpaan Kauppakeskus Jumbon Prismaan perustettiin näyttävät

  Lähiruoka- ja Luomutorit, jossa tuotteita oli jokaisesta Suomen maakunnasta

-Etelä-Suomen lähiruokatoimijoiden kanssa valmensin yli 300 maaseudun pien-

  tuottajaa teemalla ”Miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?”

-Heinolaan, P-liittymään ABC:n naapuriin olin synnyttämässä Lähiruokatori-

  Lähiruokaravintola Heilaa. Toimii ja voi hyvin edelleen.

-Olen ollut mukana Heinolan seurakunnan työryhmässä, joka hankki seurakun-

  nalle Ympäristö sertifikaatin

-Olen ollut mukana: Luomuliiton hallituksessa ja Luomulehden toimituskunnas-

 sa, Eduskunnan lähiruokatyöryhmässä, EU:n luomuryhmässä kommentoi-

 massa etänä tehtyjä ehdotuksia

-Olen kirjoittanut kirjan ”Luomupekan jäljet Suomessa 1944-2014”

 

Oliko kaikki ennen paremmin?

Verrataan vaikka 1950-60 lukuja ja 2000 lukua. Ennen oli lähes joka kylässä ja kaupunginosassa 1-3 kauppaa, 1-2 pankkikonttori, koulu, posti. Silloin liikuttiin hevosella, polkupyörällä, kävellen, talvella suksilla, autoja oli harvassa, linja-auto kulki pari kertaa päivässä. Silloin tunnissa liikuttiin noin 20 kilometriä kotoa.

2000-luvulla kylät autioituvat. Ensin loppui kauppa, sitten pankkikonttori, sitten koulu, sitten posti ja väki väheni kyliltä ja muutti kaupunkeihin. Nyt liikuttiin autolla, traktorilla, moottoripyörällä, mopolla, polkupyörällä, linja-autolla. Nyt tunnissa liikutaan noin 100 kilometriä kotoa. Nettikaupoista kotiin tilaaminen kasvaa vauhdilla

Suurin syy 50-60 vuoden aikana tapahtuneeseen kehityksen on liikkuvuuden lisääntyminen, helpottuminen, tietotekniikan hyödyntäminen, autoistuminen ja muutto asutuskeskuksiin. Nämä ympäristössä tapahtuneet muutokset aiheuttivat isoja rakenteellisia muutoksia kaupassa, pankeissa, postissa ja kouluverkostossa.

Nyt on tapahtumassa samantapainen rakenteellinen muutos sote-verkostossa, terveysasemissa, sairaaloissa, palvelutaloissa. Kun liikkuvuus on lisääntynyt paremmat palvelut voivat olla kauempana kuin ennen. Lisäksi kun toimintoja keskitetään, voidaan tarjota ammattitaitoisempaa, parempaa sote-palvelua isommissa yksiköissä. Tietotekniikka ja tekoäly mahdollistavat uudenlaiset palvelut. Omalääkärimalli vähentää turhia lääkärikäyntejä ja tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa reppulääkärien sijaan. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta

 

Suomi savuton 2030?

Suomi on päättänyt, että savukkeiden tupruttelu päättyy 2030. Tästä johtuu, että tupakkateollisuus kehittelee uusia tuotteita nikotiinin käyttöön. Uusin tuote on nikotiinipussit eri mauilla höystettynä ja kohderyhmänä nuoret. Esimerkiksi menthol ei ole vain maku, vaan se samalla edistää nikotiinin imeytymistä eli saa käyttäjänsä kouluun. Nikotiinipussien nikotiinimäärät ovat meillä pohjoismaiden korkeimmat. Olemme näköjään tupakkateollisuuden johdettavina. Valtiovallan toinen käsi suitsii ja yrittää vähentää tupakan haittoja ja toinen käsi auttaa tupakkateollisuutta kehittämään uusia nikotiinia hyödyntäviä tuotteita. Nikotiinin käytön haitat tulevat myöhemmässä vaiheessa meidän veronmaksajien maksettavaksi. Samanlainen päätös syntyi myös alkoholin jakelun helpottamisessa, vaikka tiedetään sen haittojen kaatuvan meidän veronmaksajien maksettavaksi. Missä on päättäjien maalaisjärki? Päättäjiltä puuttuu kokonaisuuksien hallinta. Valitettavasti.

 

Eduskunnan puhemiesneuvostolle

Kehittämisidea kyselytunnille:

Nykyiset kyselytunnit antavat väärän kuvan eduskunnan työstä. Eduskunta ei ole ”sirkus”. Kyselytunti on näyteikkuna eduskunnan työstä kansalaisille, katsojille. Nykykäytäntö nakertaa eduskunnan arvovaltaa. Tiedän että valiokunnissa tehdään oikeita töitä yhteistyössä, mutta se ei näy kyselytunnilla. Positiivinen asenne vie asioita ja esityksiä eteenpäin. Negatiivinen ilmapiiri ruokkii vastakkainasettelua ja estää yhteistyön. Irtopisteiden keruu itselle ja puolueelle on mennyt liian pitkälle.  Esitän kyselytunnille kokeilua, jossa jokaisen puheen vuoron käyttäjän on aluksi kerrottava yksi positiivinen, asiaan liittyvä kommentti hallituksen toimista tai opposition toimista. Kun arvostellaan hallituksen esitystä ei sanota ” vetäkää esitys pois” ”huono esitys” vaan kerrotaan ”näillä muutoksilla esityksestä tulisi vieläkin parempi”. Välihuudot olisivat kannustavia ”hyvä”, ”kiitos”, ”kannatan”, ”hyvin sanottu”. Vuosittain voitaisiin jakaa kyselytunneilta eduskunnan "Hymypatsas" parhaiten kyselytunnilla käyttäytyneelle kansanedustajalla

 

Kaupunkimetsien ja puistojen merkitys

Helsingissäkin suunnittelijoiden ja maanomistajien sormet syyhyää päästä rakentamaan asuinalueen lähimetsään, puistoon. Se on kuulemma taloudellista infrastruktuurin kannalta, kaupunkirakenteen kannalta. He jättävät kertomatta, että se on rakentajalle edullisempaa ja asuntojen myyjälle tuottoisampaa. He eivät tiedä tai eivät kerro mikä merkitys lähimetsillä on asukkaiden viihtyvyydelle ja terveydelle.  Eli rahan mahti usein voittaa. Onneksi viime aikoina on tehty monia tutkimuksia Suomessa ja maailmalla lähimetsien ja puistojen terveydellisistä merkityksistä. Minullakin on omakohtaisia kokemuksia, olen maalta, metsänreunasta kotoisin. Meille metsä merkitsi 1950-60 luvulla talven polttopuiden saantia, kesällä lehmien hakua metsästä iltalypsylle ja metsämarjojen ja sienien keräämistä talvisäilöön. Myös juhannuskoivut haettiin lähimetsästä pihalle ja jouluksi joulukuusi. Tein työurani kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa. Silloin lähimetsä oli minulle stressin purkupaikka ja uusien ideoiden syntypaikka. Stressiä purettiin intervallijuoksulla metsäpoluilla ja joskus puita halaamalla. Uusia ideoita syntyi kevät ja kesäaamuina metsässä välillä juosten välillä kävellen ja lintujen konserttia kuunnellen. Kun lapset olivat pieniä, lähimetsässä tehtiin heidän kanssaan puroon pyöriviä vesirattaita tai kävyistä lehmiä ja lampaita. Tänä päivänä monet päiväkodit ja lähikoulut hyödyntävät lähimetsää tekemällä retkiä eväitten kanssa ja pitämällä oppituntia lähimetsässä. Muutamat matkailualan yritykset ovat jo kaupallistaneet, tuotteistaneet näitä edellä kertomiani kokemuksia lähimetsistä. Toivon menestystä lähimetsien ja puistojen puolustajille.

 

SOTE uudistuksen virheet

Nyt kun uutta soteaikaa on eletty kohta kaksi vuotta, voidaan arvioida missä tehtiin vieheitä, vääriä valintoja. Olen professori Amos Pasternack kanssa pääosin samaa mieltä tehdyistä virhevalinnoista. Ensinnäkin hyvinvointialueita on liikaa ja sitä kautta hallintoa liikaa. Tämä johtuu siitä, että sote politisoitui liikaa hallituksen ja opposition poliittisten pisteiden keruuksi. Mukaa olisi pitänyt saada kaikki puolueet. Tavoite oli purkaa jonoja ja saada ihmiset nopeimmin hoitoon ja säästää erikoissairaanhoidossa. Nyt kuitenkin alueet lopettavat soten lähipalveluja, jolloin hoitoon pääsy vaikeutuu. Nyt hallitus yrittää korjata valuvikoja raha edellä, vetovastuu on siirtynyt valtiovarainministeriölle, heiltä puuttuu sote osaaminen. Puhutaan että ei ole lääkäreitä, lisätään koulutusta, vaikka meillä on lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Lääkärit ovat väärissä paikoissa ja tekevät vähemmän töitä koska työolot ovat liian rasittavat ja byrokraattiset yhteiskunnan puolella. Professori ehdottaa viittä hyvinvointialuetta eli yliopistosairaaloiden aluejakoa, joka tapauksessa niiden määrä pitää pudottaa alle kymmeneen. Tilanne on niin huolestuttava, että nyt vaaditaan isoja päätöksiä, korjaustoimenpiteitä. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän.

 

Hyvinvointialueiden yhteistyö heikkoa

Kun asiakas muuttaa hyvinvointialueelta toiselle, aikaisempia tutkimustuloksia ei hyödynnetä tehokkaasti, vaan tutkimukset aloitetaan alusta. Esimerkiksi jalkaterapiassa tutkimukset uusia pohjallisia varten olivat jo valmiina, mutta uudella alueella tutkimukset aloitettiin alusta. Toinen esimerkki kuulolaitteiden määräysperusteiden selvittely aloitetaan alusta lääkärikäynnillä. Kyllä näissä esimerkeissä olisi varmaan mahdollista sopia jonkinlainen veloitusperuste. Parempi yhteistyö nopeuttaisi potilaan kannalta haluttua hoitoa. Näiden kokemusten perusteella en usko, että hyviä käytäntöjä alueiden kesken hyödynnetään tehokkaasti, niin kuin poliitikot kehuvat. Nämäkin kustannussäästöt kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Yhdessä olemme tehokkaampia.

Helsinki Sote-uudistuksesta?

ESS 26.9. Juha. K. Koski toteaa että ”Helsinki ei ole mukana sote uudistuksessa”

Helsinki ei virallisesti ole sote-uudisuksessa, mutta käytännössä hyödyntää soten periaatteita ja käytäntöjä. Minulla on vuosien kokemus Heinolan ja Lahden alueelta ja nyt Helsingin alueesta, mitään isoja sote-eroja ei ole. Helsingissä saa helpommin palvelusetelin, jos ei halua jonoon. Helsingissä on asukkaita paljon pienellä alueella, täällä on helpompi järjestää sote-palveluja verrattuna esim. Kainuuseen. Heinolassa palvelut pelasivat kiitettävästi, lahdessa tyydyttävästi ja Helsingissä kiitettävästi. Edelleen olen sitä mieltä että politiikka, vastakkainasettelu sekoittaa liikaa hyviä suunnitelmia, joiden toteutuminen vaatii vuosia ja yhteistyötä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Sote on politisoitunut liikaa

Eduskunnan kyselytunti 19.9.2024 paljasti, miksi sote-uudistus takkuaa. Keskustelussa ruokitaan vastakkaisasettelua hallitus-oppositio ja nykyinen -edellinen vasemmistohallitus. Ei haluta ymmärtää, että tehdään vuosisadan suurinta uudistusta, jota ei voida saada toimimaan reilussa vuodessa, se vaatii useamman vuoden. Ihmettelen miksi tätä uudistusta ei toteutettu samalla mallilla kuin puolustusselontekoakin, jossa kaikki puolueet ovat mukana. Tämä uudistus on liian iso ja kallis puolueiden irtopisteiden keruuseen.

Pakolliset säästöt olisivat leikkauksia, jos toiminta jatkuisi entisellään. Säästöt ovat mahdollisia, kun osa töistä tehdään uudella tavalla, hyödynnetään tietotekniikkaa ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, testataan omalääkärimalli uudeksi toimintatavaksi, hyödynnetään etävastaanottoja, säästetään seinissä, kiinteistöissä, jokaiselle hyvinvointialueelle toimivat sairaalapalvelut yhteen pisteeseen.

Meidän kuntalaisten on otettava vastuuta omasta hoidosta ja huolenpidosta. Minä olen syöpäsairas 79v mies. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella palvelut pelasivat tyydyttävästi, palveluseteleitä jaettiin nihkeästi. Olin itse aktiivinen, olin suoraan ennakkoon yhteydessä diabeteslääkäriin, diabeteshoitajaan, kuulokeskukseen jne. Nyt puoli vuotta Helsingin Kalasatamassa kaikki tarvitsemani palvelut ja hoidot toimivat kuin rasvattu salama. Se on edellyttänyt minulta aktiivisuutta ja ennakointia. Jos en halua mennä pitkään jonoon, minulle tarjotaan palveluseteliä. Maisa järjestelmän kautta saan helposti yhteyttä hoitotiimiini. Ihmettelen tiedotusvälineissä välitettyä tietoa sote uudistuksen ongelmista ja epäonnistumisesta. Uskon että osalla valittajista on poliittinen tarkoitus eli mustamaalata tietoisesti kilpailevaa puoluetta

 

S-Osuuskauppojen asiakasomistajien "Tilipäivä" on hieno oivallus. Näkyvyys ja rahalla naksetun bonuksen tunnetuksi tekeminen on mahtava. S-Ryhmän bonus on ylivoimainen kilpailijoihin verrattuna.

Toinen tavoite voisi olla tulevaisuudessa "Vaalipäivä". S-Alueosuuskauppojen edustajiston vaalit järjestettäisiin samoina päivinä koko Suomessa. Se olisi demokratian ja vaikuttamisen päivä. Julkisuus olisi taattu

 

Miksi ei sallita kahta toisen asteen tutkintoa?

Maailma on muuttunut ja muuttuu. Minäkin 1940-luvulla syntynyt olen joutunut opettelemaan kolmeen eri tehtävään eri puolilla Suomea. Se oli työuralla etenemisen ehto.  Harva meistä ja lapsistamme on koko työuransa samassa ammatissa, tehtävässä. Yritysten kultua työttömäksi jääneet voivat saada helpommin uuden työn, kun on pari toisen asteen tutkintoa. Elävissä yrityksissä työnkuvat muuttuvat digitalisoinnin ansiosta tai kilpailutilanteen muuttuessa. Perheen muuttaessa toiselle paikkakunnalle se, jolla on pari eri tutkintoa, ammattia voi saada työtä nopeammin. Useampi tutkinto rohkaisee myös muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja tämä helpottaa työvoimapulaa.

Ymmärrän sen, että jokaiselle nuorelle pitää saada ainakin yksi toisen asteen koulutuksen tutkinto. Se on vähimmäistavoite. Tämä tavoite ei saa estää ketään nuorta hankkimaan toisenkin tutkinnon tulevaisuuden haasteita varten. En ymmärrä kuka asiantuntija ministeriöstä on tätä ehdottanut hallitukselle? Ihmettelen myös hallituksen ja ministereiden näköalattomuutta ja lyhytnäköisyyttä. Tämän säästön olisi helpommin voinut saada puolueiden puoluetuista. Kun sanotaan, että kaikkien on oltava talkoissa mukana, miksi ei puoluetuet?

 

Syövän jälkihoitoon kehittämisvinkkejä

Olen kohta 80v syöpäsairas diabeetikko. Paksunsuolen syöpä leikattiin 2002 Meilahdessa Helsingissä. Sain hyvää empaattista hoitoa eli hyvät eväät selviytymiselle. Kaksi lääkäriä neuvotteli kanssani ennen leikkausta ja jälkeen päin tajusin, että he saivat näin minut mukaan selviytymisprosessiin. Hoitajat toivoivat tapaamistamme tulevaisuudessa, mutta ei näissä merkeissä. Lähtökeskustelussa, lääkäri kertoi, että tilastojen mukaan viiden vuoden päästä puolet on elossa, joilla on samanlainen syöpä kuin minulla. Minä löin vetoa lääkärin kanssa, että minä olen siinä puolikkaassa, joka selviää. Lääkäri totesi, että sitten se on kiinni sinun korvien välistä eli positiivisesta elämän asenteesta. Tajusin mitä tarkoitti. Lisäsin jo ennestään hyviä liikuntamääriä, lisäsin ruokavalioon kasviksia ja vähensin punaisen lihan käyttöä, jätin alkoholinkäytön minimiin, hyödynsin vertaistukea, asetin itselleni tavoitteita esim. halusin nähdä, kun ensimmäinen lapsenlapseni menee kouluun, pääsee ripille, valmistuu ammattiin ja menee naimisiin. Nämä kaikki ovat toteutuneen viimeistä toivetta lukuun ottamatta, mutta sekin on hyvässä alussa. Näillä toimenpiteillä olen saanut nauttia jo yli 20 lisävuodesta, kiitos lääkärihoitajat ja yläkerran Herra.

Kokemukseen perustuvia kehittämisvinkkejä. Sairaalassa lähtöneuvotteluissa leikkauksen jälkeen voisi olla mukana myös puoliso, psykologi ja vertaistukea antava vastaavasta syövästä parantunut. Lääkärien tulisi korostaa ruokavalion ja liikunnan merkitystä selviytymiseen. Näistä vinkeistä kirjallinen ohje mukaan yhteystietoineen. Ohjeessa olisi myös itse täytettä osuus, johon potilas itse kirjaa haluamansa muutokset elintapoihinsa. Tarkistuskäynneillä kerrataan sovitus elintapamuutokset ja niiden toteutuminen. Nämä toimenpiteet pienentävät myös yhteiskunnan sote-kuluja.

 

Miksi Suomen PT-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?

Maaseudun Tulevaisuudessa 21.8.2023 ex-maatalousministeri Jari Leppä jatkaa vielä eläkkeelläkin samaa laulua kaupparyhmien arvostelua, tuottajien ryöstämisestä, hyvistä tuloksista. Ketjujen tuloksia ei ole tehty tuottajien kustannuksella. Eikö ole oikein, että markkinataloudessa yritykset pärjäävät, tekevät hyvää tulosta ja työllistävät? Kannattaa katsoa myös peiliin. maanviljelijät ja heidän järjestönsä ovat mukana monen ruokajätin hallinnossa päättäjinä. Voisiko siellä vaikuttaa ja tehdä jotakin? Korjaustoimenpiteeksi Leppä ja kollegat ehdottavat lakimuutoksia, rajoituksia yrittämiseen ja lisää valvovia virkamiehiä. Muistuttaa naapurivaltion toimenpiteiltä. Ei kannata ruokkia vastakkainasettelua, vaan kannustaa yhteistyöhön. Olen Lepän kanssa samaa mieltä, että toimitusketjua tuottaja, teollisuus, ketjuohjaus, kauppa pitää kehittää yhdessä niin että jokainen ketjun osa saa korvauksen tekemälleen työlle. Valitettavasti nyt esitetyt toimenpiteet eivät tue tavoitteen toteuttamista.

Miksi Suomen pt-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?  Ne ovat ottaneet oppia muualta maailmasta. Ne ovat muuttaneet rakenteitaan rajusti.  Ovat kehittäneet ketjutoimintaa, logistiikkaa, energiankäyttöä, valikoimiaan, päätöksentekoa ja markkinointia. Ne toimivat tehokkaasti täällä harvaan asutussa maassa ja palvelevat koko Suomea. Voisiko tuottajajärjestöt ottaa tästä oppia? Voisivat esimerkiksi EU-rahoituksen avulla perustaa jokaiseen maakuntaan Heinolan Heilan mallin mukainen, tuottajien omistama vain lähiruokaa ja luomua myyvä kauppaketju? Ketjuun voisivat liittyä myös nyt toimivat lähiruokatorit. Lähiruokaketjulla olisi tietenkin toimivat nettisivut, jota kautta voisi myös tilata lähituotteita. Tämä organisaatio voisi myös tukea, auttaa isompia tuottajia yhteistyössä K:n  ja S:n pt-ketjujen kanssa, olisi neuvotteluvoimaa enemmän.

Pekka Rusila, mv poika, kokemusta johtotehtävistä elintarviketeollisuudesta, vähittäiskaupasta ja pt-ketjuista eri puolelta Suomea

 

Miten sote-kulujen kasvua voi jokainen meistä estää?

Kakkostyypin diabetesta voidaan estää painon hallinnalla, ruokavaliolla ja liikuntaa lisäämällä. Näin toimimalla estät ennakkoon diabeteksen puhkeamisen ja parannat tulevaisuudessa omaa hyvinvointiasi. Myös jo puhjennut kakkostyypin diabetes voi parantua, kun pudotat painoa, lisäät liikuntaa ja panostat suositeltuun ruokavalioon. Tunne ystäviäni, jotka ovat näin voittaneet diabeteksen ja saaneet terveen paperit.

Minulla on ykköstyypin diabetes, joka ei minusta lähde, se säilyy koko loppu elämän. Tämänkin kustannuksia voidaan vähentää hyvällä omahoidolla, ruokavaliolla, liikunnalla ja hyödyntämällä nykytekniikkaa esimerkiksi Libre sensorilla. Näin toimien estetään myöhemmällä iällä tulevat lisäsairaudet, jalkojen amputoinnit, silmien verkkokalvomuutokset, sydän- ja verisuomisairaudet, munuaisten vajaatoiminta jne. Kokemusta on

Koululaisten fyysinen kunnon lasku on huolestuttavaa. Koulujen liikuntatunteja pitää lisätä, yhdistysten ja urheiluseurojen pitää panostaa nuorison liikuttamiseen eri keinolla, kännykkäkielto koulussa lisää myös välillisesti liikuntaa ja yhteisöllisyyttä välitunneilla. Urheiluseurojen pitää alentaa kynnystä tulla seuraan ja joukkuepeleihin, vuosimaksuja pitää alentaa alle 15 vuotiailta.

Perheiden liikuntaharrastusta lisää tukea ja lisätä. Kotoa moni nuori saa vanhemmiltaan liikunnan kipinän, joka kantaa sitten koko elämän. Jokaiseen kerrostaloon pitää suunnitella pienimuotoinen kuntosali ja pihalle autojen tilalle pienimuotoinen pallokenttä. Uimahallimaksut puoleen hintaan nuorisolle ja +70 eläkeläisille. Kylä-ja kaupunginosayhdistykset ja taloyhtiöt voisivat panostaa enemmän jäsentensä liikuttamiseen, aktivoimiseen. Kunnat voisivat vuosittain palkita aktiivisemmat liikuttajat. Näin toimien nuoriso elää terveempänä pidempään ja välttyy huumeporokuilta.

Jokaisen meistä on otettava enemmän vastuutta itsestään. On panostettava ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin. Tilataan tarvittavat lääkärikäynnit ja hoidot riittävän ajoissa eikä vasta viimetingassa. Hyödynnetään yhteiskunnan ja yksityisten tarjoamia palveluja. Parannetaan omaa ruokavaliota, vähennetään alkoholin käyttöä ja lisätään liikuntaa. Pidetään paino kurissa. Osallistutaan yhteiskunnan tarjoamiin liikuntatapahtumiin.

 

Kyllä Sote jossakin toimii hyvinkin

Sotesta annetaan uutisissa ja lehtikirjoituksissa liian negatiivinen kuva. Viikoittain toistetaan samoja ongelmia; pitkät jonot, rahat ei riitä, työvoimapula, vanhusten laitos- ja kotihoito ei toimi, sairaaloita lopetetaan jne. Pitää esittää myös ratkaisuja. Itse olen syöpäsairas diabeetikko kohta kasikymppinen ja olen tyytyväinen saamaani palveluun Heinolassa ja nyt Helsingin Kalasatamassa. Tämä on merkinnyt sitä että, hoidan hyvin omahoitoni esimerkiksi diabeteksen osalta, huolehdin terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta, seuraan aktiivisesti omaa tilaani ja reagoin heti muutoksiin eli olen yhteydessä sote-keskukseen. Meidän on otettava itse vastuuta terveydestämme. Kun minulla on ykköstyypin diabetes, minulla on myös ”omalääkäri” ja se on yksi merkittävä syy myönteisiin kokemuksiini. Siksi toivon, että omalääkärimalli otetaan heti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla, koska se mahdollistaa myös digipalvelujen ja tekoälyn laajemman käytön. Tiedän että monella hyvinvointialueella on jo hyviä, toimivia käytäntöjä ongelmien poistamiseksi, niitä pitää tuoda yhtä voimakkaasti esille julkisuuteen kuin ongelmiakin.

Toinen kehittämisen kohde on monituottajamallin hyödyntäminen eli työterveyshuolto, julkinen sektori ja yksityinen sektori. Yhteistyön kehittämiseen ei saa tulla poliitikot sekoilemaan, siinä pitää olla alan asiantuntijoita ja tekijöitä. Kun hyödynnämme uutta tekniikkaa, uusia tapoja hoitaa ongelmia, hyödynnetään tasapuolisesti monituottajamallia, niin meillä henkilökunta riittää paremmin, yhdessä olemme enemmän. Kaadetaan olemattomat raja-aidat julkisen ja yksityisen soten väliltä ja tehdään rakentavaa yhteistyötä.

Kolmas kehittämisen kohde on hallinnon keventäminen ja byrokratian vähentäminen. Hyvinvointialueita yhdistettävä, hallintoon enemmän tekijöitä ja asiantuntijoita kuin poliitikkoja. Perustettava ministeriön alaisuuteen monitoimimallille yhteistyöelin, jossa kaikki kolme toimijaa ovat edustettuina. Yhteistyö on voimaa.

 

Miksi Helsingin keskusta tyhjenee?

Helsingin kuten monen muunkin kaupungin keskusta tyhjenee. Se on osaksi seurausta virkamiesten ja poliitikkojen menneiden vuosien päätöksistä. Kaupunkien laitamille on annettu rakentaa ”Peltomarketteja”, autotavarataloja. Jätettiin keskustan kehittäminen tekemättä. Keskustaan autolla tuloa on vaikeutettu ja tehty pysäköintiä kalliimmaksi, keskustan liiketilojen vuokrat ovat karanneet käsistä, ja tästä on seurannut, että esimerkiksi ravintolapalveluiden hinnat ovat Euroopan korkeimpia. Keskustan asuntojen vuokrat ja hinnat ovat pilvissä. Tampere on havahtunut ajoissa keskustan kehittämiseen ja tulokset näkyvät.

Nyt päättäjät kertovat, että keskustan elinvoimaa ja saavutettavuutta on parannettava. Hyvä tavoite, mutta miten se tehdään? Helsingin keskustan kehittäminen on poukkoilevaa ei pitkäjänteistä, määrätietoista. On Esplanadin kokeiluja. liikenneväylien kaventamisia, viheristutuksia, kävelykatuja jne. Keskustaan tulo autolla pitää saada Kehä kolmoselta paria väylää pitkin jouhevaksi keskustan parkkitaloon. Parkkitaloista hyvät kevyen liikenteen väylät ja kävelykadut syvälle keskustaan. Keskustan kauppatoreista ja kauppahalleista pitää tehdä keskustan vetonauloja, joiden takia tullaan keskustaan. Keskustan kivijalkakauppojen valikoimaa tulee ohjata monipuolisemmaksi, esimerkiksi kodin remontoijille ja sisustajille. Aukioloajat asiakasystävällisemmiksi. Keskustaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Keskustan yrittäjien yhteistyötä vahvistettava, aktivoitava: vaikuttaminen päättäjiin, virkamiehiin, yhteiset tapahtumat, yhteismarkkinointi, aukioloajat jne. Yhdessä olemme enemmän.

Pekka Rusila, 8 eri kaupungissa asunut, nyt Helsingissä toista kertaa

 

Lahden kauppahallille uusi suunta

Kyllä luomun ja lähiruoan esitaistelija on iloinen Lahden kauppahallin uutisesta. Vihdoinkin. Olen jo muutama vuosi sitten ehdottanut Heinolan Heilan konseptin soveltamista kauppahalliin. Se toimintatapa mahdollistaa useamman lähiruokayrittäjän tuotteita kauppahalliin esille ja se helpottaa asiakkaiden ostamista, ei tarvitse joka tiskillä olla kukkaronnyörit auki. Se mahdollistaa myös kannattavan yritystoiminnan. Nyt on vain saatava riittävän kattava valikoima, joka tulevia asiakkaita kiinnostaa. Aluksi saatava vähintään yli sadan lähialueen lähiruokayrittäjän tuotteita esille.

Kauppahalli-Tori yhteistyöllä on mahdollista saada vetovoimainen kaksikko keskustaan. Paikoitusongelmien ratkaisu on ensiarvoisen tärkeä menestymiselle. Näen että markkinointia ja tiedottamista on syytä tehdä yhdessä kauppahalli ja tori. Menestymiselle tärkeää on myös aukioloajat torin kanssa, ne pitää olla asiakasystävälliset paikallisille ja matkaileville asiakkaille. Heila-konsepti mahdollistaa ne. Hallissa toimivien kahvila-ravintolayrittäjien pitäisi käyttää hallissa myynnissä olevia raaka-aineita, joka olisi heille kilpailuetu. Yhdessä olemme enemmän. Kauppahalli-Torille yhteiset nettisivut ja livekamerakuvaa päivittäin torilta ja hallista. Hallin torinpuoleisten portaiden viereen myyntipaikat hallin tavarantoimittajille uutuuksien esittelyä varren kesällä. Kauppahallin sisäänkäynti vetävämmäksi.

 

Lääkkeitä ruokakaupasta?

Viinivalikoiman laajentuminen ruokakauppoihin on taas käynnistänyt keskustelun käsikauppalääkkeiden eli itsehoitolääkkeiden siirtämisestä ruokakauppoihin, ei siis reseptilääkkeitä. Mitä myönteistä siitä seuraisi? Parantaisi pienten myymälöiden kannattavuutta ja asiakasmääriä ja palvelua syrjäseuduilla. Edullisempia itsehoitolääkkeitä asiakkaille. Yksi kauppareissu monta palvelua. Tämä edellyttää, että kauppa valmentaa lääkevastaavan, jolla farmaseutin koulutus. Sen lisäksi voidaan velvoittaa valtakunnallinen ketju järjestämään puhelin/nettineuvontaa josta, ruokakaupan asiakas voi saada asiantuntevan proviisorin lääkeneuvontaa. Lääkkeiden siirto kauppaan pitää tehdä asteittain, yleisimmät, myydyimmät lääkkeet ensin. Kaupan kannalta ongelmallista on varkauksien ehkäisy, koska pieni lääkepaketti on helppo piilottaa vaatteisiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa nykytekniikoilla. S-kaupoissa on jo mahdollista S-kortilla seurata asiakkaiden eri tuotteiden ostomääriä eli voidaan tunnistaa mahdolliset väärinkäytökset. Apteekit voisivat laajentaa palveluaan esimerkiksi verenpaineen mittaukseen, veren sokerin mittaukseen, painon mittaukseen, fyysisen kunnon mittaukseen, lääkkeiden oikean käytön hallinnan valmentamiseen, uusien lääkkeiden esittelyyn jne

Lähes kymmen vuotta sitten olin hankkimassa Vierumäen Sale kauppaan lääkekaappia yleisimmille itsehoitolääkkeille Heinolan keskustassa olevan apteekin kanssa. Yhteistyö on toiminut hyvin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, varsinkin Suomen Urheiluopiston asiakkaat. Tämä malli ei laske itsehoitolääkkeiden hintoja mutta saatavuus paranee.

ESS 19.7.2024 Apteekkarit heräsivät. "Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa" Aina kun joku on puuttumassa heidän voittojensa jakoon, apteekkarien rintama tiivistyy. Ei edes keskustelua eri vaihtoehdoista sallita. Asia ei ole mustavalkoinen. Voisi keskustella yhteistyöstä kaupan kanssa ja aloittaa vaikka vain aspirinin siirrosta ja seurata vaikutuksia. Voisi keskustella saatavuuden parantamisesta ja hintojen alentamisesta.

 

Halutaan, ei haluta ulkolaisia osaajia Suomeen?

Näyttää tämän esimerkin valossa siltä, että Suomen päättäjissä ja virkamiehissä toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Puheet eivät kohtaa tekoja. Halutaan ulkolaisia maahanmuuttajia, koulutettuja osaajia, mutta toisaalta ajetaan heitä ulos maasta ihmeellisin perustein. Käsitellään kaikkia koulutettuja maahanmuuttajia saman reseptin mukaan, ihmiset ovat erilaisia, he ovat erilaisessa elämäntilanteessaan. Suomessa on puutetta eläinlääkäreistä, kun olisi tulossa Kolumbiassa koulutuksensa saanut eläinlääkäri, hänelle ei löydy Suomesta töitä. Virkamiehiltä puutuu luovuutta, löytää tapoja, jolla tarjolla olevalle Kolumbiassa, koulutetulle eläinlääkärille löytyisi Suomessa polku koulutustaan vastaavaan työhön. Tämä eläinlääkäri Eliott Murillo on Joensuulaisen Maija-Riitta Hirvosen elämäkumppani ja yrityksen yhteistyökumppani. Yritys on ME & Progreses Oy. Maija-Riitta on yrityksensä toimitusjohtaja, lisäksi hän on Mehiläisen psykoterapeutti ja aikaisempi ammatti oli lastentarhanopettaja. Heidän firmallaan on monta kehitysprojektia menossa mm. keinosiemennyspyssyn kehittäminen proto vaiheessa ja terveydenhoitoon suunniteltu vuorovaikutus ropotti protovaiheessa. Mielenkiintoiset projektit jäävät kesken, kun Eliot poistetaan tämän päivän tiedon mukaan elokuun alussa karkotuspäätöksellä Suomesta. Päätöksen on tehnyt Uudenmaan ELY-keskus. Epäilen heidän syvällistä tietämystään Joensuussa toimivasta yrityksestä ja kolumbialaisen eläinlääkärin mahdollisuuksista Suomessa. Esimerkiksi Joensuun kauppakamarin toimitusjohtaja on ollut huolissaan tällaisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä Suomessa ja henkilön karkottamisesta Suomesta epämääräisin perustein. Lakeja voidaan aina soveltaa ja käyttää maalaisjärkeä. Tämän karkotuspäätöksen peruminen ei lisää Suomen maahanmuuttokustannuksia, se lisää verotuloja Suomen valtiolle ja Joensuun kaupungille. ”Järki hoi älä jätä”

 

Bonustarra Silmäaseman ovessa, miksi ei HOK-Elannon ravintoloiden ovessa?

Ajatuksia ja kysymyksiä S-ketjun palveluista pääkaupunkiseudulla

Viime vuosisadan loppupuoliskolla HOK:n hotelli-ravintolatoiminta teki tulosta ja ”jauhokauppa” päivittäistavarakauppa teki tappiota. Pääjohtaja Jere Lahden johdolla päivittäistavarakaupasta muodostettiin oma yhtiö, Ässä-Market Oy jonka omisti SOK ja HOK. Siitä alkoi pääkaupunkiseudun ruokakauppojen lähinnä S-Markettien kehitys. Kunnostettiin vanhoja ja rakennettiin uusia. Viilattiin ketjun liike-ideaa pääkaupunkiseudulle sopivaksi. Helpotettiin asiakkaan ostamista, automaattiovet, pitkät aukioloajat, luomu-tuotteet, hyvät hintamerkinnät, pysyvät hintaedut, bonus jne. Samalla käynnillä monta asiaa: polttoainejakelu, pankkiautomaatti, Eko-kierrätyspiste, postilaatikko jne. Viidessä vuodessa S-Market ketju oli pääkaupunkiseudun suurin.

Samoihin aikoihin Heikki Stranden käynnisti uuden liikennemyymäläkonseptin eli ABC-ketjun. Alueosuuskaupat, HOK:ta lukuun ottamatta, lähtivät vauhdilla mukaan rakentamaan uutta ketjua. Tässäkin periaatteena oli yksi pysähdys, monta palvelua; bensa, sähkö, kauppa, ruoka, auton pesu, autoilijalle tärkeät yhteistyökumppanit. Yksityisillä huoltamoilla samalla tontilla oli usein huoltamo, kauppa, ruoka ja korjaamoyrittäjä. ABC tontilla on vain yksi yrittäjä, monta palvelua ja yksi esimies, johtaja. HOK-Elanto heräsi tähän kisaan liian myöhään, hyvät liikepaikat menivät kilpailijoille. Tällä hetkellä ABC- ketju pääkaupunkiseudulla on vaatimaton ja puutteellinen, esimerkiksi ravintoloita ei löydy juuri ollenkaan. Ydinkeskustasta ei tietysti löydy enää riittävän isoa tilaa konseptin mukaiselle ABC:lle, pitää rakentaa ABC-itsepalvelua, mutta kehä kolmosen ja maakuntaan menevien valtateiden varsilta löytyy. Pitää toteuttaa koko konsepti eikä vaan osia. Johto perustelee että pääkaupunkilaiset eivät ruokaile ABC-ravintolassa. Miksi muualla Suomessa ruokailee ABC:llä, pääkaupunkilainenkin? Ettei vaan ravintolalinja ole kateellinen ABC:lle? HOK-Elannolla pitäisi olla yksi konseptinmukainen ABC liikennemyymälä jokaisen kaupungin alueella.

HOK-Elanto ruokaravintola puuttuu monesta Prismasta. Kannattaa tässäkin muista yksi pysähdys Prismassa ja monta palvelua; ruokaravintola, eko-kierrätyspiste, ABC jakelupiste, autopesula, yhteistyöyritykset, joista saa bonusta. Tässä vaaditaan syvällisempää yhteistyötä ravintolaketjun ja Prismaketjun välillä. Päätös pitää tehdä Prismaketjun ja asiaomistajan tarpeista lähtien. Esimerkiksi Herttoniemen Prismassa on kilpailijoiden ravintoloita pilvin pimein, mutta ei HOK-Elannon ruoka-kahvilaravintolaa josta saa bonusta.

Olen myös havainnut, että monet ketjuyksiköt eivät tunnusta väriä, vihreää korttia. ketjun omistajaa HOK-Elantoa. Varsinkin ravintoloista saa S-ryhmän tunnuksia etsiä suurennuslasilla, silti niitä löytämättä. Jopa osa henkilökunnasta sitä kysyttäessä ihmettelee. Ravintolalinja ei ole vielä ymmärtänyt vihreän kortin merkitystä, ylivoimaista kilpailuetua. Tässä taustalla varmasti vielä kummittelee ”jauhokaupan” vähättely. Muilla alueosuuskaupoilla ei tällaisia ongelmia ole, siellä hyödynnetään näkyvästi kilpailuetua. Kun olen asiaa ihmetellyt HOK-Elannon johtajille, vastaus on; ei sovi ravintolan liike-ideaan, tieto omistajasta selviää Raflaamosta eli netistä. Tämä ei ole ostamisen helpottamista. Asiakasomistajat haluavat kerätä bonuksia ja tietää mistä ravintoloista ja yhteistyökumppaneilta niitä saa

 

Puoluepolitiikka rasittaa sote-uudistuksia

Vasemmistoa haluaa, että hyvinvointialueet hoitavat potilaitaan yksin, oikeisto haluaa, että talkoisiin pitää saada myös yksityinen sote-sektori mukaan. Vasemmisto haluaa, että hyvinvointialueille pitää tuupata rahaa lisää ilman korvamerkintöjä, oikeisto toivoo digipalvelujen ja omalääkärimallin hyödyntämistä ja lähipalveluverkoston säilymistä. Oikeiston mielestä erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuva kasvu on torpattava ja yksi keino siihen on sairaalaverkoston karsiminen niin että jokaisella hyvinvointialueella on vähintään yksi täyden palvelun sairaala, jossa on myös henkilökuntaa. Siellä missä lähisotea ei pystytä säilyttämään palvelut hoidetaan kiertävällä sote-palveluautolla kerran viikossa. Sote- keskusteluihin mukaan enemmän tekijöitä, asiakkaita ja vähemmän poliittisia, puolueen agendaa ajavia ”vastausautomaatteja”. Nyt ei synny rakentavaa keskustelua vaan vastakkainasettelua, joka ei johda mihinkään. Poliitikot voisivat tehdä päätöksen hyvinvointialueiden karsimisesta ja hallinnon keventämisessä sekä puoluetukien maksamisen lopettamisesta hyvinvointialueilla. Näillä toimenpiteillä Sote voitaisiin saada oikealle uralle. Kuka johtaa uudistuksia? Nyt tuntuu siltä että ”sopankeittäjiä” on liikaa.

 

Muutto Hyvinvointialueelta toiselle -alueelle

Olen kohta 80v syöpäsairas diabeetikko. Muutin 1.6.2024 Lahdesta Helsinkiin lähemmäksi lapsia ja lapsenlapsia. Vaikka olen asunut Lahdessa, olen käyttänyt Heinolan soten palveluja, koska ne ovat minulle toimineet paremmin kuin Lahden palvelut. Muuttoilmoituksen tehtyäni tiedot olivat heti menneet Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja Helsingissä Kalasataman sotekeskukseen, joka on asuinaluettani lähinnä oleva sotekeskus. Minulle oli myönnetty Lahdessa tämän vuoden maaliskuussa neljä palveluseteliä jalkahoitoon ja uudet pohjalliset. En halunnut vaihtaa terveyspalveluja kuin ”sikaa säkissä”, ryhdyin selvittämään asiaa. Alussa vastaanotto oli tyly Lahdessa ja Helsingissä eli ei ole muuta mahdollisuutta kuin siirtyä heti Kalasataman asiakkaaksi. Kuulemma Lahden myöntämiä palveluseteleitä ja pohjallisia ei voi saada enää Lahdesta ei Helsingistä. Helsingissä pitää aloittaa uusi rumpa lääkäreillä ja fysioterapeutilla palveluselin ja pohjallisten saamiseksi. Eli pitää tehdä Lahdessa tehdyt sotehenkilöiden työt toiseen kertaan Kalasatamassa. Ei ole ihme, että sotekustannukset kasvavat kovaa vauhtia. Miksi yhteistyö ei pelaa sotekeskusten kesken? Kun jatkoin ihmettelyä, minulle kerrottiin, että voin kirjallisesti Helsingistä ja Lahdesta anoa sotepalveluja siirtoa Heinolaan vuodeksi eteenpäin. Olen tähän asti tarvinnut diabeteshoitajan ja lääkärin vastaanottoja vain kerran vuodessa eli siirto tällä perusteella olisi mahdollista. Minä olen kohta kuitenkin 80 vuotias, joten minulle voi tulla jo ensi kuussa pikainen tarve sotepalveluille eli on turvallista olla lähellä sotekeskusta. Sain Kalasatamasta diabeteshoitajan puhelimeen vasta neljännellä yrittämällä ja sovittiin palaverista 24.6. klo 9.45. Tein palaveriin esityslista käsiteltävistä asioista. Kokemukseni on, että hyvinvointialueelle tulevan uuden asiakkaan on hyvin vaikea saada yhteyttä oikeaan henkilöön, palveluun. Pitäisi olla yksi A4 ohje muuttajille yhteyden aikaan saamiseksi oikeaan henkilöön ja palveluihin.

Palaveri diabeteshoitaja Salla Mussalon kanssa onnistui hyvin. Kaikki esittämän asiat tulivat käsiteltyä ja jatkotoimenpiteet löytyivät. Ainoastaan jalkahoidon palvelusetelit jäivät saamatta. Jalkaterapeutillekin sain lähetteen uusia pohjallisia varten. Minun pitää olla tarkempi pistospaikkoja valitessa ja vaihtaa aina uusi neula. Tämä Kalasataman diabeteskeskus on Helsingin ensimmäinen. Siellä tulee olemaan neljä diabeteslääkäriä ja tavoitteena ”omalääkäri” jokaiselle diabetespotilaalle. Lääkärin vastaanotto verikokeineen on syksyllä ja diabeteshoitajan vastaanotto on keväällä. Diabeteslääkäri ei anna lausuntoa ajokortinuusimista varten, se pitää hakea Kalasataman terveyskeskuspuolelta. Sensorit tilataan omahoitotarvikejakelusta ja ne toimitetaan lähimpään postin laatikoihin. Tuntuu että täällä diabeetikon palvelut toimivat hyvin, kun niitä ensin osaa kysyä ja käyttää. Hyvinvointialueen sisäinen tiedonvälityskanava on "Maisa", sieltä voi myös varata aikaa tarvitsemiin palveluihin.

 

Missä on hyvinvointialueiden maalaisjärki?

Olen 79v syöpäsairas diabeetikko, hoitotasapaino on hyvä. Muutin 1.5.2024 Lahdesta Herttoniemen rantaan Helsinkiin. Olen käyttänyt Heinolan soten palveluja, koska olen sieltä saanut hyvää palvelua ja minulla on ”omalääkäri” eli diabeteslääkäri. Tämän vuoden alussa sain diabeteshoitajan suosituksesta neljä jalkahoidon palveluseteliä ja uudet pohjalliset Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta. Ennen muuttoa ehdin yhden setelin käyttää ja käynnistää pohjallisten suunnittelun ja valmistuksen.

Olen nyt yrittänyt kuukauden ajan selvittää täältä Helsingistä käsin, voinko käyttää minulle myönnetyt palvelusetelit ja saada pohjalliset. Olen valmis käyttämään palvelusetelit Päijät-Soten nimeämissä paikoissa, vaikka asun Helsingissä. Helsingissä ei tiedetä, onko tämä mahdollista, olen yrittänyt parin viikon aikana selvittää asiaa soittamalla neljään minulle annettuun puhelin numeroon ja mistään en saanut tyhjentävää vastausta. Helsinki sanoo, että prosessi pitää heillä aloittaa asusta. Eli sama työ mitä Päijät-sotessa tehtiin pitää Helsingissä tehdä uudestaan, turhaan, toiseen kertaan. Potilaan hoito viivästyy ja ongelmat jaloissa pahenevat. Ei ihme, että sote-kustannukset kasvavat, kun samat työt tehdään kahteen kertaan. Minä en ole ilmoittanut Päijät-soteen että lopetan heidän palvelujen käytön, enkä ole ilmoittanut Kalasataman soteen että tulen heidän asiakkaakseen. Uskon, että sote-alueet ovat toimineen pelkän yhteiskunnalta saamansa osoitteenmuutoksen perusteella. Joku on tehnyt päätöksen minun puolestani, kuulematta minua. Minä olen selvittänyt miten minun, potilaan kannalta hyvinvointialueen muutos voidaan tehdä niin että niin että palvelut säilyvät hyvinä ja palvelusetelit voidaan hyödyntää. Minun hoitotasapainoni on hyvällä tasolla, hyvien palvelujen ja omahoidon ansiosta. Toivon että maalaisjärki palaa taas käyttöön, byrokratiaa sujuvoittamaan.

 

Onko yrittäjä tunnistettava

Torisääntöjenkin mukaan torikauppiaan yhteystiedot on oltava näkyvästi esillä. Päteekö sama ravintoloihin ja kauppaketjujen yksiköihin, myymälöihin? Esimerkiksi HOK-Elannon monessa ketjuyksikössä ei ole yksikön omistajan, toimijan nimeä Prisma, S-Market, Alepa. Esimerkiksi Lahden seudulla Hämeenmaan yksiköissä on omistajan nimi ikkunateippauksissa, monesti myös neonvalologo seinällä. Samoin Lahden seudun ravintoloissa on S-kortti näkyvästi esillä mainonnassa, ruokalistoissa ja ravinolan sisätiloissa. Ruokalistoissa on jopa tarjouksia S-kortin omistajille. HOK-Elannon ravintoloissa esimerkiksi Kauppakeskus Kaaressa S-kortti ei näy ohikulkijalle ollenkaan tai se on pienellä jossakin hinnaston lopussa. 31.5.2024 Kaaren käytävillä nuorimies esitteli ja kauppasi S-korttia ja samaan aikaan asiakas ei löytänyt toimipaikkaa, jossa S-kortista on hyötyä, kun kortti ei ollut esillä ravintolassa, kassalla, seinällä, ei missään. Myös henkilökunta ihmetteli tätä asiaa kysyttäessä. Onko niin että HOK-Elannon ravintolalinja häpeää S-korttia ja siksi se ei ole esillä vai eikö markkinamiehet osaa hyödyntää S-korttia, sehän on ylivoimainen kilpailuetu muihin ravintoloihin verrattuna? Kymmenien vuosien takaa, historiasta muistan, että silloisen HOK:n ravintolalinja halusi olla erossa jauhokauppiaista, myymäläväestä. Toivoisin että nämä ajat unohdettaisiin ja katsottaisiin eteenpäin. Tulevaisuudessa ravintola ja ruokakauppa lähentyvät toisiaan nykyistä enemmän.

 

 

Omalääkärimallin edut

Omalääkäri tuntee potilaan paremmin, hänen sairautensa, lääkityksensä historiansa. Pitkä hoitoketju. Lääkärissä käynnit vähenevät, osa hoidetaan netin kautta ja osa etävastaanottona. Potilaan käyttämät lääkkeet vähenevät. Erikoissairaanhoidon jonot lyhenevät koska sairauksia ehkäistään ennakolta. Omalääkärin ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii.  Omalääkäriin pääsee nopeammin. Malli on hyvinvointialueelle kustannustehokkaampaa. Lääkärit ovat motivoituneempia. Potilaat ovat tyytyväisempiä ja jatkossa terveempiä. Tätä mallia kannattavat nyt lääkärit, hoitajat ja potilaat. Vain poliitikot ovat saamattomia tekemään oikeita päätöksiä, ei osata kuin karsia ja leikata. Myös puolueiden ideologiset tavoitteet vaikeuttavat ja jarruttavat toteutusta. Ei haluta ymmärtää, että tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan yhteiskunnallinen toimija ja yksityinen toimija sekä kolmas sektori. Kysymys on näiden kolmen sektorin hyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä, ei kilpailusta. Ensin pitää nykyistä toimintatapaa ja työnjakoa muuttaa ennen kuin saadaan säästöjä ja turvataan ihmisten tarvitsemat palvelut.

Kokemusta on. Minun diabeteslääkärini on minun omalääkäri jo toistakymmentä vuotta.

 

Ravintola ruokakaupassa

Yli 30v sitten kävin opintomatkalla USA:ssa ja Keski-Euroopassa. Siellä oli isoissa ruokakaupoissa ravintola keskellä myymälää. Ehdotin esimiehille kokeilua myös Suomessa, ei ottanut tulta. Minun tavoitteenani oli että jokaiselta opintomatkalta pitää saada jotakin uutta ja konkreettista omaan liiketoimintaan. Kävin pitkästä aikaa Helsingin Stockmannin ruokakaupassa. Food Market Herkussa olikin ravintola Bistro myymälän sisällä. Hienoa, tämän päivän esimiehet ja johtajat näkevät ”nenäänsä” pidemmälle. Elämäni varrella minulle on moni sanonut, olet edellä aikaasi. Olin keskustellut monta kertaa tj. Arto Hiltusen kanssa siitä, että tulevaisuudessa ravintola ja ruokakuppa lähestyvät toisiaan. Nyt se on vihdoin tapahtunut Suomessakin Stockan Herkussa ja muutamassa Citymarketissa.

Toinen keskustelun aihe, yli 30v. sitten Hiltusen kanssa, oli elintarvikkeiden nettikauppa. Nythän vieläkin tuotteet kerätään isommista elintarvikekaupoista. Meidän visiomme oli ,että kehä kolmosen ja vilkkaan poismenotien risteykseen rakennetaan halli jossa tilatut elintarvikkeet kerätään rationaalisesti. Hakiessaan autolinjalta tilaamansa tavarat, asiakas on voinut samalla tila esimerkiksi pizzan tai hampurilaisaterian, kotiin tai mökille vietäväksi. Olimme tässäkin asiassa edellä aikaamme, nyt on muutama vastaavanlainen yksikkö rakenteilla Suomeen.

 

Matti, aika entinen ei palaa

Matti Seppä 23.5. IH kirjoituksessaan tuijottaa peruutuspeiliin ja ihannoi aikoja entisiä. Maailma, ympäristö, yritykset, asiakkaat ovat muuttuneet kymmenien vuosien aikana. Toistakymmentä vuotta sitten Prisma oli tulossa keskustaan, silloiset päättäjät eivät siihen mahdollisuuteen silloin tarttuneet. Ennen lähikaupat olivat sekavarakauppoja. Niillä ei ollut ketjun tukea. Ne eivät silloin pärjänneet automarkettien kainalossa. Nyt lähikaupoilla on tähän päivään sopivat liikeideat, K-Marketit, Salet, Alepat, ja oman ketjunsa tuki, ne pärjäävät nykyisten hypermarkettienkin naapurissa, niin myös Heinolassa. Prisman tulo sai myös Citymarketin investoimaan Heinolaan laajennuksen ja energiatehokkaamman kauppakiinteistön. Yhdessä Citymarket ja Prisma pysäyttävät useamman moottoritiellä kulkijan poikkeamaan Heinolaan ja jättämään euroja Heinolaan. Prisman tulo vähentää heinolalaisten erikoistavaroiden ostosmatkoja Lahteen, ympäristö ja Heinola kiittää. Heinola kaipaa uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja, osa-aikaisiakin. Kannattaa muistaa, että osuuskauppa käyttää voittoansa toimintansa kehittämiseen ja omistajien etujen parantamiseen, ei kauppiaan lomaosakkeisiin tai avoautoihin. Ei kannata olla kateellinen maakuntatasoisen, menestyvän alueosuukaupan toimitusjohtajalle. Tulokset kertovat menestyksestä ja asiakkaiden tyytyväisyydestä. Tervetuloa Prisma Heinolaan, vihdoinkin.

 

Elämänkokemuksen hyödyntäminen

Me suomaliset elämme pidempään kuin koskaan. Satavuotiaiden joukko kasvaa joka vuosi. Tämä merkitsee myös sitä, että meillä on käytössä suomalaisten elämänkokemusta enemmän kuin koskaan. Miten me osaamme hyödyntää elämänkokemusta? Hyvin vaihtelevasti ja heikosti. Edelleen monesta työpaikaista yritetään saada yli kuusikymppiset heti eläkkeelle, yli kuusikymppiset eivät saa helpolla uusia töitä, kotona vanhempien ihmisten arvostus ja kunnioitus on heikentynyt, verotus ei suosi eläkeläisen lähtemistä osa-aikatöihin, yhteiskunnan järjestämä vanhusten hoito on kriisissä. Kun meidän elinaikamme pitenee se tarkoittaa myös sitä, että työaika pitenee, työtä voidaan tehdä pidempään. Tänään moni seitsemänkymppinen on yhtä työkuntoinen kuin muutama vuosikymmen sitten kuusikymppinen. Monet yritykset panostavat henkilöstön koulutukseen merkittävästi mutta eivät hyödynnä sitä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

On muutamia yrityksiä, jossa elämänkokemusta hyödynnetään. Vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään henkilö toimii seuraajansa tuutorina, työn ohjaajana, kevyemmillä työvelvoitteilla. Kaupan alalla, uusissa yksiköissä työryhmä rakennetaan niin että siellä on kaiken ikäisiä osaajia. Näin toimin itse ollessani kaupan johtotehtävissä. Tulokset olivat hyviä. Kaupan alalla käytetään jo nyt virkeitä eläkeläisiä osa-aikatehtävissä, kiireapulaisina, se madaltaa kynnystä siirtyä eläkkeelle ja auttaa yrityksiä selviämään ruuhkista .On kuntia, joissa yli 70v on ilmainen uimahalli ja kuntosali. Sen tavoitteena on terveemmät ikä ihmiset, jotka tarvitsevat sote-palveluja vähemmän eli tulee säästöjä. Liike on lääke. Monessa yrityksessä on firman eläkeläisten perustama yhdistys, jossa monesti yrityksen toimitusjohtaja käy kerran vuodessa kertomassa miten menee. Miksei johtoa kiinnosta mitä yrityksen eläkeläiset kommentoivat yrityksen toimintaa ja mitä kehittämisideoita heillä on? Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää uutta. Kun ihminen jää vähintään yli 10v työvuoden jälkeen eläkkeelle, liikkeen johdon pitäisi häntä haastatella ja kysyä mitä hyvää, mitä huonoa hän on kokenut ja mitä kehittämisideoita hänellä on. Miksei TV:ssä ole asiaohjelmaa elämänkokemuksen hyödyntämisestä eri aloilla? Myös perheet voisivat paremmin hyödyntää lapsilleen isovanhempiensa elämänkokemusta, tietoa, taitoa ja tarinoita.

 

Suomi pelasi ”kilttiä” lätkää Kanadaa vastaan

Leijona halusi tehdä siistejä, komeita maaleja. Vastustaja menee vauhdilla maalille ja aiheuttaa hässäkän, epäjärjestyksen ja usein tekee siitä maalin, monesti ”räkämaalin”. Vaikka leijonat pelasi siistimpää kiekkoa, jäähyjä tuli kuitenkin enemmän kuin vastustajalle. Vastustaja osasi hyödyntää rännikiekot ja leinonien mokat ja kiekonmenetykset. Leijonille tuli maalinteon jälkeen hyvän olon tunne, jota vastustaja osasi hyödyntää. Leijonien maalintekotaito oli vastustajaa huonompi. Kanada ryösti kiekkoja helposti leijonilta, varsinkin kolmannessa erässä. Granlund ei vieläkään noussut halutulle tasolleen ja molari päästi yhden helpon maalin. Kanadan molari päästi useamman helpon maalin. Leijonilla vielä mahdollisuudet jatkoon, koska voitot menevät ristiin ja tulee joku yllätysvoittajakin. Leijonien peli on parantunut, mutta se ei vielä riittänyt maailmanmestareita ja NHL:n joukkuetta vastaan.

 

Sote soppa palaa pohjaan

Suomi käyttää sotepalveluihin vähiten rahaa pohjolassa. Suomessa on lääkäreitä riittävästi, enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa soten lääkäri hoitaa päivässä noin 7-8 potilasta kun esimerkiksi Mehiläisessä lääkäri hoitaa päivässä lähes 30 potilasta. Miksi näin? Ongelma on tietojärjestelmä, työnjohto, organisointi, kannustimet ja hallinto. Omalääkärimalli on yksi keino parantaa työn tuottavuutta. Esimerkiksi purkamalla raskasta hallintoa, voidaan saada miljardin säästöt. Vähentämällä vajaassa käytössä olevia kiinteistöjä, leikkaussaleja säästetään toinen miljardi. Muuttamalla hyvinvointialueiden kannustimia, säästetään kolmas miljardi. Nyt alueet saavat rahaa sairaiden ihmisten määrästä, kun pitäisi saada lyhentyneistä potilasjonoista, sairauksien ennaltaehkäisystä, potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Näyttää siltä, että osa päättäjistä tietää nämä ongelmat ja niihin keinot, mutta eivät saa päätöksiä aikaiseksi poliittisista syistä. Politiikka on liian syvällä sotessa. Eikö kannattaisi tehdä kunnon kokeilu? Annetaan yksi hyvinvointialue esimerkiksi Mehiläisen hoitoon ja seurataan muutama vuosi tuloksia. Alussa Mehiläisellä olisi käytössä se rahamäärä, jonka hyvinvointialue sai hallitukselta, sen jälkeen saaduista säästöistä yritys saa puolet edellyttäen, että alueen väestö ja henkilöstö ovat tyytyväisiä, jonot lyhenevät.

 

Ostamisen helpottaminen

Lähes 30 vuotta sitten kokeilussa ollut asiakkaan itse käyttämä skanneri ”kapula”, ”luuri”, on nyt tullut suurempiin kauppoihin uudesti syntyneenä. Selvityksen mukaan silloin ”kapulaa” käytti noin 25-30% asiakkaista. Käyttäjiä oli kaikista ikäryhmistä, montaa senioria auttoi lapsenlapsi. HOK:ssa uusi tapa maksaa nimettiin Express-linjaksi. Ostamisen helpottamiseksi suunniteltiin myös oma ostoskassi. Kassin vaatimuksia olivat; siihen mahtuu perheen kertaostokset, sitä pystyy nainenkin kantamaan, se pysyy pystyssä ostoskärryssä ja auton takakontissa ja tyhjänä se menee helposti kasaan. Kehittämissuunnitelmissa oli, että kun asiakas tulee omalle kassalleen, laittaa kapulan telineeseen ja S-Kortin porttiin, ostokset kirjautuvat asiakkaan tilille, hän saa kuitin ja portti avautuu, hänen ei tarvitse käsitellä ostoksiaan moneen kertaan ja ostoskassiaan vain nostaessaan sen ostoskärryistä autonsa takakonttiin. Helppoa, vaivatonta. Valitettavasti kehitystyö ja kokeilu silloin pysähtyi maahantuojan rahapulaan.

Miksi uutta rahastusjärjestelmää ei ole hyödynnetty kaikilta osin? Nykyiset myytävät ostoskassit kassoilla ovat värikkäitä ja kauniita, mutta ei käytännöllisiä tähän uuteen rahastusjärjestelmään. Pitää suunnitella ja teettää ostoskassi, joka täyttää samat kriteerit kuin 30 vuotta sitten ja näin helpottaa asiakkaan ostamista. Tunnen tarpeen, olen suunnitellut ne vanhat, toimivat ostoskassit, ne toimivat minulla ja monella muulla vielä tänäänkin, ovat kestäviäkin. Kaikkea vanhaa hyvää, toimivaa ei kannata aina hylätä.

 

Miksi koulut voivat pahoin?

Viime vuosisadan loppupuoliskolla kouluissa oli kuri ja järjestys, opettajaa kunnioitettiin, ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, liikuntaa oli paljon koulussa ja vapaa-ajalla. Oppimistulokset olivat hyviä. Tietämäni mukaan kouluampumisia ei ollut.

Tällä vuosisadalla opettajien järjestyksenpito-oikeuksia on kavennettu tai niitä ei käytännössä ole ollenkaan, oppitunneilla osa oppilaista tekee ja huutaa mitä tykkää lakki päässään, osa pelaa kännyköillään eli oppimisympäristö on rauhaton. Oppimaan halukkaat eivät pysty keskittymään. Ei ole ihme, että oppimistulokset huononevat. Asia ei korjaannu sillä, että vaaditaan lisää avustajia, rahaa, jopa vartijoita kouluun ja häiriköt ehdotetaan sijoitettavan johonkin erillisiin punkkereihin. Lasten kasvatusketju kotoa päiväkotiin, sieltä alakouluun ja yläkouluun ja sieltä lukioon tai ammattioppilaitokseen pitää korjata ja samansuuntaistaa. Jos ei opita, pitää kerrata ennen kuin pääsee portailla eteenpäin. Korjausprojektiin mukaan kouluhallitus, vanhemmat, koulujen henkilökunta ja koululaiset. Poliitikot mukaan vasta, jos lakimuutoksia tarvitaan. Lapset pitää jo kotona opettaa kunnioittamaan vanhempia ihmisiä ja opettaa hyvät käytöstavat.  Vanhempien tulee pitää yhteyttä kouluun, opettajiin ja tukea heitä. Tästä nykyisestä ahdingosta selvitään vain kotien ja koulujen hyvällä yhteistyöllä. Tätä ongelmaa ei hallituskaan pysty yksi korjaamaan.

 

Lähiruokatori Heila jokaiseen maakuntaan

Vuoden lähiruokateko 2024 oli Lähiruokatori Heila Heinolasta. Heila on toiminut menestyksellisesti jo yli 15 vuotta, joten konsepti on testattu ja toimii. Jo vuosia maataloustuottajat ovat protestoineet kauppaketjuja vastaan heidänkin hintojensa halpuuttamisesta. Kauppaketjut ovat kuulemma syynä maataloustuottajien tulosten jatkuvaan laskuun. Tulonmuodostus tuotantoketjussa tuottaja-teollisuus-kauppa-kuluttaja ei ole tasapuolinen. Tätä ongelmaa ovat lähes kaikkien puolueiden maatalousministerit luvanneet ratkaista, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan.

Voisiko, varsinkin pienten maataloustuottajien eli lähiruokatuottajien tilannetta helpottaa perustamalla jokaiseen maakuntaan Heila, joka välittäisi kuluttajille 200-300 lähiseudun pientuottajien tuotteita? ”Äiti-Heila” antaisi nimen käyttöoikeuden, valvoisi konseptin toteutumista ja kehittämistä sekä hoitaisi sovittua yhteismarkkinointia ja tiedottamista. Maakunnan Heilan yrittäjät valittaisiin samoilla perusteilla kuin ”Äiti-Heilassakin”. Usko luomu-ja lähiruokaan, kokemusta menestyvästä yritystoiminnasta sekä jotakin omaa tuotantoa esimerkiksi, leipomo, liha, vihannes-marja, olut jne. Uusi Heila pitää perustaa maakunnassa olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle, kuten 24h liikennemyymälät, Prisma, Citymarket, Lidl jne. Joku rakentaja voisi suunnitella Heilalle sopivan liikekiinteistökonseptin ”Äiti-Heilan” mallin mukaan. Heila menestyy paremmin omassa kiinteistössään kuin osana isompaa liikerakennusta. Rakennuksen ulkoisen olemuksen pitää tukea luomu-lähiruokamielikuvaa. Tätä hanketta on saatava tukemaan maan hallitus, MTK, Luomuliitto, Kuluttajaliitto, Maakuntien Leader ry:t. Hankkeeseen pitää saada EU:n tukea ja rahaa.

Olen Heinolan Heilan synnyttäjä, olen tämän projektin käytettävissä, jos pyydetään.