Järki käteen poliitikot

                                                                                                                                                                     THL:n uusi toimitusjohtaja puhuu järkeä. Myös poliitikkojen on tunnustettava tosiasiat. Ei kaikkia nykyisiä sairaaloita voida pitää auki, toiminnassa yksistään siitä syystä, että ei ole riittävästi henkilökuntaa ja toiseksi meillä ei ole siihen varaa. Joka maakunnassa ei voi jatkossa olla riittävän monipuolista sairaalaa. Monelle meistä tulee ehkä kerran tai kaksi elämässä tarvetta isoon leikkaukseen, sydänoperaatioon jne. Me voimme silloin mennä sinne 100- 300 km päässä olevaan isoon sairaalaan jossa on parhaat laitteet ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Tulevaisuudessa pitää valmistautua hyvinvointialueiden yhdistämisiin, pitää vähentää hallintoa, byrokratiaa ja keskittää vähäisiä voimavaroja. Hyvinvointialueen nimikin velvoittaa hoitamaan alueen ihmisten hyvinvointia esim. liikuntaa lisäämällä, kannustamalla ja liikuntamahdollisuuksia lisäämällä. Pitää edistää terveellisiä ruokailutottumuksia esim. valistuskampanjoilla ja sokeriveron avulla

Lähipalvelu, lähihoidon tarjoaa uudet konseptin terveyskeskukset, sotekeskukset. Niitäkään ei voi olla kaikissa pienissä kuntakeskuksissa, ratkaisevia tekijöitä ovat alueen asukasmäärä ja keskimäärin alle 100km matka sote-keskukseen. Uusissa sotekeskuksissa toimii omalääkärimalli ja siellä hyödynnetään digipalveluja, tekoälyä, etävastaanottoja ja etäisimmillä alueilla kiertävää terveysbussia

 

Lakkoillaanko väärän asian puolesta?

AY- liike haluaa ja olettaa että työttömyys ja köyhyys jatkuu entisellään ja heille pitää verorahoista antaa vähintään entiset korvaukset, jotta he pärjäävät kotona. Työn vastaanottaminen ei kaikkia kiinnosta, kun pärjää korvauksillakin.  Minun mielestäni lakkoilla pitäisi sen takia että hallituksen toimet työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi ovat riittämättömiä. Hallituksen tavoitteenahan on saada työttömät töihin, jolloin heidän tulotasonsa paranee ja yhteiskunnalta tarvittavaa tukea ei tarvita. Valtion talous paranee. AY- liikkeen tavoitteena tulee olla työllisyyden lisääminen ja työssä olevien jäsenten elintason parantaminen sekä tukea yritysten menestymistä. Työnantaja ja työntekijä ovat samassa veneessä, siksi venettä ei kannata kaataa sillä yhdessä olemme enemmän.

Paikallisen sopimisen vastustaminen osoittaa, että AY-johtajat eivät luota jäseniinsä, pienemmässäkin yrityksessä pitäisi olla joku AY- liikkeen nimeämä ”kukko” neuvottelemassa. Nämä tavoitteet ovat viime vuosisadalta. Byrokratiaa pitää vähentää, ei lisätä. Yrityksen työntekijät tuntevat yrityksen tilanteen paremmin kuin AY- liikkeen kovapalkkaiset ”kukot” pääkaupunkiseudulta. Näillä toimenpiteillä AY- liikkeen jäsenmäärä jatkaa laskuaan. Onko näillä lakoilla tarkoitus myös tukea joitakin presidenttiehdokkaita? Se ei kuulu AY- liikkeen tehtäviin.

 

Mihin katosi Suomen Joulupuukaupunki?

Aiheellinen kysymys pääkirjoituksessa 2.12.2023. Toistakymmentä vuotta sitten Heinolassa kyseltiin tapahtumia myös talveksi, koska kesä oli jo tapahtumia täynnä. Heinolan Kaupunkisydän ry tarttui asiaan. Selvitettiin, onko Suomessa jo joulukuusikaupunki, se löytyi. Sen jälkeen selvitettiin olisiko joulupuukaupunkia? Sitä ei ollut eli sitä lähdettiin työstämään yhdessä kaupungin puutarhurin kanssa ja myöhemmin mukaan liittyi Sähkö Lukkarinen. Tavoitteena oli saada ensimmäiseen jouluavaukseen sata valaistua joulupuuta. Torilla olevat kymmenen joulupuun valot kustansivat Heinolan yrittäjät. Tehtiin anomus kaupunginhallitukselle, joka julisti Heinolan Suomen Joulupuukaupungiksi 2011. Haastettiin myös kaupunkilaiset ja taloyhtiöt valaisemaan oman pihansa joulupuun. Joulunavaukseen etsittiin tunnettua persoonaa presidentinvaaliehdokkaista Väyrynen vai Niinistö? Yhteensattumien ansiosta, Timo Erkkilän kanssa saatiin Sauli Niinistö sytyttämään ensimmäiset 100 Suomen joulupuukaupungin joulupuuvaloa. Joulupuukaupungin emokuusi on Rantapuistossa oleva Suomen suurin Albertan valkokuusi. Sen juurelle kutsuttiin kaupunkilaiset valolyhtyjensä kanssa, siellä yhdessä laulettiin ”Oi kuusipuu…” ja sytytettiin kuusen valot, sitten marssittiin ja vietiin valo kulkueena torille. Tori oli pimeä ja täynnä ihmisiä. Sauli Niinistö ja Sanni Gran-Laasonen sytyttivät ensimmäiset Suomen joulupuukaupungin valot sataan joulupuuhun. Muuten torin ohjelma on samantapaista kuin nykyäänkin.

Joulupuukaupungin ja joulunavaustapahtuman tavoitteena oli saada kaupunkilaiset mukaan ohjelman tuottamiseen ja näin kasvattamaan yhteisöllisyyttä, yhdessä olemme enemmän. Seuraavan kahden vuoden aikana valaistujen joulupuiden määrä ylitti jo 200. Toinen unhoon jäänyt tai jätetty talvitapahtuma oli kansainväliset jääveistokisat. Ensimmäiset kisat toteutettiin Heinolan Kaupunkisydämen ja Heinolan Ladun ja Jäälinna ry:n yhteistyönä, kymmenien talkoolaisten avustuksella. Muutaman vuoden jälkeen kaupunki halusi järjestää kisat itse ja myöhemmin lopettaa niiden järjestäminen. Osaksi kaupungin toiminnan ansiosta myös Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminta on ajettu alas. Verorahoilla on helpompi toteuttaa kaikkea kivaa, kun ei tarvitse miettiä mistä rahat ja unohtaa muiden kehittämät omarahoitteiset tapahtumat, ideat.

Pekka Rusila, entinen Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminnanjohtaja