Miksi omalääkärikokeilu lopetettiin?

Olen syöpäsairas diabeetikko, joten minulla on ollut ”omalääkäri” jo yli kaksikymmentä vuotta. Olen tyytyväinen. Lääkärissäkäyntejä on vain yksi vuodessa. Tarvittaessa saa lääkäriajan viikon sisällä. Yhteydenpito välillä tapahtuu Libre3 järjestelmän kautta, nettiyhteyksien kautta ja puhelimella. Lääkäri tuntee minun sairauteni ja lääkitykseni vuosien kokemusten perusteella. Lisäksi diabeteshoitaja on minun omahoitajani. Moni ongelma järjestyy soittamalla diabeteshoitajalleni. Uskon että tulevat etävastaanotot ja digivastaanotot onnistuvat parhaiten omalääkärin kautta.

Olen haastatellut monia lääkäreitä, jotka toimivat kokeilussa omalääkärinä. He ihmettelevät miksi se lopetettiin. Omalääkäreillä oli hyvät yhteydet erikoislääkäreihin ja yhteistyö toimi. Lääkäriin pääsi viikon sisällä, jonoja ei ollut ja potilaat olivat tyytyväisiä. Kuulemma päättäjät, ja osa poliitikoista eivät olleet tyytyväisiä. Lääkäreillä meni liian hyvin, he tienasivat liikaa ja elivät yltäkylläisyydessä ja nauttivat korruptoiduista eduista. Osa poliitikoista ei halunnut tukea yritteliäisyyttä eikä maksaa verorahoista lääkäriyrittäjien elämää. Sanotaan että kateus vie rahatkin pesästä, tässä kateus vei meiltä toimivat omalääkärit. Omalääkärikokeilun puoltajat ovat kertoneet, että vastapuoli kuvitteli hankkivansa Venäjältä ja Virosta edullisempia lääkäreitä terveyskeskuksiin ja näin säästävänsä verorahoja. Nyt kai voidaan todeta, että kävi päinvastoin, tuli jonot, lääkäripula, hoitajapula ja rahapula. Tietokonejärjestelmät on tehty byrokratiaa vasten ei helpottamaan lääkärin työtä potilaan hyväksi.

Kannatan omalääkäri- omahoitaja järjestelmää, se on parempi kuin nykyinen senhän näkee ”Erkkikin”

 

”Miljoona Roskapussia” kampanja

Roskaaminen maksaa suomalaisille miljoonia euroja vuodessa. Esimerkiksi Helsingin puhtaanapitokulut ovat yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kampanjalla yritetään saada jokainen suomalainen pienentämään näitä puhtaanapitokuluja. Pitää saada aikaan asennemuutos. Uudenlainen kasvatus on aloitettava jo kotoa ja koulusta. Hyvä kampanja, mutta ei vielä täydellinen. Mukaan pitää saada myös roskakorien suunnittelijat ja niiden hankinnasta vastaavat. Nämä vastuuhenkilöt pitää laittaa jonakin viikonloppuna siivoamaan ihmisten ja lintujen jättämiä jälkiä satamissa ja vesistöjen läheisyydessä, jossa on ollut paljon holtittomia ihmisiä, nälkäisiä lokkeja ja viisaita variksia. Uskon että tämän havainnollisen kokemuksen jälkeen rupeaa syntymään oikeanlaisia roskiksia näille riskialttiille paikoille. Asun Lahden satama-alueella ja aamulenkillä usein ihmettelen näkymää ison tapahtuma jälkeen. Jälkien siivoamiseen menee siivoustyötekijöiltä kymmeniä tuntia. Tärkeää on myös oikeanlaisten roskisten sijoittaminen oikeille paikoille ja sen oikean paikan saa selville olemalla joskus mukana tapahtumassa ja seuraamassa mitä tapahtuu tapahtumassa ja sen jälkeen. Tiettyihin paikkoihin voisi suunnitella kaksitasoisen roskiksen, jossa alakertaan voisi laittaa kierrätettävät tölkit ja pullot. Suunnitellaan miljoona uutta, toimivaa roskakoria

 

Järvisten kansakoulun entiset oppilaat tapasivat 10.6.2023

Järvisten kansakoulu toimi 1940 luvulla Alestalon tuvassa. Uusi koulu rakennettiin kyläläisten talkoovoimin 1951. Koulu ehti toimi vain noin parikymmentä vuotta, kun koulu lopetetiin ja rakennus myytiin. Tämän ajan oppilaat tapailevat ja muistelevat kouluaikojaan joka toinen vuosi jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Viimeisin tapaaminen oli Järvisten kylän Myllylammella ja paikalla oli 20 tätä koulua käyneitä veteraaneja. Ritva oli järjestänyt tilaisuuteen pientä purtavaa ja kahvia pullan ja herkullisen piirakan kera. Ohjelmassa oli Vuolenkosken kyläveteraani Pauli Pekman esitys Vuolenkosken kylän menestystarinasta. Esimerkillistä toimintaa ja yhteishenkeä. Pauli visioi tiiviimpää yhteistyötä naapurikylien kanssa, Esityksen innoittamana päätettiin kerätä historiatietoa kansien väliin koulumme historiasta ja tapaamisistamme. Pyydettiin jokaista miettimään ja kirjaamaan ylös ikimuistettavia tapahtumia, kommelluksia koulutaipaleeltamme. Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää jotakin uutta. Itse kävin tätä koulua 1950 luvun alussa viisi vuotta. Veljeni Kari ehti jo poistua ennen kuvan ottoa.

 

Lahden keskustasta ”TAIVASKATTOINEN KAUPPAKESKUS”

Tori on kaupungin sydän, se pitää saada sykkimään. Torikauppiaat vanhenevat ja vähenevät. Torilta ei enää osteta samoja tavaroita kuin 30-40 vuotta sitten. Pitää löytää uusia käyttäjiä-myyjiä ja uusia asiakkaita. Esimerkiksi ”MM-kisakatsomo” ja kesäinen ”olohuone”, talvella luistelualue lapsille ja konsertit ovat esimerkkejä uudesta. Kaipaisin myös näkyvämpää luomu-lähiruokatoria ja tiiviimpää yhteistyötä torin ympäröivien kivijalkakauppiaiden kanssa, aukioloajat, tapahtumat jne. Torille voisi laittaa myös live-kameran nettiin, josta asiakkaat voisivat seurata mitä torilla tapahtuu. Myös keskustan laitamilla olevat yrittäjät voisivat esittäytyä toritapahtumissa, veneet, polkupyörät, autot, grillausvälineet jne. Yhdessä olemme enemmän.

Keskustan kehittäjien kannattaa selvittää montako yritystä, palvelua on torilta 500 metrin säteellä, montako on sellaista palvelua, erikoisliikettä, joita peltomarketeista ei löydy. Myös aukioloaikoihin on löydettävä joku yhteinen sävel. Kun luettelo on valmis, tehdään kartta ja yhteismarkkinointisuunnitelma, johon alueella olevat yritykset toimijat osallistuvat pienellä panoksella. Jokainen mukana oleva levittää mainosta ”Taivaskattoisesta Kauppakeskuksesta” netissä, omissa ilmoituksissaan, näyteikkunassaan jne. Myös kaupunki levittäisi tätä ilosanomaa eikä enää vaikeuta keskustaan autolla ajamista.

Kaupungin panos projektissa on sovitulta alueelta kadunvarsi parkkimaksujen poisto, tilalle tunnin tai kahden tunnin parkkikiekko. Toriparkin parkkimaksu puolitetaan. Kokeilu tehtäisiin ensi kesänä touko-syyskuulla. Projektin alussa selvitetään mukaan tulevien yritysten liikevaihto tältä kesältä, vastaavalta ajalta, jotta voidaan arvioida tulokset yritysten ja kaupungin kannalta. Kaupungin parkkimaksujen menetykset verrattuna yritysten liikevaihdon kasvun myötä lisääntyneisiin verotuloihin. Miettikää tätäkin vaihtoehtoa kaupungin viisaat päättäjät. Tämä olisi Lahden keskustan vastaisku ”peltomarketeille” ja piristysruiske yrittäjille.