Kilometrikisa 2021

Kisasin joukkueessa ”Tahkon Kiertäjät”. Nimi Tahko Pihkalan mukaan. Joukkueemme sijoittui kisassa toiseksi. Joukkueemme johtajana toimi Tuomo Jantunen. Minä sijoituin joukkueessamme kolmanneksi eli 183 päivää ja 1790 km sauvakävelyä. Väitän että kisa lisäsi minunkin kilometrejäni. Nyt sauvakävely jatkuu oman kunnon ja terveyden hyväksi. Kuva syntymäpaikkani ovelta, Suomen Urheiluopistolta, Tahko Pihkalan maisemista.

Turvallisuus kevyen liikenteen väylillä

Kevyen liikenteen väylillä on liikenne lisääntynyt, hyvä niin, mutta turvallisuus heikentynyt. Heinola paransi huolia sillä, että maalasi katuun isot opastekuvat ja tilanne parani. Sähköpyörillä, -potkulaudoilla ajo jalkakäytävillä väheni merkittävästi. Tässä hyvä idea Lahden keskustaankin. Torin Aleksin puoleisella jalkakäytävällä ajetaan pyörillä, vaikka hyvin merkitty pyörätie on kadun toisella puolella.

Toinen huolestuttava asia on soittokellon käyttö. Sillähän perässä tulija varoittaa edellä kulkevaa ohituksestaan ”älä vaihda kaistaa”. Mielestäni turvallisuuden kannalta tärkeämpi on kellon käyttö kuin perävalo. Keski-Euroopassa tätä soittokelloa hyödynnetään hyvin.

Kolmas turvallisuutta parantava tekijä olisi kypäräpakko kaikille kevyen liikenteen väylillä sähköisillä laitteilla liikkuville kulkijoille. Nyt me veronmaksajat maksamme holtittomien liikkujien päävammoja vuosia

Neljäs opeteltava asia on suojatien käyttö, koska pyöräilijällä on etuajo-oikeus ja koska pyörä on talutettava suojatien yli. Tässäkin voisi auttaa opastekuvat suojatiessä tai lisäkuva tai teksti liikennemerkissä

Tietysti tiedottamista näistä asioista pitää lisätä. Uskon että moni jalkakäytävällä sähköpyörällä tai -potkulaudalla ajava ei tiedä rikkovansa liikennesääntöjä.

Halpaa vai Aitoa ruokaa?

Lehdistö todistelee, että Suomessa on Euroopan kalleinta ruokaa. Kauppa vaatii teollisuudelta edullisempia tuotteita. Kauppa teettää usein ulkomailla edullisempiä Pirkka ja Rainbow tuotteita. Teollisuus vaatii tuottajilta edullisempaa raaka-aineitta. Asiakkaat vaativat kaupalta edullista ruokaa, pidempiä päiväyksiä, helppoa ostettavaa. Asiakkaat sanovat, että ruoka on kallista ja kuitenkin he heittävät ostamastaan ruuasta lähes 30 % pois, roskikseen. Koskaan aiemmin emme ole käyttäneet niin vähän käytettävissä olevista tuloistamme ruokaan. Kotimainen maatalous on ahdingossa. Tuontituotteiden osuus kasvaa. Kauppa kehuu tuloksillaan. Vuosien ajan maatalousministerit lupaavat vuoron perään selvittää suomalaisen ruokaketjun salat. Mitään merkittävää ei ole tapahtunut.

Miksi kauppa ja kuluttajat eivät hehkuta ja vaadi laatua, makuja, läpinäkyvyyttä, lisäaineettomuutta, vähemmän E-koodeja, ruokaketjun oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, puhdasta kotimaista ruokaa? Kun luette ruotsalaisen Mats-Eric Nilsonin kirjan ”Aitoa ruokaa”, tiedätte mihin tämä yksistään hinnasta puhuminen johtaa ja miksi aidosta, kotimaisesta ruuasta kannattaa maksaa enemmän.

Yksinkertainen esimerkki miten maatalouden ahdinkoa voitaisiin helpottaa: Kotimaisen, laadukkaan tuotteen hintaa kaupassa nostetaan esimerkiksi 5 sentillä tai 2 % ja se lisähinta tuloutetaan tuottajalle, ei kaupalle, ei teollisuudelle. Lisähinnan suuruuden määrää tuottajan kustannusten kasvu. Tarkastelu voidaan tehdä, vuosittain, satokauden jälkeen. Teollisuus ja kauppa kyllä osaavat pitää huolen omista hinnoistaan. Uskon että asiakkaat tämän hyväksyvät, kun tietävät, että korotus menee suoraan alkuperäiselle, kotimaiselle tuottajalle. Tällä toimenpiteellä turvataan kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuus ja Suomen omavaraisuus.

 

 

Kokemuksia Espanjasta 10/2021

 

Maskipakkoa valvoo yrittäjät, siksi kauppaa sisään et pääse ilman maskia. Toimii hyvin. Sanoin linja-autossa ja junissa, kuljettajat valvoo.

Ilmaantuvuusluku on täällä noin 40 ja Suomessa noin 140

Polkupyörät, sähköpyörät, sähköpotkulaudat kulkevat ajotien reunassa, ei jalkakäytävillä

Kaupoissa muoviin pakkaaminen on huipussaan, monikertaisia pakkauksia. Tölkkien ja pullojen kerääminen, kierrätys on alkutekijöissään eli sitä ei ole.

Auton vuokraushinnat ovat lähes tuplaantuneet, vertaisussa ennen korona aikaan. Vuokrattavien asuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin ennen koronaa.

Noin joka neljännen ravintolan ovet olivat kiinni. Osa ravintoloiden rajoituksista poistui 14.10.

Keittiön suunnittelussa on vielä opittavaa Suomesta. Kuivauskaapista vesi valuu työpöydälle, eikä tiskipöydälle

Hienot liikuntamahdollisuudet. Tähän mennessä 1.5. alk. Suomessa ja nyt Fugessa, kasassa 1638 km, kävelykilometrikisassa, Tahkon Kiertäjät joukkueessa

Lämpötila aamulla klo 7  +18-20 ja päivällä +28-30

Halvimmat lounaat saa 6-7 eurolla, lauantaina söin suomalaisten pitämässä ravintolassa läskisoosin kaikilla herkulla, oluen kanssa 10 euroa, tosi hyvää, tuli lapsuus mieleen

Jalkahoito suomalaisen tekemänä 40€, hieronta 45 min. 38 euroa, miesten hiustenleikkuu 15 euroa, merkkilenkkarit Decanthlonista 44 euroa (vastaavat Suomessa n.100€)

 

 

Kyläkoulu on arvovalinta

Pirjo Virtanen kirjoitti osuvasti kyläkouluista ESS 7.10.21. Kyläkoulun lopettajat eivät ole miettineet lopettamisen vaikutuksia kylälle, eikä mitä kehittämisvaihtoehtoja on kyläkoulujen säilyttämiselle. Yleensä koulun lopettaminen merkitsee kylän kuolemaa. Yhteisöllisyys kärsii, tapahtumat loppuvat, kokoontumispaikka loppuu, harrastamispaikka loppuu, kauppa loppuu, linja-autovuorot vähenevät, kyläyhdistyksen toiminta hiljenee, väki vähenee ja vanhenee jne. Seuraavassa vaihtoehto kyläkoulun säilyttämiseksi:

Kyläyhdistys, kunta ja kylän yrittäjät tekevät viiden vuoden kehittämissuunnitelman, jossa jokaisella osapuolella on tehtävät. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Kunta kaavoittaa kylälle omakotitontteja, pitää koulurakennukset kunnossa, järjestää kylällä asuville senioreille uusia asumisvaihtoehtoja, hyödyntää eläviä kyliä asukasmarkkinoinnissa, aluksi kuskaa halukkaita oppilaita keskustasta kylälle, eikä päinvastoin, erityisopettajat kulkevat keskustasta kylälle oppilaiden luo, eikä päinvastoin. Koulun tunnettavuutta lisätään ympäristöystävällisyydellä ja luonnon läheisyydellä, kyläkouluissa on vähemmän järjestyshäiriöitä jne. Lahti voisi nimetä 2-3 kyläkoulua joita ryhdytään kehittämään esittämältäni pohjalta. Tässä olisi hyvä teema jollekin aluevaaliehdokkaalle. Jos ette usko, kannattaa käydä kysymässä Vuolenkoskelta, miten se homma tehtiin. Siellä tehtiin arvovalintoja.

Olen itse kyläkoulun kasvatti. Uskon että siinä ympäristössä kastaa terveempiä, sopusuhtaisempia, yhteistyökykyisempiä ja luontoa kunnioittavia kansalaisia, paremmin kuin isoissa ”teollisuus” kouluissa. Keskittäminen tässä asiassa ei ole aina tehokkain ja paras ratkaisu.