Miksi kylien yhdistykset hiipuvat?

Sirkka-Liisa Laurila totesi lehdessä 11.6. että Jyrängön kyläyhdistyksen toiminta hiipuu toimijoiden puutteesta. Samanlaisia kommenteja on kuulunut muiltakin kyliltä.

Toisaalta on taas hyviä esimerkkejä toimivista, elävistä kylistä, kuten esimerkiksi Vuolenkoski, Lusi, Vierumäki,Kirkonkylä,Pääsinniemi jne. Näistäkin vain Vuolenkoski on jatkanyt kehittymistään, muiden kylien vauhti on hiljentynyt. Vuosien saatossa on ollut monia kehittämishankkeita jotka hetkellisesti ovat piristäneet toimintaa, mutta hyvin vähän pysyvää on jäänyt. Miksi näin? Yksi syy on tietenkin väen väheneminen ja ikääntyminen. Yksi syy on myös aktiivisten, idearikkaiden vetäjien puute ja yhteistyöhengen puute. Väitän että yksi syy on esimerkiksi Heinolassa kaupungin asenne ja oikean tuen puute. Kylien välistä yhteistyötä Heinolassa on pitänyt yllä pääasiassa Heinola Seura ry. Mitä kaupunki olisi voinut tehtä? Monissa kunnissa on nimetty kyläasiamies ja monisssa kunnissa toimii virallinen kylien yhteistyöelin. Itse olen aikanaan ehdottanut että kun lautakunnat suunnittelevat toimenpiteitä jonkin kylän alueella, lautakunnalla olisi velvollisuuus pyytää lausunto kyläyhdistykseltä ennen päätöksentekoa. Heinolassa on nyt kaupunginosa yhdistyksiä ja kyläyhdistyksiä, mielestäni kaikki voisivat olla kyläyhdistyksiä. Tärkeintä olisi että kyläyhdistyksillä olisi virallinen asema kaupungin hallinto-organisaatiossa. Pitää voida oikeasti vaikuttaa kylän kehittämiseen esimerkiksi kaava-koulu-tieverkkoasioissa. Mielestäni keinotekoinen aluejohtokunta systeemi ei toimi. Kannattaisi luottaa jo olemassaoleviin organisaatioihin jotka ovat syntyneet paikallisten asukkaiden aloitteista. Koronan jälkeen on korostunut maallemuutotrendin vahvistuminen. Tätä kannattaisi Heinolankin hyödyntää. Samoin kuin valtakunnalista kyläorganisaatiota, uusimpina ideoina Älykylät. Pieni on kaunista.