Jäljet pelottavat

Heinolassa on viimeisten vuosien aikana lähes kaikissa kouluissa homeongelmia, uimahallin remontissa suunnitteluongelmia, samoin Hopeasillan rakentamisessa. Vastuussa oleva johtaja toteaa lehtihaastattelussa että kaikissa rakennusprojekteissa on ongelmia, myös yksityisten. Heinolan ja yksityisten rakennuttajien ero on että yksityisellä aina joku ottaa vastuun tai joutuu ottamaan vastuun ja pahimmassa tapauksessa työsuhde katkeaa. Kaupungilla näköjään veronmaksajien rahoja voi tärvätä, joutumatta vastuuseen. Heinolan osalta monet asiantuntijat ovat todenneet syyn olevan osaamattomuudessa. Esimerkiksi Myllyojan koulun ongelmat aiheutti kiinteistön hoidon osaamattomuus. Kun ongelmia tulee, kaupunki palkkaa ulkopuolisen konsultin selvittämään asiaa. Kysyn mitä ne kaupungin virkamiehet sitten tekevät? Tämän jälkeen vastuullinen johtaja toteaa että elinkaarimalli ei sovi tuleviin investointeihin, ne pitää tehdä ”vanhalla” tavalla, eli teknisen toimen johdolla, jonka tuloksia koko ajan korjataan ja maksetaan lisähintaa. Kilpailutusvaiheessa valinta on tehty lähes yksistään edullisuusperiaatteella, kun ei ole osattu laatia tarjouspyyntöä muulla tavalla.

Heinolalla on seuraavien vuosien aikaan edessään lähes 40 miljoonan investoinnit. Minua hirvittää jos ne tehdään nykyisen teknisen toimen johdon vastuulla, jäljet pelottavat. Virheistä ei ole opittu. Kukaan ei kanna vastuuta. Päättäjät uskovat selityksiä, satuja. Monesti päättäjät ovat itse rakennustoimintaa vetämässä. Tämä on ilmeinen syy siihen että ketään ei ole laitettu vastuuseen. Valtuuston pitää tässä asiassa ottaa tiukempi ote suunnitteluun ja seurantaan.

Tulevat investoinnit oikein hoidettuna säästäisivät veronmaksajien rahoja, saataisiin urakoita ja kaivattua työtä lähialueen yrityksille, toisi verotuloja kaupungille, auttaisi lähialueen yrityksiä kasvuun, lisäisi yritysten välistä yhteistyötä, josta voisi poikia valtakunnallisia projekteja, esimerkiksi puurakentamisen osalta. Miksi Heinolan päättäjät eivät tätä tätä mahdollisuutta käyttäisi?

Heinolasta vetovoimainen MM-kisakylä 27-28.2.2017

Timo Taulo vetää Lahden Regionin, ympäristökuntien ja Maakuntaliiton hanketta, jossa synnytetään sapluuna Lahden isojen tapahtumien hyödyntämiseen ympäristökunnissa. Ensimmäinen hyödynnettävä tapahtuma on Lahden MM kisat 22.2.-5.3. 2017. Kisoihin odotetaan yli 200000 kisavierasta, joista osa majoittuu myös Vierumäelle, Heinolan hotelleihin ja kotimajoituksiin. Kisojen urheilijoilla on vapaapäivä maanantaina 27.2. ja seuraava päivä on laskiaistiistai, joten tapahtumat kannattaa keskittää näihin kahteen päivään. Suunnitteilla on MM-museojunan ja MM-bussivuorojen  ajot Lahdesta Heinolaan 27.2. Samalle ajalle on tulossa Heinolan Jääfestarit ja Citymarketin Lasten Jääpuisto ja lasten liukurilaskun MM-kisat sekä MM-kisamarkkinat torille. Kylpylän rannassa voisi olla jääsauna, palju ja tressikelluntaa avovedessä ,avantouintia. Tämän lisäksi Pekanleipä voisi valmistaa MM-kisaleivoksen ja ruokaravintolat voisivat sopia listalleen MM- suomalaisen kisalounaan, tori ja keskustan kaupat voisivat olla kaikki auki klo 20 saakka. Raviradalla voisi olla Peltonen Ski hiihtokoulu ja heinolalaisten suksien testipaikka. Kirkonkylässä Elämyspuoti ja Kypäpirtti voisivat yhdessä järjestää Käsityömessut ja Vierumäellä Aavehallissa MM-kisatanssit ja rautatieasemalla voisi esitellä Suomen rautatiehistoriaa, nokipannukahvin ja nuotiomakkaran kera. Vuohkallion outlet- myymälät (Marimekko, Opa- Muurikka, Nanso, Pentik, Heila-Pihamaa) voisivat yhdessä esitellä suomalaista tuotantoa, matkamuistoja, kotiinviemisiä. Nämä ideat pitäisi kongretisoida ja aikatauluttaa joulukuun aikana, jotta niitä voidaan esitellä tulevilla matkamessuilla ja MM-kisaorganisaation markkinoinnissa. Vierumäen Uheiluopisto hoitaa tietysti oman tonttinsa ja alueensa.

Liikuntalukio myös "liikkumattomille"

Päättäjät perustelevat tavallista lukiota sillä että sinne voivat tulla myös tavalliset opiskelijat ja kynnys on matala. Eikö oppilaitos ole juuri sitä varten että siellä opiskellaan ja kannustetaan mm. liikuntaan ja ravinto-oppiin ja kerrotaan niiden vaikutukset tulevaan, terveeseen elämään. Monet tutkimukset kertovat kuinka meidän nuoret liikkuvan liian vähän, syövät epäterveellisesti, ovat ylipainoisia ja alokkaana tuskin jaksavat juosta cooper- tekstissä tuhatta metriä. Edesmennyt kokki Kolmonen sanoi että hän ei uskalla ajatellakaan minkälaisessa kunnossa tämän päivän kymmenvuotias , ylipainoinen poika on meidän ikäisenä eli yli seitsemänkymppisenä. Tällainenko on meidän nuorten tulevaisuus? Minullakin on omakohtaista kokemusta liikunnan merkityksestä työtehtävistä selviytymisessä. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto mahdollistaa paremmin selviytymisen kasvavista työelämän haasteista.

Terveysliikuntakaupungissa pitää olla liikuntapainotteiset päiväkoti ja peruskoulu. Miksi ei voisi olla myös lukio? Tämä olisi yksi vetovoimatekijä kun halutaan väkilukua kasvattaa. Heinolassa on senioreiden liikuntamahdollisuudet hyvät ja monipuoliset. Miksi usein nämä samat seniorit vastustavat nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittämistä, raviradan hiihtostadionia, tekonurmea, liikuntalukiota, pyöräteitä? Tänään liikuntaan panostaminen on kuin panisi rahaa pankkiin tulevaisuutta varten.

Liikuntalukion paras sijoituspaikka on Suomen Urheiluopisto. Vierumäellä on hyvä maine, monesti se tunnetaan paremmin kuin Heinola. Yhteistyö Heinolan koulujen kesken ei vaadi että ne kaikki olisivat vierekkäin. Tärkeää ei ole seinät, vaan se mitä seinien sisällä tapahtuu.