Onko lehdessä ilmoituksia liikaa?

Olen kuullut keskusteluja että Itä-Häme lehden tilaus lopetetaan Citymarketin runsaiden mainosten takia. Asiahan ei ole näin yksikertainen. Muutkin mainostavat. Ennen lopettamista kannattaa vielä miettiä seuraavat faktat:

1.Mitä enemmän paikallislehdessä on ilmoituksia, sitä vireämmän kuvan se antaa paikkakunnasta. Menestyvät yritykset, kaupat tuovat vero euroja kotikaupunkimme kassaan.

2.Lehden ilmoittajat maksavat välillisesti toimittajien palkat. Mitä enemmän toimittajia sitä enemmän paikallisjuttuja, haastatteluja, uutisia. Pelkät tilausmaksut eivät nykyään elätä paikallislehtiä.

3.Jos lehdessä ei olisi kauppojen ilmoituksia, me emme tietäisi tapahtumista, tarjouksista, meidän pitäisi käydä ne katsomassa jokaisessa kaupassa. Nyt me voimme valinnat ja ostopäätöksen tehdä omassa keinutuolissa kotona.

4.Jos Heinolan Citymarket lopettaa ilmoittamisen ja Lahden Citymarketit jatkavat ilmoittelua, ostot ja veroeurot alkavat valua yhä enemmän Lahteen.

Yhdessä olemme enemmän

Lähilehtien puolesta Luomupekka Rusila

Heinolan yrittäjäystävällisyys

Leila laivalle luvattu keväällä kaupungin toimesta paljon tilauksia yksityiskäyttöön. Kolme tilausta tullut 18.7. mennessä. Tilauksia luvannut virkamies ei kai sitten tehnyt asian hyväksi mitään tai riittävästi?

Laivayrittäjä oli varannut ja maksanut paikan satamalaiturista päivittäistä reittiliikennettä varten kaupungilta. Kaupunki ei ole tähän päivään 18.7. mennessä hoitanut opasteita satamalaituriin ja siitä syystä Heinolan Ökyveneiden kuljettajien ja Leila laivayrittäjien välille on syntynyt turhaa sanaharkkaa ja huonoa mainosta Leila-laivalle. Laiturissa opastetaan paikka Tehi- laivalle, mutta ei Leila-laivalle. Tästä syystä ökyveneilijät parkkeeraavat veneensä Leilan paikalle, tulleessaan kaljalle satamaravintoloihin ja sanovat että siinä ei ole merkattu paikkaa Leila-laivalle. Tällä tavalla muutamat heinolalaiset savustavat uuden yrittäjät pois Heinolasta. Kaupungin lupaamien opasteiden tulon viivästyminen on vaikeuttanut uuden yrittäjän työtä. Tämäkö on Heinolan uutta yrittäjäystävällisyyttä? Yrittäjä sanoi laittavansa laivansa myyntiin.

Toinen tuore esimerkki oli keväällä, torille tulleen uuden grilliyrittäjän kohtelu terveysviranomaisen toimesta. Uusi yrittäjä ei kokenut tuloaan tervetulleeksi.

Nämä pienetkin perheyritykset ovat tärkeitä Heinolan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa. Ne pitäisi huomioida kaupungin tiedottamisessa ja markkinoinnissa nykyistä paremmin.

Kotimaisen kalan saatavuuden parantaminen

Suomi on tuhansien kalaisien järvien maa. Järvissä kasvaa mahtava, monipuolinen kalasaalis. Kalastajat puuttuvat. Tarjonta kaupoille ja ravintoloille on olematonta. Puuttuu toimiva ketju järveltä pöytään. Tänään kalastettu, huomenna kaupassa, ravintolassa. Kotimainen järvikala on puhdas luonnontuote.

Yhä useampi ammattikalastaja lopettaa. Viranomaiset laativat jatkuvasti uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat kalastajien toimeentuloa ja kotimaisen kalan hyödyntämistä. Viranomaiset sanovat että EU vaatii. Miksi sitten esimerkiksi Italiassa kalan käsittelyvaatimukset ovat erilaiset kuin Suomessa? Italia toteuttaa suunnilleen EU:n perusohjeita mutta Suomessa virkamiehet ovat lisänneet omia vaatimuksiaan ja byrokratiaansa EU:n perusohjeiden päälle. Luulisi että ilmasto-olosuhteidenkin ansiosta Suomessa säännöt voisivat olla löysempiä. Europarlamentitko Sirpa Pietikäinen on monesti todennut että Suomen viranomaiset keksivät liikaa omia säännöksiään EU:n ohjeiden päälle, jotka vaikeuttavat pienyrittäjien toimintaa.

Suomalaiset syövät yhä pääosin ulkolaista kalaa. Tilastojen mukaan Suomessa kulutetusta kalasta vain noin kolmasosa on kotimaista. Kotimaisesta suurin osa on kasvatettua kirjolohta. Järvikalan osuus myynnistä on vain noin 2%.

Ravitsemussuositukset ja terveysviranomaiset puhuvat jatkuvasti kalan erinomaisuudesta ruokavaliossa, ja kalan lisäämisestä ruokalautasella. Kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Me syömme vuodessa noin 4 kg kotimaista kalaa ja noin 11kg tuontikalaa. Elintarviketeollisuusliitto valittaa kotimaisen kalan saatavuuden puutteesta, mutta ei toimi tilanteen korjaamiseksi. Saatavuuden lisääminen, alentaa myös hintapiikkejä.

Esimerkiksi Kiuruvedellä koulujen ja kunnan laitosten ruokalistalla on viikottain kotimaista lähikalaa. Kunnan päättäjät ovat näin päättäneet , homma toimii. Miksi tämä ei toimisi jokaisessa kunnassa?

Muutama vuosi sitten olisin käynnistänyt kotimaisen lähikalan hyödyntämisen Heinolassa, se kaatui terveysviranomaisen ylisuuriin vaatimuksiin. Ehdotin vuoden koeaikaa jossa yhdessä viranomaisen kanssa kehitettäisiin konseptia, sekään ei kelvannut. Viranomaistenkin pitäisi tukea uusia innovaatioita myötäotteella.

Keskustelin tänä kesänä Tahkovuorella, EL Monte ravintolanpitäjän kanssa lähiruuasta, kausituotteista, lähikalasta, tuoteketjun läpinäkyvyydestä jne. Hän hyödyntää lähiruokaa ja lähikalaa. Suosituimpia järvikaloja ovat kuha, siika, ahven, muikku. Olimme molemmat samaa mieltä että tästä olisi mahdollista saada Suomen terveysmatkailulle yksi lenkki, kilpailuvaltti. Kotimaiselle järvikalalle pitää saada toimiva ketju järvestä ruokapöytään. Pitää perustaa valtakunnallinen hanke esimerkiksi nykyisen yrityksen ympärille tai kokonaan uuden yrityksen ympärille johon hankkeen aikana rakennetaan toimiva ketju kalastajalta, elintarviketeollisuuteen, kauppaan, ravintolaan, kuntien ruokahuoltoon, kuluttajan ruokapöytään. Viranomaisten pitää ymmärtää että Suomelle riittää EU:n perusohjeet, säädökset, kuten ne riittävät Italiallekin. Järvikalan monipuolinen hyödyntäminen ravinnoksi on hyvästä niin ympäristön, terveyden kuin paikallistaloudenkin kannalta.

Kotimaisen järvikalan puolesta, Luomupekka Rusila, Heinolasta

Parkkipaikat Heinolan keskustassa

Monen mielestä Heinolan valtti on ilmainen pysäköinti. Miksiköhän kuitenkin asiakasmäärät keskustassa vähenevät ja osa yrittäjistä lopettaa? ”Valtti” ei toimi. Joku sanoo että pysäköintipaikat keskustassa riittävät. Kyllä ne riittävät nykyisille asiakkaille, mutta jotta liike-elämä menestyy tarvitaan puolet enemmän asiakkaita ja silloin on jo viikonloppuisin pulaa parkkipaikoista. Jos parkkeeraus keskustassa on vaikeaa, mökkiläiset kurvaavat mieluiten peltomarkettien pihaan.

Nopein ratkaisu, parannuskeino olisi nykyisten pysäköintiaikojen valvonta. Edullisimmin valvonnan voisivat hoitaa kaupungin toimeksiannon perusteella, torivalvojat ydinkeskustassa. Se olisi edullisin tapa kaupungille, sakkorahat kaupungille, työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja parkkipaikkojen kierto paranee. Olen tätä pari kertaa jo esittänyt, mutta kaupungin byrokraatit ovat sen tyrmänneet, ei ole löytynyt tahtoa eikä luovuutta.

Esimerkki:Kun ei ole valvontaa 30 parkkiruudussa, tunnin p-paikoilla pidetään autoa 8 tuntia, kun valvonta toimii samoilla paikoilla, samana aikana voi parkkeerata 240 autoa tunniksi.

Kun toria jossakin vaiheessa uudistetaan, mielestäni torin nykyinen P-paikka tulee säilyttää. Heinolan tori on sopivan kokoinen, se ei tarvitse lisätilaa. Kuukausimarkkinoilla P-paikka on markkinoiden käytössä.

Pidemmän ajan ratkaisussa S- Marketin P-hallia laajennetaan ja tulevan, uuden ison K- Marketin alle tehdään vastaavanlainen P-halli jotka yhdistetään toisiinsa torin kulmalta. Myös K-Marketin kattoparkin parantaminen asiakasystävällisemmäksi helpottaisi keskustan parkkiongelmaa