lauantai 26. maaliskuuta 2016

Aukioloaikojen sekamelska


Aikaisemmin kun kaupoilla oli maksimi aukioloajat ja useimmat kaupat toteuttivat niitä, asiakkaiden oli helppoa ennakoida kaupan aukioloaika, varsinkin päivittäistavarakapoissa ja tavarataloissa.
Nyt kun aukioloajat vapautuivat asiakkaiden on vaikea ennakoida kauppojen aukioloaikoja. Kaupat pyytävät katsomaan aukioloajat netistä, kaikilla ei vielä ole nettiä. Samalla kauppaketjullakin on samalla paikkakunnalla eri aukioloajat. Tämä ei ole asiakasystävällistä palvelua paikkakunnan kannalta.

Tässä muutama kehittämisehdotus ongelmaan:

-Saman ketjun kaupat samalla paikkakunnalla voisivat kertoa ilmoitustaulullaan tai ovessaan, mikä kaupan  ketjumyymälä  palvelee vielä kun tämä kauppa sulkee ovensa. Tämä on hyvää asiakaspalvelua.

-Jos samalla paikkakunnalla on kaksi apteekkia, kukkakauppaa, lukkohuoltoa, kampaamoa jne. joka ovat viikonloppuna kaikki kiinni. Liikkeet voisivat sopia että aina yksi liike vuorollaan palvelee myös viikonloppuna tai iltaisin pidempään. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua.

-Kun netissä tai älypuhelimessa olevilla kartoilla esitellään paikkakunnan palveluverkostoa, sinne kannattaisi nyt lisätä myös palvelupaikan aukioloajat tai tiedon  onko kauppa auki sillä hetkellä kun asiakas sitä netistä ja puhelimestaan katsoo. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua

-Torille voisi pystyttää sähköisen ilmoitustaulun jossa mm. kerrotaan mitkä kaupat ja ruokapaikat ovat vielä auki klo 18 jälkeen ja kun kauppa/ruokapaikka menee kiinni tieto poistuu infotaulusta. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua.

-Pienellä paikkakunnalla kunta voisi kerätä palveluverkostonsa aukioloajat yhteen paikkaan nettisivuilleen josta asiakkaiden olisi ne helppo löytää, kaikki yhdestä paikasta. Tämä on kunnan hyvää asiakaspalvelua.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja paikkakunnilla joille matkailijoiden, ohikulkijoiden tuomat lisäeurot ovat tärkeitä kannattaa kaikkien toimijoiden keskustella paikkakunnan palveluvalmiudesta yhdessä, asiakaspalvelun parantamisen kannalta. Tämä on osa paikkakunnan elinkeinopolitiikka ja matkailumarkkinointia. Yhdessä olemme enemmän.


perjantai 25. maaliskuuta 2016

Neuvottelijat vaihtoon!


Monet viimeaikaiset neuvottelut esimerkiksi valtioiden kesken, kuntien kesken, ammattiyhdistysten kesken, aviopuolisoiden kesken ovat kariutuneet, epäonnistuneet. Monia neuvotteluja on käyty jopa vuosia, kuukausia, viikkoja ilman tuloksia. Kustannuksia kertyy ja neuvottelijoiden tilipussi turpoaa. Jos joitakin tuloksia saadaan pitkien neuvottelujen jälkeen, tulokset ovat laimea kompromissi.

Mielestäni neuvottelujen epäonnistuminen osoittaa neuvottelijoiden luovuuden puutetta, yhteistyökyvyttömyyttä, ei tunnisteta yhteistä hyvää, ajetaan vain omia etuja ja pelataan jonkin poliittisen puolueen pussiin. Neuvottelijoita on kerrallaan liikaa ja asioita pöydällä liikaa. Ei sitouduta neuvottelujen tavoitteisiin.

Kun neuvotteluissa tulosta ei synny, neuvottelijoita pitää vaihtaa. Mielestäni neuvottelijoista pitää olla vähintään 30% toista sukupuolta. Ensin pitää päästä tavoitteista yksimielisyyteen ja sen jälkeen valita monista etenemisvaihtoehdoista se jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä ja sitoutua. Perheriidoissa neuvottelijoita ei kannata vaihtaa liian helposti, pitää ottaa avuksi ammattiauttaja, ”Liinamaa”. Puhuminen ja avoimuus auttaa.

Ei ole oikein että neuvotteluissa keskusjärjestö hyväksyy sopimuksen ja sen alajärjestöt eivät siihen sitoudu. Mielestäni tällaista keskusjärjestöä ei tarvita. Se lisää vain byrokratiaa ja hankaloittaa neuvotteluja. Toimintaympäristö on muuttunut, miksi neuvottelujärjestelmät eivät muutu?

Annetaan demokratian toimia. Me olemme vaaleilla valinneet eduskunnan ja eduskunta on valinnut enemmistöhallituksen, annetaan sen toimia Suomen eduksi. Suomen pitää johtaa vaaleilla valittu hallitus, ei työnantaja- eikä työntekijäliitot.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

S-Kaupan "Pankkiautomaatti"


Suomessa väki vanhenee ja elinikä pitenee. Samaan aikaan pankkipalvelut harvenevat, monen pankin konttorista ei enää saa käteistä rahaa, pankkiautomaattien verkosto harvenee, kaikilla vanhuksilla ei ole tietokonetta ja nettiä kotona.

Tämä kehitys parantaa merkittävästi S-pankin palvelua joka toimii tälläkin hetkellä S-kaupoissa koko aukioloajan. Ihmettelen miksi tätä ylivoimaista kilpailukeinoa S-kaupat ja S-pankki eivät hyödynnä. S-kauppojen ulkosivuilla ja sisämainonnassa ei tuoda esiin pankkiautomaattia korvaavaa palvelua joka toimii  koko aukioloajan turvallisesti sisätiloissa. Lisäksi S - Pankin palvelumaksut ovat muita edullisempia. Varsinkin Sale- kaupat sijaitsevat kylillä ja kaupunginosissa joista pankit ja pankkiautomaatit ovat lähteneet jo vuosia sitten ja siirtyneet monen kilometrin päähän keskustaan.

 Tässä tilanteessa mahdollisuus nostaa kätevästi S-tililtä rahaa kaupan kassalla on kilpailuetu.


”S- Etukortilla talletat ja nostat S-kaupassa, koko aukioloajan”