MM Tokio, suomalaisten kolmen ensimmäisien päivien saldo

Ensimmäinen kisoissa esiintynyt suomalaisurheilija epäonnistui. Minun mielestäni myös valitsijat epäonnistuivat. Kujanpää ei selvittänyt avauskorkeutta 540. Kujanpään hyppyjen keskiarvo tältä vuodelta oli 540. Hänet kai valittiin viime vuoden 570 tuloksen perusteella. Nyt sitten selitellään, että on ollut tänä vuonna sairasteluja, sitä suuremmalla syyllä ei olisi pitänyt valita. Miksi viime käden sairastelut pidetään piilossa? Niiden tulisi myös vaikuttaa valintoihin tai niiden perumiseen. Loppukilpailuun vaadittiin 575 tulos.

Toinen MM-kisoissa esiintynyt suomalainen näytti missä suomalainen sisu on. Alisa Vainio juoksi naisten maratonilla viidenneksi, paras eurooppalainen. Alisa yllätti monet suomalaiset, ehkä ei itseään. Kuka uskoi ennakkoon naisten maratonilla pistesijaan?

Moukarinaiset jatkoivat Sisu-suorituksia. Silja Kosonen heitti avausheitolla 75,88 ja suoraan loppukilpailuun. Krista Tervo piti suomalaisia jännityksessä ja selvitti vasta kolmannella heitolla 73,73 itsensä loppukilpailuun. Kolmas moukarinaisen Niirasen tulos 66,37 ei riittänyt loppukilpailuun. Tervolle ja Niiraselle henkistä valmennusta lisää. Miehissä Harri Liipolan tulos 73,82, ei jatkoon. Naisten moukarin loppukilpailussa Kosonen 75,28 ja neljäs sija. Pronssimitaliin vaadittiin 77,10 tulos. Tervo ei saanut tulosta ja karsiutui loppukilpailusta.

Tämä MM-kisojen toinen päivä oli suomalaisten naisten päivä. Naiset onnistuivat. Valitsijat olivat tehneet oikeita valintoja. Myös aitajuoksijat Keskitalo ja Harala selviytyvät alkueristä välieriin. Välierissä Keskitalo ei selviytynyt loppukilpailuun ja Harala hylättiin, hätäili lähtöviivalla

Seuraavana vuorossa Mette Baas, 400 m, tulos alkuerän kuuden, ei jatkoon. Ensimmäiset 300 meni hyvin kolmen joukossa, mutta sitten tuli noutaja. Kestävyyttä hankittava lisää, jotta jaksaa hyvää alkuvauhtia maaliin saakka.

Naisten seiväshyppy kulki yhtä heikosti kuin miestenkin. Wilma Murto ei selvittänyt avauskorkeutta 4,25. Andersson selvitti avauskorkeuden, mutta loppukilpailuun pääsy edellytti 460 ylitystä. Elina Lampela ylitti 445, mutta ei 460. Suomen seiväshypyn valmentajien ja valitsijoiden on katsottava peiliin. Kokonaistulos oli huono, turha selitellä.

Naisten 3000 m esteissä Ilona Mononen juoksi Suomen ennätyksen 9.21, mutta ei selvinnyt jatkoon. Ilona oli matkansa ansainnut. 400 m aitajuoksussa Hilla Hilla Uusimäki eränsä viides ja Kristiina Halonen eränsä kuudes. Erästä viisi parasta suoraan jatkoon. Suomalaiset olivat ensimmäiset loppukilpailusta pudonneet.

Suomalaiset onnistujat olivat kaikki naisia: Vainio, Kosonen, Mononen, saaliina 4 ja 5 sija ja suomen ennätys. Onnittelut. Joukkueessa liian monta epäonnistujaa, ei päässyt omalle tasolleen, saatikka olisi sen yrittänyt.

 

Miksi poliitikko ei uskalla kertoa totuutta?

Keskustan entinen puheenjohtaja, ministeri Annikka Saarikko kertoo nyt eduskunnasta lähdettyä mitä kehittämistoimia hän ei uskaltanut eduskunnassa kertoa. Miksi ei uskaltanut, koska pelkäsi sen vaikutuksia seuraaviin vaaleihin. Tässä on varmaan yksi syy miksi, Suomella menee huonosti, tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta ei uskalleta kertoa ja tehdä. Nyt Saarikko kertoo, että säästötalkoot ovat niin suuret, että hyvätuloisten pitää olla enemmän mukana, samoin eläkeläisten. Ja suurin syy on puolustusmenojen raju kasvu. Urakasta selviämiseen tarvitaan leikkauksia, veronkiristyksiä, rakenteellisia uudistuksia, eläkeiän nostoa ja velanottoa.

Uskon että suurimalla osalla johtavista politikoista on tieto mitä pitäisi tehdä, mutta ei uskalleta, pelätään äänestäjien, oman puolueen ja yhteistyökumppaneiden reaktioita. Tämä on valitettavaa Suomen kannalta. Poliitikoille on tärkeämpää oma ja puolueen menestyminen seuraavissa vaaleissa, kuin Suomen menestyminen ja hyvinvointi. Toinen Suomen kehitystä jarruttava tekijä on vastakkainasettelu, ”valahtelu”, hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden kinastelu ja toistensa syyttely. Tarvitaan parlamentaarinen kehitysohjelma vaalien yli, yhteistyötä. Yhdessä olemme enemmän.

Nostetaan vielä tonnilla ministereiden palkkaa, mutta puolet siitä on peruspalkkaa ja toinen puoli on tulospalkkaa. Tulospalkan suuruuden määrittelevät Suomen avainluvut ja vertailut verokkimaihin. Uskon että tämän uudistuksen jälkeen uskalletaan esittää myös omia kehittämisesityksiä ja se ”pakottaa” yhteistyöhön hallituksen sisällä ja puolueiden kesken..

 

Talviurheilukeskuksesta Ympärivuotiseksi Liikuntakeskukseksi 2035?

Ilmat lämpenee. Etelä-Suomessa on nyt ollut laskennallinen talvi kolme kuukautta, mutta kymmenen vuoden päästä se on kuukauden mittainen ja lisäksi se vaihtelee, joskus se on tammikuu, joskus maaliskuu. Miten Lahti on tähän varautunut, valmistautunut? Koska Salpurin kisat pidetään? Miten talviurheilun investointeihin suhtaudutaan? Miten muutos huomioidaan Lahden markkinoinnissa? Nyt olisi korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin, suunnitteluun.

Seuraavassa muutamia ideoita ja vaihtoehtoja suunnittelun pohjaksi. Näistä voi vapaasti valita toimivammat.

Hyppyrimäet: Kesäkisat joka kuukausi, Salpurin kisat heinäkuussa ja joulukuussa, ylämäkijuoksu kolmessa mäessä yhtä aikaa ja kolmen mäen valloitus samana päivänä, mäkiautokisat, näköalapaikka huipulla

Ensilumiladut: päällystetään asfaltilla ja viereen kunnostetaan maastorata: rullasuksihiihto, ampumahiihto, rullaluistelu, polkuautokisat, maastopyöräily, maastojuoksu, sauvakävely, potkulautakisat

Urheilukenttä: aktivoidaan ympärivuotista käyttöä ja kisoja

Harjulle: seikkailupuistorata

Alueelle: Yritys, joka vuokraa kaikkia välineitä ja laitteita

Yhteistyötä: Vierumäen ja Pajulahden kanssa, ”kolmen kuntokopla"

 

Kuka rakentaa Heinolan Prisman?

Ammattivalittajat ovat viivästyttäneet Heinolan Prisman tuloa jo yli kaksikymmentä vuotta. Ensimmäistä Prisma-versiota suunniteltiin kaupungin keskustaan, laajentamalla S-Markettia ja rakentamalle Prisman alle ”toriparkin”. Tämän hankkeen sössi kaupungin päättäjät ja virkamiehet toimettomuudellaan. Tästä viimeisestä Prisma versiosta valittanut henkilö, joka ei edes asu Heinolassa, on käärmeissään, kun tämä eka versio ei toteutunut, koska sen toteutuminen olisi edistänyt hänen kiinteistöbisneksiään. Toivon mukaan uusin Prisma hanke toteutuu ensi vuonna Tähtiniemeen.

Tulevan Prisman menestymistä voisi vauhdittaa myös valitsemalla oikean rakentajan. Tulevan Prisman naapurissa, Hevossaaressa toimii, puutalotehdas VVR Wood, joka voisi rakentaa Suomen ensimmäisen, ympäristöystävällisen ”Puu-Prisman” paikkakunnan ammattilaisten toimesta. "Puu-Prisma" olisi erilainen kuin perinteinen "Laatikko-Prisma". Kun aliurakoitsijatkin valittaisiin lähiseudulta, menestys olisi taattu. Prisman tulevat asiakkaat, paikalliset, mökkiläiset ja moottoritiellä kulkevat arvostaisivat lähivalintoja ja paikallisten osaajien työllistämistä. Lopputulos olisi erilainen, se saisi paljon julkisuutta, sitä tultaisiin ihastelemaan kauempaakin, se pysähdyttäisi ohikulkijat poikkeamaan Heinolaan. Voimakaksikko Citymarket ja ”Puu-Prisma” tekevät hyvää Heinolalle. Toivon mukaan tässä ei toteudu sanonta ”harva on seppä omalla maallaan”. Lisäksi ”Puu-Prisma” olisi rakentajille uusi taidonnäyte, joka laajentaisi heidän markkinointiaan ja osaamistaan uudelle sektorille. Heinolalle Prisma tuo uusia työpaikkoja, veroeuroja ja vähentää eurojen virtaa Lahteen. Heinolan keskustan yrittäjät pärjäävät kehittämällä ja erilaistamalla valikoimiaan ja tarjoamalla henkilökohtaista palvelua sekä asiakasystävälliset aukioloajat. Kaupungin ja yrittäjien tulisi opasteilla ohjata Citymarketin ja Prisman asiakkaita hyödyntämään keskustan palveluja ja ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle.

 

Miksi Suomessa hoitoon pääsy on niin vaikeaa?

Tutkimukset osoittavat että 12,4% suomalaisista kokee, että heidän tarpeitaan ei huomioida terveydenhoidossa. Syitä tähän ovat jonotusajat, viivästynyt hoitoon pääsy ja hoitovaje korona-ajalta. Tämähän tarkoittaa sitä, että yli 87% on tyytyväisiä hoitoon pääsyyn, mutta ne eivät pidä siitä ääntä. Kun on tehty vuosisadan sote-uudistus ei voi olettaa, että heti ensimmäisinä vuosina homma toimii 100%. Poliitikot ovat luoneet tämän harhan, mielikuvan. Alun perin päävastuussa olisi pitänyt olla alan ammattilaiset, ei poliitikot. Olen ollut mukana S-Ryhmän vuosisadan uudistuksessa ja uusien, isojen toimipaikkojen avauksessa. Kokemus kertoo, että suunnitellut tavoitteet toteutuvat vasta 3-5 vuoden päästä. Alkutaipaleella tehdään tarkistuksia, hienosäätöä ja henkilöstö oppii uudet toimintatavat. Se on kuin tanssi, välillä pitää ottaa puoliaskelta taaksepäin, jotta päästään eteenpäin.

Minä olen syöpäsairas diabeetikko. Minulla on kokemusta Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin terveyspalveluista. Olen tyytyväinen saamaani hoitoon ja huolenpitoon. Se on edellyttänyt vastuu ottamista omasta terveydestäni, ennakointia ja yhteistyötä. Katson että merkittävin tekijä on ollut diabeteslääkäri, joka on minun ”omalääkäri”. Tätä omalääkärimallia toteutettiin Suomessa jo viime vuosisadan lopulla, mutta senkin kokeilun poliitikot sössivät ja lopettivat. Nyt pitää asiantuntijoiden (hoitajat, lääkärit) valtaa lisätä ja poliitikkojen valtaa vähentää. Omalääkärimalli heti käytäntöön niin hoitoon pääsy helpottuu ja paranee. Turha enää testata muita malleja. Liike on myös lääke.

 

Parvekelasien hyödyt ja haitat

HS 7.8.2025 Leena Laurila kirjoittaa, että parvekelaisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Väitän että monelle lasit hankkineelle hyötyjä on enemmän kuin haittoja, minullakin. Parvekkeen sijainti, ilmansuunta, kerros, vuodenaika ja koko vaikuttavat parvekkeen käyttöön. Moni hyödyntää parvekettaan myös kylminä vuodenaikoina lämmittimen avulla. Monelle katettu ja lasitettu parveke on lisätilaa asumiseen. Lasitetun parvekkeen voi helpommin sisustaa nätiksi, viihtyisäksi. Siellä voi kasvattaa kukkia, viherkasveja ja salaatteja pidempää, kuin avoparvekkeella. Siellä voi joissakin taloyhtiöissä käyttää sähkögrilliä. Parvekelasit voidaan myös siirtää sivulle, vaikka kaikki. Minä nukun parvekkeellani päiväunet ja joskus öitäkin, tunnelma on vähän samanlainen kuin aikaan kotona aitassa. Uskon että tulevaisuudessa ilmalämpöpumppu voidaan sijoittaa muuallekin kuin parvekkeelle, tästä yksi toteutus löytyy Vierumäeltä uusista Villas- rivitaloista. Lasitettu parveke on myös turvallinen, sillä vältetään Venäjällä tapahtuneita parvekkeelta putoamisia.

 

Uudenlainen tehtaanmyymälä suklaatehtaan liittymään

Miten Lahti voisi hyödyntää Fazerin imagoa ja suklaatehdasta? Uuden tehtaan sijainti oh hyvä, moottoritien varrella. Miten saadaan moottoritiellä kulkeva pysähtymään Lahteen ja suklaatehtaan liittymään? Kuulemma uuteen tehtaaseen ei tule vierailukeskusta, mutta tehtaan liittymään voi synnyttää uudenlaisen tehtaanmyymälän, Lahden ”näyteikkunan”, josta voi ostaa maailmankuulua Fazerin suklaata ja muita Fazerin tuotteita, lähiruokaa ja Hartwallin virvoitusjuomia. Tehtaan toimintaa voidaan esitellä videoilla. Myymälässä voisi olla myös Askon ja Iskun uutuustuotteiden esittelyt ja sähköautojen latauspiste. Tehtaanmyymälä voisi toimia samalla periaatteella kuin lähiruokatori Heila. Tehtaanmyymälän rakennus voisi olla uudenlainen työnäyte näköalapaikalle Heinolan VVR Wood puutalotehtaalta. Onko alueen suunnittelijat varanneet suklaatehtaan liittymään tällaisen yksikön synnyttämisen?