Opi jääveistoa

Opettajana Suomen jääveistomestari Anssi Kuosa 15.2.2026 klo 12-17 entisen Kulosaaren kartanon mailla, Kivinokassa, Telttakahvilan nurkalla. Jäät ja työvälineet järjestäjän, Kulosaaren Hiihtäjien toimesta, liikuntaneuvos Tuomo Jantusen johdolla. Perusta tiimi, lapset ja isä, äiti tai pappa ja lapsenlapset jne, Tiimin koko 1-3 henkeä. Ilmoittaudu heti p. 0449844838, sillä opetusryhmään mahtuu vain 10 tiimiä. Ilmoittautuneille s-postissa valmistautumisohjeet. Taideteokset jäävät valaistuina paikoilleen muidenkin ihailtaviksi niin kauan kuin sää sallii. Veistosten teemana on ”Metsän eläimet”. Leikkimielinen kisa Kulosaaren ja Herttoniemen kesken.

 

 

Nauti jääveistotaiteesta

Jos et pääse katselemaan tulevien jääveistäjien työskentelyä, tule myöhemmin ulkoilulenkilläsi katsomaan ja ihailemaan valmiita valaistuja jääveistoksia. Jos sinullakin sormet syyhyävät tekemään jotakin näkyvää, tee pieni lumiukko seuraavan päivän ulkoilijoiden ihailtavaksi. Itsesi voit palkita Telttakahvilan herkullisilla juomilla ja syötävillä, on makeaa ja suolaista.

Jääveistoterveisin Tuomo ja Luomupekka

Suomen hyvinvoinnin rakentajille hyvää hoitoa

Sodanjälkeisen Suomen hyvinvoinnin rakentaneet suomalaiset ovat nyt hoivapalvelujen käyttäjiä, osa ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaana.  Vastuussa olevat poliitikot ovat velvollisia järjestämään heille ihmisarvoinen loppuelämän. Valitettavasti näin ei aina ole. Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneen valitettavista laiminlyönneistä. Jos hoivapalvelun asiakas joutuu olemaan koko päivän ulosteissaan, vanhus kuolee kuristaviin sidoksiin hoivakodissa, kotihoidon asiakas on asunnossaan kolme päivää kuolleena. Näin ei jatkossa voi olla. pikaisia korjaustoimenpiteitä pitää tehdä joka tasolla. Näyttää siltä, että raha ohjaa liikaa päätöksentekoa ja valintoja. Nyt nykymenon puolustajat korostavat tekoälyn merkitystä, hyödyntämistä ja teknillisten apuvälineiden käyttöä. Varmasti nämä auttavat esimerkiksi kotihoidossa, mutta ne eivät kokonaan poista henkilökohtaista palvelua ympärivuorokautisessa hoidossa oleville. Tästä on säästetty liikaa. Soten säästöt pitää kohdistaa enemmän hallintoon, organisaatiotasojen vähentämiseen, päätöksenteon uusien toimintatapojen käyttöönottoon, päällekkäisyyksien poistamiseen, Sote-alueiden vähentämiseen, politikoinnin vähentämiseen, puoluetukien poistamiseen. Nämä kun tehdään, rahaa jää tähän hyvinvoinnin tekijöillekin, ”veteraanien” hyvään, inhimilliseen hoitoon. Valitettavasti ympärivuorokautisessa hoidossa olevat eivät pysty enää itse huolehtimaan edustain, se on meidän muiden tehtävä, sen me olemme heille velkaa. On myös panostettava ennalta ehkäisyyn, jotta ympärivuorokautiseen hoitoon ei jouduta tai siellä ollaan vähemmän aikaa. Liike on lääke. 

 

”Talouden nousu odottaa nurkan takana”

Tätä hokemaa ja selitystä on jo kuultu viimeiset kolme vuotta, pääasiassa hallituspuolueiden edustajien suusta. Hokemaa on perusteltu palkkojen nousulla, korkojen laskulla, hallituksen tekemillä päätöksillä, verojen alenemisella jne. Tulokset kertovat, että nämä perustelut ovat vääriä. Syy on jossakin muualla. Poliitikot jättävät kertomatta mitkä maksut nousevat, vuokrat, ruoka, matkat, sote-palvelut, verot, lukukausimaksut, harrastukset, työttömyyden kasvu jne.

Vuosia on suomalaisia kehotettu ja opetettu sijoittamaan. Näyttää siltä, että säästämisen lisäksi suomalaiset ovat oppineet myös sijoittamaan. Kuluttajat ovat nyt myös sijoittajia. Toinen peruste on se että, osalla suomalaisia on jo riittävästi tavaraa kotona, näillä tullaan toimeen, ostetaan vain rikkoutuneen tilalle uusi. Rahaa käytetään nyt enemmän hoivapalveluihin, vakuutuksiin, hyvinvointipalveluihin.

Merkittävä tekijä kulutuksen hillintään on maailmanpoliittinen epävarma tilanne. Naapurissa on sota, joka on kestänyt jo pidempään kuin toinen maailmansota. Pelotellaan kolmannella maailmansodalla, ydinsodalla. Tämä vaikuttaa tavallisen suomalaisen kulutukseen merkittävästi enemmän mitä poliitikot antavat ymmärtää. Kansa haluaa säästää pahan päivän varalle, kasvatetaan puskuria.

 

Miksi HOK-Elannon ravintolalinja ei menesty?

Hotellit ja ravintolat Pohjois-Suomessa eli Lapissa porskuttavat kovaa vauhtia eteenpäin, valttina lumi, revontulet ja joulupukki. Keski-Suomi eli Järvi-Suomi pärjää keskinkertaisesti. Säävaihtelut, lumitilanne vaihtelee liikaa ja Venäjän tulistit ovat poissa. Heikoimmin menee tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja täällä erityisesti HOK-Elannolla. HOK-Elannolla ei juurikaan ole alueellaan ABC ruokapaikkoja, muilla alueosuuskaupoilla niitä on merkittävästi enemmän ja ne menestyvät yleensä hyvin. HOK-Elannon johtajat sanovat että ei hesalaiset syö ABC:llä, miksi ne syövät sitten Kuortin ABC:llä ruuhkiin asti? Muilla alueosuuskaupoilla on lähes jokaisen Prisma kiinteistön yhteydessä vähintään yksi oma kahvi-ruokapaikka, HOK-Elannolla vain muutamissa. HOK-Elannon Prisma-kiinteistöissä on kyllä ruokapaikkoja, mutta ne kaikki ovat yksityisiä eli yksityiset ravintoloitsijat hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa, HOK-Elannon ravintolalinja ei hyödynnä. Asiakasmääriin vaikuttaa heikentävästi myös se, että HOK-Elannon ravintolat eivät tunnusta ”väriä” eli ravintoloiden ulko-ovessa tai ikkunoissa ei ole A5 kokoista tarraa ”Meiltä saa Bonusta”, se kuulemma ei sovi ravintolan liike-ideaan? Miksi sitten se tarra on Silmäaseman. Lähi-Tapiolan, monen Apteekin, Oral hammaslääkärien, Linnanmäen, Moin  eli kymmenien yhteistyökumppaneiden ovissa, miksi se ei häiritse heidän liike-ideaansa? He kokevat, että se tarra kasvattaa asiakasvirtaa.

Oletan että HOK-Elannon ravintolalinjan asenne johtuu historiasta. Hokin historiassa ravintolalinja teki tulosta ja ”jauhokauppiaat” (ruokakauppiaat) tekivät tappiota, siksi he vielä nytkin vierastavat tiiviimpää yhteistyötä myymäläverkoston kanssa. Nythän ”jauhokauppiaat” pärjäävät paremmin kuin ravintolalinja. Eikö kannattaisi tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää  HOK-Elannon jäsenkuntaa ja pääkaupunkiseudulla vierailevia S-kaupan asiakasomistajia?

Parhaillaan Huili ABC:n ketjun uusi kilpailija hyödyntää pääkaupunkiseudulla ABC ketjun poissaoloa. Uusia Huili ruokapaikkoja on jo avautunut ja kuulemma lisää on tulossa pääkaupunkiseudulle HOK-Elannon reviirille

 

Horta on ilmaista superruokaa

Horta tarkoittaa kreikaksi kaikkea villiä, vihreää, luonnosta löytyvää syötävää. Perinteisesti Suomessa on syöty villivihanneksia lähinnä hätäravintona. Lönnrot valisti kansaa 1860-luvulla luonnonkasveista. Rautavaara kertoi sodan jälkeisestä niukkuudesta kärsiville suomalaisille mihin luonnon kasvimme kelpaavat. Seuraavan kerran herättiin villivihannesten käyttöön 1980-luvulla Hyötykasviyhdistysten, erätaitajien ja Arktiset Aromit toiminnan ja kurssien avulla. Kiinnostus villivihanneksiin heräsi taas 2010-luvulla järjestettyjen kurssien ansiosta. Monella meistä on tänäänkin ruoka tiukalla ja valitetaan että ruoka on kallista. Tämä terveellinen Horta ruoka on ilmaista.

Horta on superruokaa. Siinä on hyvä ravintoarvo, runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja lehtivihreää Erityisesti suomalainen horta, yöttömässä yössä kasvanut on ainutlaatuisen ravinteikasta. Villivihannekset ovat ilmaisia ja kaikkien halukkaiden saatavilla, kiitos jokamiehen oikeuksien. Hortaa voi kerätä keväästä syyskuun loppuun, se on parhaimmillaan ennen kukintaa. Hortaa kasvaa niityillä, hakkuuaukeilla, metsissä, rannoilla ja luomupeloilla. Yleisimpiä horta kasveja ovat; vuohenputki, voikukka, siankärsämö, poimulehti, piharatamo, nokkonen, maitohorsma, puna-apila, ketunleipä, ahomansikka, mustikka. Lisätietoa villivihanneksista löytyy Raija ja Jouko  Kivimetsän kirjasta ”Hulluna Hortaan” ja netistä.

 

Uusi maailmanjärjestys?

Ukrainan rauhanprosessi näyttää olevan yksi välinne muuttaa nykyistä maailmanjärjestystä. Trump toteuttaa Putinin suunnitelmaa, koska kokee itsekin siitä hyötyvän. Zelesky taistelee lähes yksin Trumpin ja Putinin kanssa. Ukrainan rauhanprosessi on hyvä välinen toteuttaa Putinin suunnitelmaa. Tärkeää on maiden väliset diilit ja henkilökohtaista vaurautta kasvattavat diilit molemmille. Trumpin omaisuus on jo tuplaantunut. Putinin on helpompi kasvattaa omaa omaisuuttaan. Heillä on yhteiset tavoitteet: heikentää Euroopan, EU:n ja YK:n vaikutusvaltaa ja saada päättää pohjoisen ulottuvuuden hyödyntämisestä eli luoda uusi kominapainen maailmanjärjestys USA-Venäjä-Kiina eli ”kolmoset”. Kolmosten avuksi perustettaisiin ”tusina” vaikutusvaltaisia valtionjohtajia, jotka tukisivat kolmosia. Tämä tarkoittaisi pitkässä juoksussa, että YK:n turvallisuusneuvoston, Eurooppa neuvoston, Naton ja G7-maisen vaikutusvalta kapenee, heikkenee. Nyt on jo nähtävissä eripuraa näissä yhteisöissä. Tämä on vastakkainen kehitys ”Maailmanhallitukselle” jota on ehdotettu aikanaan joidenkin YK:n edustajien toimesta ja muutamien kirjailijoiden toimesta. Tämä idea ei ole saanut siipiä alleen. Sen tavoitteenahan oli maailmanlaajuinen rauha. Hyvä tavoite.

Kysymysmerkiksi jää se mitä tapahtuu Putinin ja Trumpin jälkeen? Jatkuuko prosessit vai palataanko entiseen korjattuun malliin? Näkee kuka elää.

 

Kesäpäivä kotitilalla 1950-luvun lopulla

Kotitilallani oli noin 20 ha peltoa, noin 80 ha metsää, 12-14 lehmää, pari vasikkaa, 2 hevosta, pari possua, 10 kanaa ja yksi kukko, joskus oli muutamalammas ja kalkkuna.

Aamulla äiti ja Lempi (isän sisko) klo 6-7 aikaan lypsivät karjan ja syöttivät muut eläimet. Seitsemän aikaan isä heitteli kiviä aitan katolle ja herätteli poikiaan aamupalalle ja päivän töihin. Isä oli aamulla klo 6-7 niittänyt heinää kahden hevosen vetämällä niittokoneella. Minulla perheen vanhimmalla pojalla oli tehtävänä valjastaa hevonen haravakoneen eteen ja ajaa isän kaatamat heinät juovalle. Sitten vaihdoin hevosen kumipyörärattaiden eteen ja otin kyytiin heinäseipäät ja nappulat ja rautakangen. Sitten pystytin heinäseipäät, piti osata arvioida, kuinka tiheästi seipäitä tarvitaan. Nuoremmat veljet hoitivat seipäisiin nappulat. Heinän seipäille nostamisen hoitivat isä, äiti, Lempi ja veljet. Kuumina päivinä ojanpenkalla oli kotikaljaa ja mehua. Äiti lähti lounasta valmistelemaan noin puoli yksitoista ja syömään mentiin klo 11 jälkeen. Lounaalla oli usein keittoa, ruisleipää tai perunoita ja läskisoosia, juomana maito, piimä, kotikalja. Iltapäiväkahvit äiti toi pellolle klo 14-15 välillä. Peltotyöt lopetettiin noin klo 17, äiti ja Lempi lähtivät navettatöihin. Minä vein hevosen Tuhkamäelle yöksi metsään. Peseytymässä käytiin saunalla ja joskus uimassa Kalattomalla. Päivällinen syötiin klo 18 aikoihin. Yhtenä iltana viikossa me pojat ajettiin pyörillä kylän toiseen päähän (noin 6 km) pelaamaan pesäpalloa tai lentopalloa kylän ihmisten kanssa. Äiti hoiti illalla kasvimaataan tai kutoi kangaspuilla mattoa. Yöpuulle aittaan menimme noin klo 21-22 välillä. Tällaisia heinätyöpäiviä oli parinviikon ajan, jos sää suosi. Noin kuukauden jälkeen heinät ajettiin latoon ja navetan parvelle eläinten talviruokintaa varten. Tässä me nuoret opittiin työnteko ja saatiin hyvä fyysinen kunto.