Yliopiston Apteekin palvelu 24h, Helsinki

Tilanne 10,12,2025 klo 14, palvelupaikkoja oli 9, käytössä eli miehitettynä oli 3 ja asiakkaita yli 10 sisällä, osa kurkki ovelta ja lähti pois. Odotin vuoroani noin 15 minuuttia ja sinä aikana jono lyheni yhdellä. Lähdin pois koska taksi odotti sen 15 min, olin tulossa sairaalasta kotiin. Jos olisin päässyt palveltavaksi, seuraava jonotuspaikka oli kassalla. Vain monopoliyritys voi toimia näin. Olen ollut 40 vuotta palvelualalla, vähittäiskaupassa, siksi tämä kokemus ärsytti. S-marketissa aikanaan oli 6 kassaa ja kaksi oli auki, mutta kun näille kassoille tuli jonoon yli 5 ihmistä kassa hälytti hyllyttämässä olevan varakassan töihin. Tämä osoittaa, että jos osa apteekin tuotteista siirretään ruokakauppoihin, niin siellä ei tarvitse jonottaa niin pitkään kuin nyt apteekissa. Tulin kotiini Herttoniemeen ja menin heti omaan lähiapteekkiini ja siellä silmätippojen osto apteekissa kesti noin 5 minuuttia. Joskus pienikin on kaunista ja hyvää.

 

 

Yksi pysähdys, kaksi Hypermarkettia

Vuosia kestäneen valitusrumban ja kilpailijoiden viivytystaitelun jälkeen Heinolan Prismaa rakennetaan ja se valmistunee 2026. Heinolalle on tärkeää, että mahdollisimman moni moottoritien kulkija poikkeaa Heinolaan ostoksille. Nyt kannattaisi yhdistää voimavarat ja mahdollisuudet. Heinolan kaupungin kannattaisi nyt neuvotella Citymarketin ja Prisman kanssa yhteistyöstä. Pystytetään yhteistyössä moottoritien varteen suurtaulut joihin tekstit ”Yksi pysähdys, kaksi Hypermarkettia Citymarket ja Prisma”

Toinen tärkeä yhteistyöprojekti on moottoritien alta kulkevan yhdystien Hypermarkettien välille, leventäminen ja kunnostaminen turvalliseksi. Tällä ratkaisulla helpotamme asiakkaiden liikkumista Hypermarkettien välillä. Kilpailijoiden kannattaa tässä asiassa tehdä yhteistyötä eli houkutella asiakkaita poikkeamaan moottoritieltä alueelle. Kun asiakkaat ovat alueella, sitten kilpailutilanne ratkaisee, kumpaanko Hypermarkettiin mennään, vai käydäänkö molemmissa.

Kolmas Heinolan kaupungin tavoite olisi, saada Hypermarkettien asiakkaat ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle ja sama toisin päin. ABC alueen asiakkaat olisi myös saatava ajamaan keskustan kautta Hypermarket alueelle ja takaisin moottoritielle. Tämä tietysti edellyttää, että Heinolan kaupungin keskusta on mielenkiintoinen, tori, ravintolat, erikoisliikkeiden valikoimat ja hyvä palvelu sekä asiakkaille sopivat aukioloajat. Jään seuraamaan mitä kaupungin markkinointikurut saavat aikaan. Yhdessä olemme enemmän.

 

 

'

Mistä kiikastaa, meidän hiihtäjien menestys?

Olympialaiset lähestyy päivä päivältä, mutta suomalaisten hiihtäjien menestys kilpaladuilla antaa odottaa. Näyttöpaikat Rukalla ja Trondheimissa eivät antaneet vastauksia. Yksi heikkous kilpailijoihin verrattuna on suomalaisten mäenlaskutaito, varsinkin naisilla. Rukalla osa naisista ei uskaltanut edes lähteä mäkiselle, liukkaalle ladulle. Trondheimissa esimerkiksi Niskanen jäi aina isojen mäkien jälkeen kymmenkunta sijaa kärjestä. Tätä mäenlaskutaitoa pitäisi harjoitella Keski-Euroopan ja Norjan vuoristoissa. Tätä on ehdottanut minua viisaammatkin, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan. Norjalaiset saavat tästä treenaamastaan taidosta merkittävää etua.

Toinen merkittävä tekijä on ”korvien väli” eli psykologinen valmennus. Tästä on hyvä esimerkki ampumahiihtäjänaisten menestys ja kruununa Suvi Mikkisen voitto. Haastattelussa Suvi totesi tähän alueelle saadun avun, valmennuksen auttaneet häntä menestymään. Miksi tätä kokemusta ei hyödynnetä muille huippuhiihtäjille? Uskon että tämä henkinen valmennus auttaisi myös Jasmin Joensuuta selviämään voittajana niistä 50 metristä ennen maalia. Yhdistetyn mäkiosuudessa tämä henkinen valmennus on ensiarvoisen tärkeää.

 

Ukrainan ja Venäjän rauhansopimuksen tilanne 26.11.2025

Tietoni perustuvat tv-uutisiin, sanomalehtiin ja niiden perusteella tekemiini johtopäätöksiin. Venäjä ei arvosta Euroopan mukanaoloa projektissa, koska Putin on huomannut, että hän voi helpommin vaikuttaa suoraan Trumpiin ja hänen kanssaan syntyy helpommin muitakin diilejä, kuten taloudellisia ja porttien avautumista maailman johtajien pöytiin. Tästä on monta todistetta, esim. Trump esitteli Venäjän kirjoittamaa 28 kohdan rauhansuunnitelmaa omanaan. Trump kertoi 26.11. kuinka Venäjä on edistynyt sodassa valloittamaan uusia alueita eli Ukraina joka tapauksessa joutuu luomumaan osasta alueista eli nyt on turha enää tapattaa ihmisiä lisää sodassa. Trump uskoo enemmän Venäjän rintamatietoihin kuin Ukrainan, jotka ovat osittain Trumpin tiedustelun tietoja. Trump on niin sokeutunut Venäjän lausuntoihin ja Trumpin kehumisiin, että hän ei tajua, että Venäjä pelaa aikaa ja on vain neuvottelevinaan.

Trump mainostaa itseään rauhantekijänä. Minusta rauhantekijä kuuntelee ja pyytää tietoja sodan molemmista osapuolilta ja sitten vasta tekee johtopäätöksiä ja ehdotuksia, jotka molemmat osapuolet voisivat hyväksyä. Molemmat joutuvat tekemään kompromisseja. Nyt Trump kuuntelee enemmän ja uskoo enemmän Venäjän puheisiin, koska hänelle on tärkeää saada taloudellisia diilejä Venäjältä. Ukrainalta hän on jo saanut haluamiaan diilejä. Nyt kun USA ja Eurooppa ja Ukraina saavat näinä päivinä yhteisen 19 kohdan rauhansopimusehdotuksen valmiiksi, on selvää, että Putin ei sitä hyväksy, hän haluaa kahdenkeskisiä neuvotteluja Trumpin kanssa. Taas Putin pelaa aikaa, koska Putinin alaiset kertovat rintamatilanteen ruusuisempana mitä se tosiasiassa on. Putin odottaa suurta edistymistä rintamalla ja siksi pelaa aikaa. Moni on sanonut, että Putin uskoo vain voimaa, olen samaa mieltä. Pakotteita pitää rajusti lisätä, Ukrainalle pitää antaa pitkänmatkan ohjuksia ja tukea, rahaa jne. Venäjä on voinut ystäviensä avulla lieventää pakotteiden vaikutuksia. Toivon tietysti että rauhansopimus syntyy ja sota ja siviilien tappaminen loppuu.

 

Björn Wahlroosin teesit 22.11.2025

Poliitikon syyttävät suhdanteita Suomen alamäestä, syy ei ole suhdanteissa koska alamäki on kestänyt jo yli 18vuotta. Jos maksat siitä, kun ihmiset eivät tee työtä eivätkä ota riskejä ja kääntäen jos rankaiset heitä silloin kun he menestyvät ja tekevät työtä. Ei ole ihme, että ei mene hyvin. Hän myös sanoi että iloisia veronmaksajia ei oikeasti ole.

Mitä Suomessa on tehty väärin, vaikka Ruotsiin verrattuna? On korotettu veroja, on kasvatettu julkisia menoja ja on jätetty rakenteelliset uudistukset tekemättä. Ketkä ovat syyllisiä? Kataisen hallitus, joka korotti veroja ja kasvatti julkisia kustannuksia. Marinin hallitus, joka myös kasvatti julkisia menoja, otti velkaa eli elettiin velaksi. Nykyinen hallitus maksaa näistä ja omista virheistään.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä, että päästäisiin kasvu-uralle muiden EU-maiden tapaan? Otetaan käyttöön Viron yritysveromalli joka olisi parempi kuin yhteisöveron alentaminen, poistetaan perintövero, perustetaan megaluokan osakesäästötili ja tehdään tarvittavat rakenteelliset uudistukset Ruotsin mallin mukaan. Ruotsissa ne uudistukset teki SDP puolue vuosia sitten. Suomessa puolueilla ei ole yhteistä näkemystä uudistuksista tulevaisuuteen. Tehdään näennäisiä uudistuksia, joka ovat kompromisseja ja liian pieniä, pintaraapaisuja, vaatimattomia.

Panee miettimään!

 

Luomupekan ympäristöteot

Olen maanviljelijän vanhin poika Nastolasta. Nyt 81v.  Olen kasvanut luonnon keskellä, luonnon eläinten ja kotieläinten kanssa. Tiedän miten lähiruoka ja luomuruoka syntyy. Meillä kotieläimet olivat kuin perheen jäseniä, jokaisella oli oma nimi, ne saivat elää luonnollisessa ympäristössään hyvän elämän. Tämä ympäristö ja kokemukset loivat hyvän pohjan tulevalle työelämälle vähittäiskauppaan, tukkukauppaan ja elintarviketeollisuuteen.

Seuraavassa käytännön tekoja ympäristön hyväksi:

-Olin S-Ryhmän ensimmäinen ympäristöpäällikkö oman toimen ohella, minun

  jälkeeni tuli päätoiminen ympäristöpäällikkö

-Perustin ensimmäisenä Suomessa pääkaupunkiseudun S-Marketteihin EKO-

  kierrätyspisteet asiakkaille ja S-Marketin henkilökunnasta valmennettiin yksi

  myymälän ympäristövastaavaksi ja S-Marketin henkilökunta ryhtyi lajittele-

  maan syntynyttä jätettä. Lajittelusta tuli merkittäviä säästöjä jätelaskuihin

-S-Marketeissa lisättiin luomutuotteita valikoimiin, aloitettiin sadasta ja kolmen

  vuoden päästä luomutuotteita oli jo yli 500. S-Maket Sokos Helsinki sai

  Luomuliiton kunniakirjan luomuvalikoimistaan, erityisesti myös lihatiskissä

-Suomen suurimpaan Kauppakeskus Jumbon Prismaan perustettiin näyttävät

  Lähiruoka- ja Luomutorit, jossa tuotteita oli jokaisesta Suomen maakunnasta

-Etelä-Suomen lähiruokatoimijoiden kanssa valmensin yli 300 maaseudun pien-

  tuottajaa teemalla ”Miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?”

-Heinolaan, P-liittymään ABC:n naapuriin olin synnyttämässä Lähiruokatori-

  Lähiruokaravintola Heilaa. Toimii ja voi hyvin edelleen.

-Olen ollut mukana Heinolan seurakunnan työryhmässä, joka hankki seurakun-

  nalle Ympäristö sertifikaatin

-Olen ollut mukana: Luomuliiton hallituksessa ja Luomulehden toimituskunnas-

 sa, Eduskunnan lähiruokatyöryhmässä, EU:n luomuryhmässä kommentoi-

 massa etänä tehtyjä ehdotuksia

-Olen kirjoittanut kirjan ”Luomupekan jäljet Suomessa 1944-2014”

 

Suomen lähiruualle ”omat merkit”

Kaupan ketjut kasvattavat omien merkkien eli Private labels tuotteiden osuutta, joka tällä hetkellä valikoimista on noin neljännes. Monen tavarantoimittajan tuotannosta se on jo yli puolet. Omat merkit ovat laadukkaita tuotteita, edulliseen hintaa, ne ovat merkittävä osa kaupan valikoimia, ne erottuvat kilpailijoiden tuotteista. Ne lisäävät asiakasuskollisuutta, vahvistavat ketjubrändiä ja markkinaosuutta, parantaa tuotteen laatua ja katetta. Omien merkkien valmistajalle, tuottajalle Private labels tuo ennustettavuutta, tasaista tavaravirtaa, volyymia ja mahdollisuuden käyttää koko kapasiteettiä. Omat merkit pienentävät merkittävästi myös valmistajan markkinointikuluja. Omien merkkien kautta voidaan myös lisätä vientiä, esimerkiksi Lidlin kautta Saksaan, Puolaan ja Tsekkiin viedään pakasteruokaleipiä.

Monen lähiruokatuottajan tuote on jo päässyt jonkun ketjun Private labels valikoimiin, tietysti ketjun ehdoilla. Kannattaisi miettiä voisiko esimerkiksi MTK tai joku muu valtakunnallinen toimija kehittää kotimaiselle lähiruoalle oman” Suomi Private Labels” konseptin, joka tehtäisiin tuottajien ehdoilla, mutta hyödynnettäisiin muilta osin omien merkkien konseptia. Kun lähiruoan valtakunnallinen volyymi kerätään yhteen, neuvotteluasema kaupan ketjuihin päin vahvistuu ja tämä mahdollistaa tuottajalle nykyistä paremman hinnan tuotteistaa. Tämä tekee tuotteen myös kilpailukykyisemmäksi kaupan hyllyllä. Tämä mahdollistaa myös suuremman viennin, jossa voidaan hyödyntää kotimaisen lähiruoan vahvuuksia, suomalaisuus, puhtaus, maku, yöttömässä yössä kasvatettu, ympäristöystävällinen jne.

Nyt Suomen hallitus ja ministerit suunnittelevat vaikeuttavansa kotimaisten tuotteiden markkinointia ja luulevat että tällä toimenpiteellä parannetaan tuottajien asemaa. Annetaan ymmärtää, että Suomessa kaupan ketjut ovat kaiken pahan alku. Eikö voisi joskus lähteä kehittämään positiivisella asenteella. Suomi ei nouse lisää sääntöjä säätämällä. Luokaa mahdollisuuksia laajentaa, kasvaa, työllistää. Miettikää päättäjät tätä.