Uusi maailmanjärjestys?

Ukrainan rauhanprosessi näyttää olevan yksi välinne muuttaa nykyistä maailmanjärjestystä. Trump toteuttaa Putinin suunnitelmaa, koska kokee itsekin siitä hyötyvän. Zelesky taistelee lähes yksin Trumpin ja Putinin kanssa. Ukrainan rauhanprosessi on hyvä välinen toteuttaa Putinin suunnitelmaa. Tärkeää on maiden väliset diilit ja henkilökohtaista vaurautta kasvattavat diilit molemmille. Trumpin omaisuus on jo tuplaantunut. Putinin on helpompi kasvattaa omaa omaisuuttaan. Heillä on yhteiset tavoitteet: heikentää Euroopan, EU:n ja YK:n vaikutusvaltaa ja saada päättää pohjoisen ulottuvuuden hyödyntämisestä eli luoda uusi kominapainen maailmanjärjestys USA-Venäjä-Kiina eli ”kolmoset”. Kolmosten avuksi perustettaisiin ”tusina” vaikutusvaltaisia valtionjohtajia, jotka tukisivat kolmosia. Tämä tarkoittaisi pitkässä juoksussa, että YK:n turvallisuusneuvoston, Eurooppa neuvoston, Naton ja G7-maisen vaikutusvalta kapenee, heikkenee. Nyt on jo nähtävissä eripuraa näissä yhteisöissä. Tämä on vastakkainen kehitys ”Maailmanhallitukselle” jota on ehdotettu aikanaan joidenkin YK:n edustajien toimesta ja muutamien kirjailijoiden toimesta. Tämä idea ei ole saanut siipiä alleen. Sen tavoitteenahan oli maailmanlaajuinen rauha. Hyvä tavoite.

Kysymysmerkiksi jää se mitä tapahtuu Putinin ja Trumpin jälkeen? Jatkuuko prosessit vai palataanko entiseen korjattuun malliin? Näkee kuka elää.

 

Kesäpäivä kotitilalla 1950-luvun lopulla

Kotitilallani oli noin 20 ha peltoa, noin 80 ha metsää, 12-14 lehmää, pari vasikkaa, 2 hevosta, pari possua, 10 kanaa ja yksi kukko, joskus oli muutamalammas ja kalkkuna.

Aamulla äiti ja Lempi (isän sisko) klo 6-7 aikaan lypsivät karjan ja syöttivät muut eläimet. Seitsemän aikaan isä heitteli kiviä aitan katolle ja herätteli poikiaan aamupalalle ja päivän töihin. Isä oli aamulla klo 6-7 niittänyt heinää kahden hevosen vetämällä niittokoneella. Minulla perheen vanhimmalla pojalla oli tehtävänä valjastaa hevonen haravakoneen eteen ja ajaa isän kaatamat heinät juovalle. Sitten vaihdoin hevosen kumipyörärattaiden eteen ja otin kyytiin heinäseipäät ja nappulat ja rautakangen. Sitten pystytin heinäseipäät, piti osata arvioida, kuinka tiheästi seipäitä tarvitaan. Nuoremmat veljet hoitivat seipäisiin nappulat. Heinän seipäille nostamisen hoitivat isä, äiti, Lempi ja veljet. Kuumina päivinä ojanpenkalla oli kotikaljaa ja mehua. Äiti lähti lounasta valmistelemaan noin puoli yksitoista ja syömään mentiin klo 11 jälkeen. Lounaalla oli usein keittoa, ruisleipää tai perunoita ja läskisoosia, juomana maito, piimä, kotikalja. Iltapäiväkahvit äiti toi pellolle klo 14-15 välillä. Peltotyöt lopetettiin noin klo 17, äiti ja Lempi lähtivät navettatöihin. Minä vein hevosen Tuhkamäelle yöksi metsään. Peseytymässä käytiin saunalla ja joskus uimassa Kalattomalla. Päivällinen syötiin klo 18 aikoihin. Yhtenä iltana viikossa me pojat ajettiin pyörillä kylän toiseen päähän (noin 6 km) pelaamaan pesäpalloa tai lentopalloa kylän ihmisten kanssa. Äiti hoiti illalla kasvimaataan tai kutoi kangaspuilla mattoa. Yöpuulle aittaan menimme noin klo 21-22 välillä. Tällaisia heinätyöpäiviä oli parinviikon ajan, jos sää suosi. Noin kuukauden jälkeen heinät ajettiin latoon ja navetan parvelle eläinten talviruokintaa varten. Tässä me nuoret opittiin työnteko ja saatiin hyvä fyysinen kunto.

 

Siripiri vai Dextrose?

Nämä tuotteet ovat elintärkeitä diabeetikoilla ja hyödyllisiä monelle urheilijalle. Kun sokeriarvot menevät liian alas, näillä tuotteilla sitä voi nostaa, ne ovat helppo kuljettaa mukana sauvakävelylenkillä, vierailuilla, autossa, kotona. Olen käyttänyt näitä yli 20 vuotta. Siripiri on tehty Saksassa ja Coop Dextrose Unkarissa. S-Ryhmä on ottanut valikoimiinsa Coopin tuotteen koska se on heille edullisempaa myydä ja asiakkaalle edullisempi. Hyviä tavoitteita, mutta? Laadulla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Coopin tuotetta saa pari ensimmäistä ulos pakkauksesta, sen jälkeen tarvitsee puukkoa ja tuotteet ovat niin kovia, että on vaara rikkoa hampaansa tai proteesinsa. Coopin tuotteen päiväys oli 2.4.2027, kyllä tuote jatkossa kovettuu lisää hyllyssä tai kotona. Mielestäni S-Ryhmän pitää näissä terveystuotteissa painottaa enemmän laatua kuin hintaa. Tämä on yhä tärkeämpää, jos apteekkituotteet tulevat ruokakauppoihin. Pari kuukautta sitten Coopin kivettömästä luumupussista löytyi kivien siruja. Tämä osoittaa, että Coopin tuotteiden laadussa on parantamisen varaa.

 

SOTE ei ole tehdas

Suomen sote uudistus oli vuosisadan suurin uudistus. On normaalia, että näin suuri uudistus ei ole valmis kahden vuoden jälkeen. Tarvitaan korjaussarjoja. Puolueet ovat sotkeneet uudistukseen puoluepolitiikan ja se hidastaa oikeiden uudistusten etenemistä. Lähes kaikissa TV asiaohjelmissa ja lehdistössä käsitellään poliitikkojen toimesta soten ongelmia, ei onnistumisia. Oikea ratkaisu olisi ollut kaikkien puolueiden soten selonteko. Hermanni Hyytiälä kirjoitti ESS 19.12.2026 että häiriökysynnän kitkeminen pois säästäisi miljardeja. Häiriökysyntä on järjestelmän häiriöitä. Palvelujärjestelmä ei toimi sujuvasti, koska siinä on korjattu vain osia, ei koko palvelujärjestelmää. Sotea ei voi kehittää teollisen ajattelun pohjalta, koska jokaisen potilaan tarpeet ovat erilaisia. Suuruuden ekonomia toimii vaativissa erikoissairaanhoidoissa, leikkauksissa, tukipalveluissa jne. Suuruuden ekonomia ei toimi soten lähipalveluissa ja valitettavasti niitä on viime aikoina lopetettu. Rahoituksella ja mittareilla pitää luoda kannustimia, jotka ohjaavat pois osaoptimoinnista. Kokemukseni perusteella olen pääosin Hyytiälän kanssa samaa mieltä.

Olen 81v. syöpäsairas diabeetikko. Olen ”lisäajalla” jo yli 20v. Olen ollut Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin soten palveluiden käyttäjä. Olen saamiini palveluihin tyytyväinen, koska olen diabeetikko niin minulla on aina sama lääkäri eli ”omalääkäri”. Olen ihmetellyt, miksi mallin käyttöönotto on kestänyt niin kauan, vaikka sen onnistuneet kokeilut olivat jo viime vuosisadan lopulla. Jarruna tässäkin on puoluepolitiikka, puolueiden välinen kilpailu. Avain tyytyväisyyteeni on hyvä yhteistyö hoitotiimin kanssa. Olen ottanut vastuun omasta hoidostani itselleni, olen aktiivinen ja oma aloitteinen, hyödynnän Maisa-järjestelmää, saamiani ohjeita ja teknisiä apuvälineitä.

 

Yliopiston Apteekin palvelu 24h, Helsinki

Tilanne 10,12,2025 klo 14, palvelupaikkoja oli 9, käytössä eli miehitettynä oli 3 ja asiakkaita yli 10 sisällä, osa kurkki ovelta ja lähti pois. Odotin vuoroani noin 15 minuuttia ja sinä aikana jono lyheni yhdellä. Lähdin pois koska taksi odotti sen 15 min, olin tulossa sairaalasta kotiin. Jos olisin päässyt palveltavaksi, seuraava jonotuspaikka oli kassalla. Vain monopoliyritys voi toimia näin. Olen ollut 40 vuotta palvelualalla, vähittäiskaupassa, siksi tämä kokemus ärsytti. S-marketissa aikanaan oli 6 kassaa ja kaksi oli auki, mutta kun näille kassoille tuli jonoon yli 5 ihmistä kassa hälytti hyllyttämässä olevan varakassan töihin. Tämä osoittaa, että jos osa apteekin tuotteista siirretään ruokakauppoihin, niin siellä ei tarvitse jonottaa niin pitkään kuin nyt apteekissa. Tulin kotiini Herttoniemeen ja menin heti omaan lähiapteekkiini ja siellä silmätippojen osto apteekissa kesti noin 5 minuuttia. Joskus pienikin on kaunista ja hyvää.

 

 

Yksi pysähdys, kaksi Hypermarkettia

Vuosia kestäneen valitusrumban ja kilpailijoiden viivytystaitelun jälkeen Heinolan Prismaa rakennetaan ja se valmistunee 2026. Heinolalle on tärkeää, että mahdollisimman moni moottoritien kulkija poikkeaa Heinolaan ostoksille. Nyt kannattaisi yhdistää voimavarat ja mahdollisuudet. Heinolan kaupungin kannattaisi nyt neuvotella Citymarketin ja Prisman kanssa yhteistyöstä. Pystytetään yhteistyössä moottoritien varteen suurtaulut joihin tekstit ”Yksi pysähdys, kaksi Hypermarkettia Citymarket ja Prisma”

Toinen tärkeä yhteistyöprojekti on moottoritien alta kulkevan yhdystien Hypermarkettien välille, leventäminen ja kunnostaminen turvalliseksi. Tällä ratkaisulla helpotamme asiakkaiden liikkumista Hypermarkettien välillä. Kilpailijoiden kannattaa tässä asiassa tehdä yhteistyötä eli houkutella asiakkaita poikkeamaan moottoritieltä alueelle. Kun asiakkaat ovat alueella, sitten kilpailutilanne ratkaisee, kumpaanko Hypermarkettiin mennään, vai käydäänkö molemmissa.

Kolmas Heinolan kaupungin tavoite olisi, saada Hypermarkettien asiakkaat ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle ja sama toisin päin. ABC alueen asiakkaat olisi myös saatava ajamaan keskustan kautta Hypermarket alueelle ja takaisin moottoritielle. Tämä tietysti edellyttää, että Heinolan kaupungin keskusta on mielenkiintoinen, tori, ravintolat, erikoisliikkeiden valikoimat ja hyvä palvelu sekä asiakkaille sopivat aukioloajat. Jään seuraamaan mitä kaupungin markkinointikurut saavat aikaan. Yhdessä olemme enemmän.

 

 

'

Mistä kiikastaa, meidän hiihtäjien menestys?

Olympialaiset lähestyy päivä päivältä, mutta suomalaisten hiihtäjien menestys kilpaladuilla antaa odottaa. Näyttöpaikat Rukalla ja Trondheimissa eivät antaneet vastauksia. Yksi heikkous kilpailijoihin verrattuna on suomalaisten mäenlaskutaito, varsinkin naisilla. Rukalla osa naisista ei uskaltanut edes lähteä mäkiselle, liukkaalle ladulle. Trondheimissa esimerkiksi Niskanen jäi aina isojen mäkien jälkeen kymmenkunta sijaa kärjestä. Tätä mäenlaskutaitoa pitäisi harjoitella Keski-Euroopan ja Norjan vuoristoissa. Tätä on ehdottanut minua viisaammatkin, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan. Norjalaiset saavat tästä treenaamastaan taidosta merkittävää etua.

Toinen merkittävä tekijä on ”korvien väli” eli psykologinen valmennus. Tästä on hyvä esimerkki ampumahiihtäjänaisten menestys ja kruununa Suvi Mikkisen voitto. Haastattelussa Suvi totesi tähän alueelle saadun avun, valmennuksen auttaneet häntä menestymään. Miksi tätä kokemusta ei hyödynnetä muille huippuhiihtäjille? Uskon että tämä henkinen valmennus auttaisi myös Jasmin Joensuuta selviämään voittajana niistä 50 metristä ennen maalia. Yhdistetyn mäkiosuudessa tämä henkinen valmennus on ensiarvoisen tärkeää.