tiistai 27. tammikuuta 2026

 



Menevätkö ulkomaanavustukset perille?

Selvityksen mukaan osa rahoita kavalletaan jo Suomessa ja loput kohdemaissa. Näyttää siltä, että vain pieni osa rahoista menee aikanaan myönnettyyn tarkoitukseen, kohteeseen. Näytöt osoittavat, että valvonta Suomen taholta on heikkoa ja puutteellista. Kun avustusrahat on myönnetty, kiinnostun niiden perillemenosta ei enää kiinnosta myöntäjiä. Osa päättäjistä, puolueista hyödyntää ulkomaanapua poliittisten tavoitteensa saavuttamiseksi. Suomessa ilmi tulleista väärinkäytöksistä osa saadaan perittyä takaisin vuosien jälkeen. Voi vain arvailla kuinka monta väärinkäyttöä jää selvittämättä. Näyttää siltä, että kohdemassa avustusten perillemenoa ei juurikaan seurata. Iltalehden selvityksen mukaan Suomen avustusrahoja on valunut kuin” Kankkulan kaivoon” ympäri Afrikkaa. Seuraavissa maissa on eniten löytynyt väärinkäytöksiä; Nepal, Niger, Somalia, Tansania. Seuraavien järjestöjen toiminasta on löytynyt huomautettavaa tai takaisinperintää; SASK ry, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Somalia verkosto, Fida ry, Kansainvälinen solidaarisuus säätiö ry. Ulkomaanavun myöntämistä on jatkossa harkittava tarkemmin ja huolellisemmin ja luotava prosessi jolla varmistetaan että avustus menee haluttuun kohteeseen, tarkoitukseen.


lauantai 24. tammikuuta 2026

 



Miksi puolueita tuetaan verorahoilla?

Sotien jälkeen monet puolueet saivat tukirahoja mm. Neuvostoliitosta ja CIA:lta. Vuodesta 1967 alkaen Suomi on jakanut puoluetukea verorahoista, tavoitteena ulkopuolisten valtioiden tuen loppuminen. Tämä tarkoittaa, että jokainen veroja maksava suomalainen tukee jokaista puoluetta. Eduskuntapuolueet saavat valtioneuvoston kautta puoluetukea noin 35 milj. euroa vuodessa ja se jaetaan eduskuntavaaleissa saatujen äänimäärien suhteessa. Tämän lisäksi kunnat myöntävät puoluetukia oman harkintansa mukaan, Hyvinvointialueet maksavat puolueilla ryhmärahaa lähes 6 miljoonaa euroa vuodessa, puolueet perivät luottamushenkilöiltään puolueelle puolueveroa, monia puolueita lähellä olevat yhdistykset nauttivat mutkan kautta tulleista tukirahoista.  Puoluetuet ovat verovapaita. Suomessa puolueiden tukeen käytetään vuodessa veronmaksajien rahoja yli 70 miljoonaa euroa. Varsinkin nyt tuntuu siltä, että osa tuesta on mennyt puolueiden keskinäiseen kinasteluun ja syyttelemiseen, ei Suomen kehittämiseen. Jos valtio joutuu leikkaamaan terveydenhoidosta ja vanhustenhoidosta, miksei voi leikata myös puoluetuista? Puoluetuki pitäisi olla enemmän tulosvastuullista eli jos Suomella menee huonosti, puoluetuet pienenee automaattisesti kaikilta puolueilta.


lauantai 17. tammikuuta 2026

 

Opi jääveistoa

Opettajana Suomen jääveistomestari Anssi Kuosa 15.2.2026 klo 12-17 entisen Kulosaaren kartanon mailla, Kivinokassa, Telttakahvilan nurkalla. Jäät ja työvälineet järjestäjän, Kulosaaren Hiihtäjien toimesta, liikuntaneuvos Tuomo Jantusen johdolla. Perusta tiimi, lapset ja isä, äiti tai pappa ja lapsenlapset jne, Tiimin koko 1-3 henkeä. Ilmoittaudu heti p. 0449844838, sillä opetusryhmään mahtuu vain 10 tiimiä. Ilmoittautuneille s-postissa valmistautumisohjeet. Taideteokset jäävät valaistuina paikoilleen muidenkin ihailtaviksi niin kauan kuin sää sallii. Veistosten teemana on ”Metsän eläimet”. Leikkimielinen kisa Kulosaaren ja Herttoniemen kesken.

 

Kuva, joka sisältää kohteen Asetelmavalokuvaus, kattila, sisä-, valo

Tekoälyllä luotu sisältö voi olla virheellistä.

 

Nauti jääveistotaiteesta

Jos et pääse katselemaan tulevien jääveistäjien työskentelyä, tule myöhemmin ulkoilulenkilläsi katsomaan ja ihailemaan valmiita valaistuja jääveistoksia. Jos sinullakin sormet syyhyävät tekemään jotakin näkyvää, tee pieni lumiukko seuraavan päivän ulkoilijoiden ihailtavaksi. Itsesi voit palkita Telttakahvilan herkullisilla juomilla ja syötävillä, on makeaa ja suolaista.

Jääveistoterveisin Tuomo ja Luomupekka


maanantai 12. tammikuuta 2026




Suomen hyvinvoinnin rakentajille hyvää hoitoa

Sodanjälkeisen Suomen hyvinvoinnin rakentaneet suomalaiset ovat nyt hoivapalvelujen käyttäjiä, osa ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaana.  Vastuussa olevat poliitikot ovat velvollisia järjestämään heille ihmisarvoinen loppuelämän. Valitettavasti näin ei aina ole. Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneen valitettavista laiminlyönneistä. Jos hoivapalvelun asiakas joutuu olemaan koko päivän ulosteissaan, vanhus kuolee kuristaviin sidoksiin hoivakodissa, kotihoidon asiakas on asunnossaan kolme päivää kuolleena. Näin ei jatkossa voi olla. pikaisia korjaustoimenpiteitä pitää tehdä joka tasolla. Näyttää siltä, että raha ohjaa liikaa päätöksentekoa ja valintoja. Nyt nykymenon puolustajat korostavat tekoälyn merkitystä, hyödyntämistä ja teknillisten apuvälineiden käyttöä. Varmasti nämä auttavat esimerkiksi kotihoidossa, mutta ne eivät kokonaan poista henkilökohtaista palvelua ympärivuorokautisessa hoidossa oleville. Tästä on säästetty liikaa. Soten säästöt pitää kohdistaa enemmän hallintoon, organisaatiotasojen vähentämiseen, päätöksenteon uusien toimintatapojen käyttöönottoon, päällekkäisyyksien poistamiseen, Sote-alueiden vähentämiseen, politikoinnin vähentämiseen, puoluetukien poistamiseen. Nämä kun tehdään, rahaa jää tähän hyvinvoinnin tekijöillekin, ”veteraanien” hyvään, inhimilliseen hoitoon. Valitettavasti ympärivuorokautisessa hoidossa olevat eivät pysty enää itse huolehtimaan edustain, se on meidän muiden tehtävä, sen me olemme heille velkaa. On myös panostettava ennalta ehkäisyyn, jotta ympärivuorokautiseen hoitoon ei jouduta tai siellä ollaan vähemmän aikaa. Liike on lääke. 

sunnuntai 11. tammikuuta 2026

 



”Talouden nousu odottaa nurkan takana”

Tätä hokemaa ja selitystä on jo kuultu viimeiset kolme vuotta, pääasiassa hallituspuolueiden edustajien suusta. Hokemaa on perusteltu palkkojen nousulla, korkojen laskulla, hallituksen tekemillä päätöksillä, verojen alenemisella jne. Tulokset kertovat, että nämä perustelut ovat vääriä. Syy on jossakin muualla. Poliitikot jättävät kertomatta mitkä maksut nousevat, vuokrat, ruoka, matkat, sote-palvelut, verot, lukukausimaksut, harrastukset, työttömyyden kasvu jne.

Vuosia on suomalaisia kehotettu ja opetettu sijoittamaan. Näyttää siltä, että säästämisen lisäksi suomalaiset ovat oppineet myös sijoittamaan. Kuluttajat ovat nyt myös sijoittajia. Toinen peruste on se että, osalla suomalaisia on jo riittävästi tavaraa kotona, näillä tullaan toimeen, ostetaan vain rikkoutuneen tilalle uusi. Rahaa käytetään nyt enemmän hoivapalveluihin, vakuutuksiin, hyvinvointipalveluihin.

Merkittävä tekijä kulutuksen hillintään on maailmanpoliittinen epävarma tilanne. Naapurissa on sota, joka on kestänyt jo pidempään kuin toinen maailmansota. Pelotellaan kolmannella maailmansodalla, ydinsodalla. Tämä vaikuttaa tavallisen suomalaisen kulutukseen merkittävästi enemmän mitä poliitikot antavat ymmärtää. Kansa haluaa säästää pahan päivän varalle, kasvatetaan puskuria.


perjantai 9. tammikuuta 2026

 



Miksi HOK-Elannon ravintolalinja ei menesty?

Hotellit ja ravintolat Pohjois-Suomessa eli Lapissa porskuttavat kovaa vauhtia eteenpäin, valttina lumi, revontulet ja joulupukki. Keski-Suomi eli Järvi-Suomi pärjää keskinkertaisesti. Säävaihtelut, lumitilanne vaihtelee liikaa ja Venäjän tulistit ovat poissa. Heikoimmin menee tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja täällä erityisesti HOK-Elannolla. HOK-Elannolla ei juurikaan ole alueellaan ABC ruokapaikkoja, muilla alueosuuskaupoilla niitä on merkittävästi enemmän ja ne menestyvät yleensä hyvin. HOK-Elannon johtajat sanovat että ei hesalaiset syö ABC:llä, miksi ne syövät sitten Kuortin ABC:llä ruuhkiin asti? Muilla alueosuuskaupoilla on lähes jokaisen Prisma kiinteistön yhteydessä vähintään yksi oma kahvi-ruokapaikka, HOK-Elannolla vain muutamissa. HOK-Elannon Prisma-kiinteistöissä on kyllä ruokapaikkoja, mutta ne kaikki ovat yksityisiä eli yksityiset ravintoloitsijat hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa, HOK-Elannon ravintolalinja ei hyödynnä. Asiakasmääriin vaikuttaa heikentävästi myös se, että HOK-Elannon ravintolat eivät tunnusta ”väriä” eli ravintoloiden ulko-ovessa tai ikkunoissa ei ole A5 kokoista tarraa ”Meiltä saa Bonusta”, se kuulemma ei sovi ravintolan liike-ideaan? Miksi sitten se tarra on Silmäaseman. Lähi-Tapiolan, monen Apteekin, Oral hammaslääkärien, Linnanmäen, Moin  eli kymmenien yhteistyökumppaneiden ovissa, miksi se ei häiritse heidän liike-ideaansa? He kokevat, että se tarra kasvattaa asiakasvirtaa.

Oletan että HOK-Elannon ravintolalinjan asenne johtuu historiasta. Hokin historiassa ravintolalinja teki tulosta ja ”jauhokauppiaat” (ruokakauppiaat) tekivät tappiota, siksi he vielä nytkin vierastavat tiiviimpää yhteistyötä myymäläverkoston kanssa. Nythän ”jauhokauppiaat” pärjäävät paremmin kuin ravintolalinja. Eikö kannattaisi tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää  HOK-Elannon jäsenkuntaa ja pääkaupunkiseudulla vierailevia S-kaupan asiakasomistajia?

Parhaillaan Huili ABC:n ketjun uusi kilpailija hyödyntää pääkaupunkiseudulla ABC ketjun poissaoloa. Uusia Huili ruokapaikkoja on jo avautunut ja kuulemma lisää on tulossa pääkaupunkiseudulle HOK-Elannon reviirille


tiistai 6. tammikuuta 2026

 



Horta on ilmaista superruokaa

Horta tarkoittaa kreikaksi kaikkea villiä, vihreää, luonnosta löytyvää syötävää. Perinteisesti Suomessa on syöty villivihanneksia lähinnä hätäravintona. Lönnrot valisti kansaa 1860-luvulla luonnonkasveista. Rautavaara kertoi sodan jälkeisestä niukkuudesta kärsiville suomalaisille mihin luonnon kasvimme kelpaavat. Seuraavan kerran herättiin villivihannesten käyttöön 1980-luvulla Hyötykasviyhdistysten, erätaitajien ja Arktiset Aromit toiminnan ja kurssien avulla. Kiinnostus villivihanneksiin heräsi taas 2010-luvulla järjestettyjen kurssien ansiosta. Monella meistä on tänäänkin ruoka tiukalla ja valitetaan että ruoka on kallista. Tämä terveellinen Horta ruoka on ilmaista.

Horta on superruokaa. Siinä on hyvä ravintoarvo, runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja lehtivihreää Erityisesti suomalainen horta, yöttömässä yössä kasvanut on ainutlaatuisen ravinteikasta. Villivihannekset ovat ilmaisia ja kaikkien halukkaiden saatavilla, kiitos jokamiehen oikeuksien. Hortaa voi kerätä keväästä syyskuun loppuun, se on parhaimmillaan ennen kukintaa. Hortaa kasvaa niityillä, hakkuuaukeilla, metsissä, rannoilla ja luomupeloilla. Yleisimpiä horta kasveja ovat; vuohenputki, voikukka, siankärsämö, poimulehti, piharatamo, nokkonen, maitohorsma, puna-apila, ketunleipä, ahomansikka, mustikka. Lisätietoa villivihanneksista löytyy Raija ja Jouko  Kivimetsän kirjasta ”Hulluna Hortaan” ja netistä.