Miksi HOK-Elannon ravintolalinja ei menesty?

Hotellit ja ravintolat Pohjois-Suomessa eli Lapissa porskuttavat kovaa vauhtia eteenpäin, valttina lumi, revontulet ja joulupukki. Keski-Suomi eli Järvi-Suomi pärjää keskinkertaisesti. Säävaihtelut, lumitilanne vaihtelee liikaa ja Venäjän tulistit ovat poissa. Heikoimmin menee tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja täällä erityisesti HOK-Elannolla. HOK-Elannolla ei juurikaan ole alueellaan ABC ruokapaikkoja, muilla alueosuuskaupoilla niitä on merkittävästi enemmän ja ne menestyvät yleensä hyvin. HOK-Elannon johtajat sanovat että ei hesalaiset syö ABC:llä, miksi ne syövät sitten Kuortin ABC:llä ruuhkiin asti? Muilla alueosuuskaupoilla on lähes jokaisen Prisma kiinteistön yhteydessä vähintään yksi oma kahvi-ruokapaikka, HOK-Elannolla vain muutamissa. HOK-Elannon Prisma-kiinteistöissä on kyllä ruokapaikkoja, mutta ne kaikki ovat yksityisiä eli yksityiset ravintoloitsijat hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa, HOK-Elannon ravintolalinja ei hyödynnä. Asiakasmääriin vaikuttaa heikentävästi myös se, että HOK-Elannon ravintolat eivät tunnusta ”väriä” eli ravintoloiden ulko-ovessa tai ikkunoissa ei ole A5 kokoista tarraa ”Meiltä saa Bonusta”, se kuulemma ei sovi ravintolan liike-ideaan? Miksi sitten se tarra on Silmäaseman. Lähi-Tapiolan, monen Apteekin, Oral hammaslääkärien, Linnanmäen, Moin  eli kymmenien yhteistyökumppaneiden ovissa, miksi se ei häiritse heidän liike-ideaansa? He kokevat, että se tarra kasvattaa asiakasvirtaa.

Oletan että HOK-Elannon ravintolalinjan asenne johtuu historiasta. Hokin historiassa ravintolalinja teki tulosta ja ”jauhokauppiaat” (ruokakauppiaat) tekivät tappiota, siksi he vielä nytkin vierastavat tiiviimpää yhteistyötä myymäläverkoston kanssa. Nythän ”jauhokauppiaat” pärjäävät paremmin kuin ravintolalinja. Eikö kannattaisi tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää  HOK-Elannon jäsenkuntaa ja pääkaupunkiseudulla vierailevia S-kaupan asiakasomistajia?

 

Horta on ilmaista superruokaa

Horta tarkoittaa kreikaksi kaikkea villiä, vihreää, luonnosta löytyvää syötävää. Perinteisesti Suomessa on syöty villivihanneksia lähinnä hätäravintona. Lönnrot valisti kansaa 1860-luvulla luonnonkasveista. Rautavaara kertoi sodan jälkeisestä niukkuudesta kärsiville suomalaisille mihin luonnon kasvimme kelpaavat. Seuraavan kerran herättiin villivihannesten käyttöön 1980-luvulla Hyötykasviyhdistysten, erätaitajien ja Arktiset Aromit toiminnan ja kurssien avulla. Kiinnostus villivihanneksiin heräsi taas 2010-luvulla järjestettyjen kurssien ansiosta. Monella meistä on tänäänkin ruoka tiukalla ja valitetaan että ruoka on kallista. Tämä terveellinen Horta ruoka on ilmaista.

Horta on superruokaa. Siinä on hyvä ravintoarvo, runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja lehtivihreää Erityisesti suomalainen horta, yöttömässä yössä kasvanut on ainutlaatuisen ravinteikasta. Villivihannekset ovat ilmaisia ja kaikkien halukkaiden saatavilla, kiitos jokamiehen oikeuksien. Hortaa voi kerätä keväästä syyskuun loppuun, se on parhaimmillaan ennen kukintaa. Hortaa kasvaa niityillä, hakkuuaukeilla, metsissä, rannoilla ja luomupeloilla. Yleisimpiä horta kasveja ovat; vuohenputki, voikukka, siankärsämö, poimulehti, piharatamo, nokkonen, maitohorsma, puna-apila, ketunleipä, ahomansikka, mustikka. Lisätietoa villivihanneksista löytyy Raija ja Jouko  Kivimetsän kirjasta ”Hulluna Hortaan” ja netistä.

 

Uusi maailmanjärjestys?

Ukrainan rauhanprosessi näyttää olevan yksi välinne muuttaa nykyistä maailmanjärjestystä. Trump toteuttaa Putinin suunnitelmaa, koska kokee itsekin siitä hyötyvän. Zelesky taistelee lähes yksin Trumpin ja Putinin kanssa. Ukrainan rauhanprosessi on hyvä välinen toteuttaa Putinin suunnitelmaa. Tärkeää on maiden väliset diilit ja henkilökohtaista vaurautta kasvattavat diilit molemmille. Trumpin omaisuus on jo tuplaantunut. Putinin on helpompi kasvattaa omaa omaisuuttaan. Heillä on yhteiset tavoitteet: heikentää Euroopan, EU:n ja YK:n vaikutusvaltaa ja saada päättää pohjoisen ulottuvuuden hyödyntämisestä eli luoda uusi kominapainen maailmanjärjestys USA-Venäjä-Kiina eli ”kolmoset”. Kolmosten avuksi perustettaisiin ”tusina” vaikutusvaltaisia valtionjohtajia, jotka tukisivat kolmosia. Tämä tarkoittaisi pitkässä juoksussa, että YK:n turvallisuusneuvoston, Eurooppa neuvoston, Naton ja G7-maisen vaikutusvalta kapenee, heikkenee. Nyt on jo nähtävissä eripuraa näissä yhteisöissä. Tämä on vastakkainen kehitys ”Maailmanhallitukselle” jota on ehdotettu aikanaan joidenkin YK:n edustajien toimesta ja muutamien kirjailijoiden toimesta. Tämä idea ei ole saanut siipiä alleen. Sen tavoitteenahan oli maailmanlaajuinen rauha. Hyvä tavoite.

Kysymysmerkiksi jää se mitä tapahtuu Putinin ja Trumpin jälkeen? Jatkuuko prosessit vai palataanko entiseen korjattuun malliin? Näkee kuka elää.

 

Kesäpäivä kotitilalla 1950-luvun lopulla

Kotitilallani oli noin 20 ha peltoa, noin 80 ha metsää, 12-14 lehmää, pari vasikkaa, 2 hevosta, pari possua, 10 kanaa ja yksi kukko, joskus oli muutamalammas ja kalkkuna.

Aamulla äiti ja Lempi (isän sisko) klo 6-7 aikaan lypsivät karjan ja syöttivät muut eläimet. Seitsemän aikaan isä heitteli kiviä aitan katolle ja herätteli poikiaan aamupalalle ja päivän töihin. Isä oli aamulla klo 6-7 niittänyt heinää kahden hevosen vetämällä niittokoneella. Minulla perheen vanhimmalla pojalla oli tehtävänä valjastaa hevonen haravakoneen eteen ja ajaa isän kaatamat heinät juovalle. Sitten vaihdoin hevosen kumipyörärattaiden eteen ja otin kyytiin heinäseipäät ja nappulat ja rautakangen. Sitten pystytin heinäseipäät, piti osata arvioida, kuinka tiheästi seipäitä tarvitaan. Nuoremmat veljet hoitivat seipäisiin nappulat. Heinän seipäille nostamisen hoitivat isä, äiti, Lempi ja veljet. Kuumina päivinä ojanpenkalla oli kotikaljaa ja mehua. Äiti lähti lounasta valmistelemaan noin puoli yksitoista ja syömään mentiin klo 11 jälkeen. Lounaalla oli usein keittoa, ruisleipää tai perunoita ja läskisoosia, juomana maito, piimä, kotikalja. Iltapäiväkahvit äiti toi pellolle klo 14-15 välillä. Peltotyöt lopetettiin noin klo 17, äiti ja Lempi lähtivät navettatöihin. Minä vein hevosen Tuhkamäelle yöksi metsään. Peseytymässä käytiin saunalla ja joskus uimassa Kalattomalla. Päivällinen syötiin klo 18 aikoihin. Yhtenä iltana viikossa me pojat ajettiin pyörillä kylän toiseen päähän (noin 6 km) pelaamaan pesäpalloa tai lentopalloa kylän ihmisten kanssa. Äiti hoiti illalla kasvimaataan tai kutoi kangaspuilla mattoa. Yöpuulle aittaan menimme noin klo 21-22 välillä. Tällaisia heinätyöpäiviä oli parinviikon ajan, jos sää suosi. Noin kuukauden jälkeen heinät ajettiin latoon ja navetan parvelle eläinten talviruokintaa varten. Tässä me nuoret opittiin työnteko ja saatiin hyvä fyysinen kunto.

 

Siripiri vai Dextrose?

Nämä tuotteet ovat elintärkeitä diabeetikoilla ja hyödyllisiä monelle urheilijalle. Kun sokeriarvot menevät liian alas, näillä tuotteilla sitä voi nostaa, ne ovat helppo kuljettaa mukana sauvakävelylenkillä, vierailuilla, autossa, kotona. Olen käyttänyt näitä yli 20 vuotta. Siripiri on tehty Saksassa ja Coop Dextrose Unkarissa. S-Ryhmä on ottanut valikoimiinsa Coopin tuotteen koska se on heille edullisempaa myydä ja asiakkaalle edullisempi. Hyviä tavoitteita, mutta? Laadulla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Coopin tuotetta saa pari ensimmäistä ulos pakkauksesta, sen jälkeen tarvitsee puukkoa ja tuotteet ovat niin kovia, että on vaara rikkoa hampaansa tai proteesinsa. Coopin tuotteen päiväys oli 2.4.2027, kyllä tuote jatkossa kovettuu lisää hyllyssä tai kotona. Mielestäni S-Ryhmän pitää näissä terveystuotteissa painottaa enemmän laatua kuin hintaa. Tämä on yhä tärkeämpää, jos apteekkituotteet tulevat ruokakauppoihin. Pari kuukautta sitten Coopin kivettömästä luumupussista löytyi kivien siruja. Tämä osoittaa, että Coopin tuotteiden laadussa on parantamisen varaa.

 

SOTE ei ole tehdas

Suomen sote uudistus oli vuosisadan suurin uudistus. On normaalia, että näin suuri uudistus ei ole valmis kahden vuoden jälkeen. Tarvitaan korjaussarjoja. Puolueet ovat sotkeneet uudistukseen puoluepolitiikan ja se hidastaa oikeiden uudistusten etenemistä. Lähes kaikissa TV asiaohjelmissa ja lehdistössä käsitellään poliitikkojen toimesta soten ongelmia, ei onnistumisia. Oikea ratkaisu olisi ollut kaikkien puolueiden soten selonteko. Hermanni Hyytiälä kirjoitti ESS 19.12.2026 että häiriökysynnän kitkeminen pois säästäisi miljardeja. Häiriökysyntä on järjestelmän häiriöitä. Palvelujärjestelmä ei toimi sujuvasti, koska siinä on korjattu vain osia, ei koko palvelujärjestelmää. Sotea ei voi kehittää teollisen ajattelun pohjalta, koska jokaisen potilaan tarpeet ovat erilaisia. Suuruuden ekonomia toimii vaativissa erikoissairaanhoidoissa, leikkauksissa, tukipalveluissa jne. Suuruuden ekonomia ei toimi soten lähipalveluissa ja valitettavasti niitä on viime aikoina lopetettu. Rahoituksella ja mittareilla pitää luoda kannustimia, jotka ohjaavat pois osaoptimoinnista. Kokemukseni perusteella olen pääosin Hyytiälän kanssa samaa mieltä.

Olen 81v. syöpäsairas diabeetikko. Olen ”lisäajalla” jo yli 20v. Olen ollut Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin soten palveluiden käyttäjä. Olen saamiini palveluihin tyytyväinen, koska olen diabeetikko niin minulla on aina sama lääkäri eli ”omalääkäri”. Olen ihmetellyt, miksi mallin käyttöönotto on kestänyt niin kauan, vaikka sen onnistuneet kokeilut olivat jo viime vuosisadan lopulla. Jarruna tässäkin on puoluepolitiikka, puolueiden välinen kilpailu. Avain tyytyväisyyteeni on hyvä yhteistyö hoitotiimin kanssa. Olen ottanut vastuun omasta hoidostani itselleni, olen aktiivinen ja oma aloitteinen, hyödynnän Maisa-järjestelmää, saamiani ohjeita ja teknisiä apuvälineitä.

 

Yliopiston Apteekin palvelu 24h, Helsinki

Tilanne 10,12,2025 klo 14, palvelupaikkoja oli 9, käytössä eli miehitettynä oli 3 ja asiakkaita yli 10 sisällä, osa kurkki ovelta ja lähti pois. Odotin vuoroani noin 15 minuuttia ja sinä aikana jono lyheni yhdellä. Lähdin pois koska taksi odotti sen 15 min, olin tulossa sairaalasta kotiin. Jos olisin päässyt palveltavaksi, seuraava jonotuspaikka oli kassalla. Vain monopoliyritys voi toimia näin. Olen ollut 40 vuotta palvelualalla, vähittäiskaupassa, siksi tämä kokemus ärsytti. S-marketissa aikanaan oli 6 kassaa ja kaksi oli auki, mutta kun näille kassoille tuli jonoon yli 5 ihmistä kassa hälytti hyllyttämässä olevan varakassan töihin. Tämä osoittaa, että jos osa apteekin tuotteista siirretään ruokakauppoihin, niin siellä ei tarvitse jonottaa niin pitkään kuin nyt apteekissa. Tulin kotiini Herttoniemeen ja menin heti omaan lähiapteekkiini ja siellä silmätippojen osto apteekissa kesti noin 5 minuuttia. Joskus pienikin on kaunista ja hyvää.