Vihdoinkin omalääkärimalli toteutuu

Hallitus kertoo suurena uutisena, että omalääkärimallista on hyviä kokemuksia ja että malli päätettiin toteuttaa. Ensimmäiset ja hyvät kokemukset mallista olivat jo yli 30 vuotta sitten. Kateelliset poliitikot eivät jatkaneet kokeilua, myös osa omalääkäreistä kuormittui liikaa. Kokemusta on myös saatu diabeteslääkäreiltä, koska he ovat olleet diabeetikoiden ”omalääkäreitä”. Minullakin on tästä yli 20 vuoden kokemus. Hoitotasapainoni on parantunut, lääkärikäynnit ovat vähentyneet. Myös paksunsuolen syöpäleikkauksen jälkihoito on onnistunut, olen ollut lisäajalla jo 25 vuotta. Omalääkärimalli olisi pitänyt toteuttaa viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä. Valitettavasti uudistus on viivästynyt soten liiasta politisoitumisesta, ei kuunneltu oikeita asiantuntijoita. Tärkeintä oli hallintomalli ja liian monta hyvinvointialuetta.

Ministerit Juuso, Grahn-Laasonen ja Ikonen esittelivät 19.11.2024 omalääkärimallin etuja ja uusien kokeilujen tuloksia. Tavoitteena on hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin palveluja ja parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Omalääkärimallin onnistuminen edellyttää tuekseen tiimimallia tai omahoitajamallia.

 

Onko tulevaisuudessa Jumbon lisäksi PSO tai Uusimaa pääkaupunkiseudulla?

Alussa oli vain Kauppakeskus Jumbo. Olen ollut valitsemassa tätä nimeä aikoinaan Prisman johtajana. Sitten tuli Jumbo-Flamingo nimeä käytettiin, kun haluttiin kauppakeskuksesta Suomen suurin eli yhdistettiin mielikuviin myös Flamingo kylpylämaailma. Nyt kun aika kului, palataan taas alkuperäiseen Kauppakeskus Jumbo, joka asiakkaidenkin mielestä sisältää nyt myös Flamingon kylpylämaailman. Hyvä näin.

Aikanaan oli HOK Helsingin Osuuskauppa ja Elanto. Kun osuuskaupat yhdistyivät, osuuskaupan nimeksi tuli HOK-Elanto. Tarkoitus oli hyödyntää HOK:n ja Elannon mielikuvat uuteen osuuskauppaan HOK-Elantoon. Muualla Suomessa alueosuuskauppojen nimi on yhtä kuin alueen nimi, kuten Pohjois-Karjalan Ok, Ok Hämeenmaa, Ok Keskimaa, Ok Pirkanmaa jne. Olisiko mahdollista, että muutaman vuoden päästä HOK-Elanto olisikin Pääkaupunkiseudun Ok eli PSO tai Ok Uusimaa. Nyt jotkut ”jäärät” kokevat että Elanto nimi jarruttaa varsikin ravintoloiden menestystä. Ilmeiseksi sen takia monen HOK-Elannon ravintolan ulkoilmeessä ei näy S-bonustarraa tai muuta S-symbolia. Tämä olisi yksi syy vaihtaa nimeä PSO:hon tai Uusimaahan ja tulla alueellisten alueosuuskauppojen menestyvään joukkoon. Olen ollut synnyttämässä aikanaan Pirkanmaan Osuuskauppaa, miksei nyt Pääkaupunkiseudun Osuuskauppaa PSO;ta tai Uusimaata.

 

Nastat vai kitkat?

Helsingissä on nyt marraskuun alussa kesäkelit, mutta kymmenestä autosta kahdella on jo nastarenkaat. Sydäntä särkee niiden ääni, kun ne murskaavat asfaltin pintaa ja levittävät katupölyä. Viisi vuotta sitten minäkin olin ehdoton nastarenkaiden käyttäjä. Sitten havaitsin, että monella Kavereillani oli jo kitkarenkaat. Päätin kokeilla. Nyt olen ehdoton kitkarenkaiden käyttäjä. Niillä pärjää hyvin aikakin Etelä-Suomessa. Olen talvella käynyt Kajaani-Vuokatti korkeudella ja hyvin toimi. Kitkojen kanssa pitää opetella toimimaan eri tilanteissa. Tämä pitää huomioida ajokorttivalmennuksessa.

Helsingissä on suunniteltu rajoittaa nastojen käyttöä tietyillä alueilla, kaduilla liikennemerkillä, Ruotsin mallin mukaan. Mallin valvonta hankalaa, kallista. Norjassa on nastarenkaiden käyttömaksu. Vertailuun kannattaa ottaa kolmaskin malli, nastarenkaiden ostajat maksavat renkaiden hintaan sisältyvän nastaveron valtiolle, joka käytetään tienpintojen korjauksiin. Tämä malli olisi yksinkertaisempi toteuttaa ja valvoa. Toivon että ongelmalle tehdään jotakin, samalla parannetaan teiden kuntoa ja ilman laatua.

 

Luomupekan ympäristöteot

Olen maanviljelijän vanhin poika Nastolasta. Olen kasvanut luonnon keskellä, luonnon eläinten ja kotieläinten kanssa. Tiedän miten lähiruoka ja luomuruoka syntyy. Meillä kotieläimet olivat kuin perheen jäseniä, jokaisella oli oma nimi, ne saivat elää luonnollisessa ympäristössään hyvän elämän. Tämä ympäristö ja kokemukset loivat hyvän pohjan tulevalle työelämälle vähittäiskauppaan, tukkukauppaan ja elintarviketeollisuuteen.

Seuraavassa käytännön tekoja ympäristön hyväksi:

-Olin S-Ryhmän ensimmäinen ympäristöpäällikkö oman toimen ohella, minun

  jälkeeni tuli päätoiminen ympäristöpäällikkö

-Perustin ensimmäisenä Suomessa pääkaupunkiseudun S-Marketteihin EKO-

  kierrätyspisteet asiakkaille ja S-Marketin henkilökunnasta valmennettiin yksi

  myymälän ympäristövastaavaksi ja S-Marketin henkilökunta ryhtyi lajittele-

  maan syntynyttä jätettä. Lajittelusta tuli merkittäviä säästöjä jätelaskuihin

-S-Marketeissa lisättiin luomutuotteita valikoimiin, aloitettiin sadasta ja kolmen

  vuoden päästä luomutuotteita oli jo yli 500. S-Maket Sokos Helsinki sai

  Luomuliiton kunniakirjan luomuvalikoimistaan, erityisesti myös lihatiskissä

-Suomen suurimpaan Kauppakeskus Jumbon Prismaan perustettiin näyttävät

  Lähiruoka- ja Luomutorit, jossa tuotteita oli jokaisesta Suomen maakunnasta

-Etelä-Suomen lähiruokatoimijoiden kanssa valmensin yli 300 maaseudun pien-

  tuottajaa teemalla ”Miten saan tuotteeni kaupan hyllylle?”

-Heinolaan, P-liittymään ABC:n naapuriin olin synnyttämässä Lähiruokatori-

  Lähiruokaravintola Heilaa. Toimii ja voi hyvin edelleen.

-Olen ollut mukana Heinolan seurakunnan työryhmässä, joka hankki seurakun-

  nalle Ympäristö sertifikaatin

-Olen ollut mukana: Luomuliiton hallituksessa ja Luomulehden toimituskunnas-

 sa, Eduskunnan lähiruokatyöryhmässä, EU:n luomuryhmässä kommentoi-

 massa etänä tehtyjä ehdotuksia

-Olen kirjoittanut kirjan ”Luomupekan jäljet Suomessa 1944-2014”

 

Oliko kaikki ennen paremmin?

Verrataan vaikka 1950-60 lukuja ja 2000 lukua. Ennen oli lähes joka kylässä ja kaupunginosassa 1-3 kauppaa, 1-2 pankkikonttori, koulu, posti. Silloin liikuttiin hevosella, polkupyörällä, kävellen, talvella suksilla, autoja oli harvassa, linja-auto kulki pari kertaa päivässä. Silloin tunnissa liikuttiin noin 20 kilometriä kotoa.

2000-luvulla kylät autioituvat. Ensin loppui kauppa, sitten pankkikonttori, sitten koulu, sitten posti ja väki väheni kyliltä ja muutti kaupunkeihin. Nyt liikuttiin autolla, traktorilla, moottoripyörällä, mopolla, polkupyörällä, linja-autolla. Nyt tunnissa liikutaan noin 100 kilometriä kotoa. Nettikaupoista kotiin tilaaminen kasvaa vauhdilla

Suurin syy 50-60 vuoden aikana tapahtuneeseen kehityksen on liikkuvuuden lisääntyminen, helpottuminen, tietotekniikan hyödyntäminen, autoistuminen ja muutto asutuskeskuksiin. Nämä ympäristössä tapahtuneet muutokset aiheuttivat isoja rakenteellisia muutoksia kaupassa, pankeissa, postissa ja kouluverkostossa.

Nyt on tapahtumassa samantapainen rakenteellinen muutos sote-verkostossa, terveysasemissa, sairaaloissa, palvelutaloissa. Kun liikkuvuus on lisääntynyt paremmat palvelut voivat olla kauempana kuin ennen. Lisäksi kun toimintoja keskitetään, voidaan tarjota ammattitaitoisempaa, parempaa sote-palvelua isommissa yksiköissä. Tietotekniikka ja tekoäly mahdollistavat uudenlaiset palvelut. Omalääkärimalli vähentää turhia lääkärikäyntejä ja tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa reppulääkärien sijaan. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta

 

Suomi savuton 2030?

Suomi on päättänyt, että savukkeiden tupruttelu päättyy 2030. Tästä johtuu, että tupakkateollisuus kehittelee uusia tuotteita nikotiinin käyttöön. Uusin tuote on nikotiinipussit eri mauilla höystettynä ja kohderyhmänä nuoret. Esimerkiksi menthol ei ole vain maku, vaan se samalla edistää nikotiinin imeytymistä eli saa käyttäjänsä kouluun. Nikotiinipussien nikotiinimäärät ovat meillä pohjoismaiden korkeimmat. Olemme näköjään tupakkateollisuuden johdettavina. Valtiovallan toinen käsi suitsii ja yrittää vähentää tupakan haittoja ja toinen käsi auttaa tupakkateollisuutta kehittämään uusia nikotiinia hyödyntäviä tuotteita. Nikotiinin käytön haitat tulevat myöhemmässä vaiheessa meidän veronmaksajien maksettavaksi. Samanlainen päätös syntyi myös alkoholin jakelun helpottamisessa, vaikka tiedetään sen haittojen kaatuvan meidän veronmaksajien maksettavaksi. Missä on päättäjien maalaisjärki? Päättäjiltä puuttuu kokonaisuuksien hallinta. Valitettavasti.

 

Eduskunnan puhemiesneuvostolle

Kehittämisidea kyselytunnille:

Nykyiset kyselytunnit antavat väärän kuvan eduskunnan työstä. Eduskunta ei ole ”sirkus”. Kyselytunti on näyteikkuna eduskunnan työstä kansalaisille, katsojille. Nykykäytäntö nakertaa eduskunnan arvovaltaa. Tiedän että valiokunnissa tehdään oikeita töitä yhteistyössä, mutta se ei näy kyselytunnilla. Positiivinen asenne vie asioita ja esityksiä eteenpäin. Negatiivinen ilmapiiri ruokkii vastakkainasettelua ja estää yhteistyön. Irtopisteiden keruu itselle ja puolueelle on mennyt liian pitkälle.  Esitän kyselytunnille kokeilua, jossa jokaisen puheen vuoron käyttäjän on aluksi kerrottava yksi positiivinen, asiaan liittyvä kommentti hallituksen toimista tai opposition toimista. Kun arvostellaan hallituksen esitystä ei sanota ” vetäkää esitys pois” ”huono esitys” vaan kerrotaan ”näillä muutoksilla esityksestä tulisi vieläkin parempi”. Välihuudot olisivat kannustavia ”hyvä”, ”kiitos”, ”kannatan”, ”hyvin sanottu”. Vuosittain voitaisiin jakaa kyselytunneilta eduskunnan "Hymypatsas" parhaiten kyselytunnilla käyttäytyneelle kansanedustajalla