VM:n tiekartta julkisen talouden sopeutukseen

VM on ideoinut ja antanut hintalapun lähes 400 toimenpiteelle, joilla voidaan julkista taloutta sopeuttaa. Tämä ei ole VM:n kanta sopeutustoimenpiteiksi, tämä on poliitikoille ja puolueille toimenpidelista, joista he voivat valita reilumman vaihtoehdon. Tämä on siitä hyvä lista, että toimenpiteillä on hintalappu eli paljonko se tervehdyttää julkista taloutta seuraavan hallituskauden aikana. Parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän tavoite on 8-11 miljardia eli tämä loppusumma pitäisi tulla puolueiden valitsevista toimenpiteistä. Nyt puolueet eivät voi selitellä, valehdella eikä hämätä puhetaidoillaan, yhteenlaskettu vaikutusarvion tulee olla velkajarrutyöryhmän tavoitteen mukainen. Tämä helpottaa äänestäjien päätöksentekoa. Jos säästötalkoissa kaikki ovat mukana, säästötarve henkilöä kohden jäisi pieneksi. Mukana pitää olla eläkeläiset ja työssäkäyvät suomalaiset, puolustusmenot, sote-menot, verot, indeksit, yritystuet, puoluetuet, valtion ja kuntien organisaatioiden kevennykset, tekoälyn hyödyntäminen jne. Tämä tiekartta on nyt hyvä työlista puolueille vaaleihin valmistautuessaan.

Tavoitteiden toteutuminen vaatii toimintakykyisen, rohkean hallituksen. Paras olisi kolmen puolueen hallitus. Esimerkiksi viiden puolueen hallituksessa joudutaan tekemään liikaa kompromisseja, jolloin lopputulos haalistuu, kevenee, hämärtyy.

Jään mielenkiinnolla odottamaan VM:n kasvulistaa.

Onko S-Kauppias, kauppias?

Mitä eroa on K-kauppiaalla ja S-kauppiaalla? Niillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa. Kumpikin vastaa toimipaikkansa tuloksesta. Kumpikin on mukana ketjun kanssa rakentamassa valikoimia asiakkaiden tarpeiden mukaan, kummankin pitää saada hyvä, ammattitaitoinen henkilökunta motivoitua hyvään asiakaspalveluun, kummankin pitää löytää asiakkaita tyydyttävät aukioloajat, kummankin pitää olla kartalla mitä ympäristössä ja kilpailijoilla tapahtuu. Pitää olla edelläkävijä, jos haluaa voittaa kilpailijan.

Eroavaisuuksia; Kun S-kauppias tekee hyvää tulosta, voitot kerryttävät osuuskaupan kassaa, jolla kunnostetaan toimipaikkoja, rakennetaan uusia, maksetaan henkilökunnalle tulospalkkioita. K-kauppiaan voitto menee mutkan kautta kauppiaan omalle tilille, kauppias voi tietenkin niillä rahoilla kunnostaa omaa toimipaikkaansa ja palkita omaa henkilökuntaansa, osa tallentaa varoja paraatisi saarelle tai ostaa uuden avoauton. Kun S-kauppiaalla menee huonosti hän menettää työpaikkansa. Kun K-kauppiaalla menee huonosta hän voi menettää työpaikkansa lisäksi omaa ja anoppinsa omaisuutta.

Kauppias nimitys kuvaa paremmin kummankin ketjun tulosvastuullisia toimipaikkojen pomoja. Olen käyttänyt näitä nimityksiä jo viime vuosisadalla. ”Se koira älähtää, johon kalikka kopsahtaa” valittajina ovat olleet osa K-kauppiaista ja heidän tukijoistaan. ”Kauppias” nimitys ei ole mikään yksinoikeus jollakin ketjulla.

 

 

Kaupan keskittyminen?

Ari Yli-Teevahainen 17.10.2026 kertoi I-H lehdessä omia näkemyksiään kaupan kehityksestä ja tulevan Prisman vaikutuksesta. Hän kertoi aktiivisesti seuranneensa kaupan kehitystä 30 vuoden ajan, minä olen ollut 30 vuotta töissä eri johtotehtävissä osuuskaupassa kahdeksalla ei paikkakunnalla Suomessa eli minulla on oikeata tietoa eikä vain seurantatietoa. Osuuskaupallakaan ei ole aina mennyt hyvin, viime vuosisadan loppupuolella konkurssi kolkutteli ovella, kymmeniä osuuskauppoja ja satoja myymälöitä poistui kartalta, myös Heinolan Osuuskauppa. Virheistä opittiin. Liikeideat uusittiin, kauppakonseptit ja työnjako uusittiin, logistiikkaa oikaistiin, henkilöstöä koulutettiin, valmennettiin, jäsenistä tuli asiakasomistajia, bonusjärjestelmä uusittiin jne. Valitettavasti kirjoituksessa oli paljon tekoälyn tuomaa vanhaa, historiatietoja, joka ei tänään enää pidä paikkaansa. ”Joka vanhoja muistelee …”

Seuraavassa oikaisen muutaman väärinkäsityksen. Heinolan Osuuskauppaa ei ole olemassa. En ole ehdottanut, että Prismassa mainostetaan keskustan palveluja, olen ehdottanut, että Prisman P-alueella kerrotaan keskustan palveluista, ei yksitäisistä yrityksistä ( kahvilat, ravintolat, erikoisliikkeet, tori, museot). Kävelyetäisyyteen vaikuttaa mittaajan askeleiden pituus. Jos kivijalkakaupoissa on erilainen valikoima ja palvelu kuin Prismassa, se vetää ohikulkevia asiakkaita. Muutama kivijalkakauppa keskustassa tätä jo hyödyntää. Citymarket ja Prisma yhdessä saavat yhä useamman ohikulkijan poikkeamaan Heinolaan asioimaan, ostamaan.

Kirjoittaja toteaa myös, että syyllisiä kaupan keskittymiseen eivät ole S-Ryhmä ja Kesko vaan viranomaiset ja päättäjät. Eduskuntavaalit ovat tulossa, tässä olisi ollut hyvä sauma kertoa ehdokkaille mitä päättäjien pitäisi tehdä ja mitä se vaikuttaisi ruokakorin hintaan? Vertailussa keski-Eurooppaan pitää aina huomioida, verotus, harvaan asuttu maa, etäisyydet ja kiinteistökustannukset.

Lopussa kaikki hyvin, Ari Yli-Teevahainen on mielissään Prisman tulosta Heinolaan.

 

Tuottajien ahdinko?

Osa poliitikoista ja MTK ovat huolestuneita maataloustuottajien tilanteesta, eli huoli on ollut joka vuotista jo kauan. MTK etsii ongelmaa ratkaisua lainsäädännöstä ja vähittäiskaupasta, erityisesti S-Ryhmästä. MTK on julkaissut maksettuja mainoksia, jossa tuotteesta kerrotaan tuottajille maksettu hinta ja kaupassa asiakkaan maksama hinta eli annetaan ymmärtää, että se väli on kaupan palkkiota, jätetään kertomatta, että välissä on elintarviketeollisuuden osuus, meijerit, leipomot, lihateollisuus. MTK suojelee ja varjelee elintarviketeollisuutta koska suuri osa tuottajista on sen omistajia osuuskuntien kautta ja sieltä on tulossa osinkoja. Monessa osuuskunnasta puolet tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille, tuottajille. Onko tämä tulo huomioitu ahdingossa?

EU on estänyt naudanlihan tuonnin alueelle esim. Brasiliasta, koska liha ei täytä EU:n ehtoja. Tämä merkitsee Suomessa naudanlihan kysynnän kasvua. Viimeisen vuoden aikana naudanlihasta on maksettu tuottajille yli 50% enemmän kuin vuosi sitten.

Maatilojen määrä laskee, eläinten lukumäärä laskee, maatilojen koko kasvaa ja tehokkuus paranee. Maataloustukien saajia 2024 oli 52000 joista 85% oli maatiloja. Tukia saavat mm. Luonnonvarakeskus, Proagria Itä-Suomi, Etelä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Suomi, Suomen metsäkeskus, Valio jne. Jos tukia ei maksettaisi kuin aidoille kotimaisen ruuan tuottajille he saisivat lähes 30 miljoona euroa tukia enemmän ja kannattavuus paranisi. Miksi näin ei tehdä?

 

Miten se tehdään reilummin?

Eduskuntavaalit ovat ovella. Valtiolla menot suuremmat kuin tulot.  Pureeko velkajarru? Miten se tehdään reilummin? Jos pääpaino on verojen korotuksilla, se auttaa varmasti sinä vuonna, mutta jos rakenteita ei kevennetä, se verojen korotus on tehtävä taas seuraavana vuonna. Edessä on todella veromoukari. Se on myrkkyä yrityksille ja talouskasvulle.  Jos taas tehdään vaan leikkauksia ja säästöjä, se väistämättä koskee eniten pientuloisiin, sosiaalituloilla eläviin ja työttömyystuesta nauttiviin.

Perusratkaisu on ihmiset töihin, hallinnon keventäminen valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla. Valtion hallinnosta yksi taso pois, kuntien määrä puoleen ja hyvinvointialueiden määrän puolittaminen. Valtion tuet kaikki pois ja uusille, uudet ohjeet, ei osinkoja jakaville yrityksille jne. Maataloustuet vain elintarvikkeita tuottaville maatiloille.  Haittaverot käyttöön korotettuina esim. alkoholi, tupakka, sokeri, virvoitusjuomat ja muut terveydelle haitalliset tuotteet jne. Sallitaan ja edistetään vain työperäistä maahanmuuttoa. Hyödynnetään tekoälyä. Myös puolustusmenot on arvioitava uudestaan, myös muiden kuin kenraalien toimesta. SDP ehdottaa väliaikaista puolustusveroa. Perintövero poistettava. Tehdään osaksi samat asia uudella tavalla, edullisemmin. Byrokratiaa vähänennettävä. Yhteistyötä lisättävä, koska tarvittavat ratkaisut ovat isoja. Yhdessä olemme enemmän.

 

Onko kodissani käynyt kutsumattomia vierailijoita?

Ensiksi selvitän, olenko pyytänyt huoltomiestä käymään yleisavaimella. Selvitän kenellä yleisavaimet ovat? Onko palovaroittimen asentaja käynyt? Onko yleisavaimia lainattu jollekin? Olenko antanut asunnon avainta lähisukulaiselleni, esim. kukkienkasteluun? Kysyn naapureilta, onko näkynyt epämääräisiä liikkujia portaikossa, pihalla? Onko minulla ollut muistisairauden oireita? Jos asunnossa on turvalukko, onko se ollut auki vai kiinni? Jos asunnossa on kamera, tarkistan kuvat, näkyykö mitään?

Kun huomaan asunnossa jotakin muutosta, epänormaalia, otan heti valokuvan kohteesta enkä koske siihen, jottei sormenjäljet häviä ja kun itselle varmistuu, että täällä on joku käynyt, ilmoitan poliisille.

Turvallisuuteni parantamiseksi hankin turvalukon ja kameran ja pyydän taloyhtiötä vaihtamaan porraskäytävän ulko-oven lukon vain koodilla toimivaksi. Pidän kirjaa, kenelle olen asuntoni avaimen antanut.

 

Mistä rahat puolustusmenoihin?

Euroopassa on sota ja sen laajentumisen uhka. Meidän naapurina on sotaa käyvä Venäjä. Tätä uhkaa käyttävät kenraalit ja osa poliitikoista taitavasti kasvavan puolustusbudjetin perusteluihin. Sote-alueiden budjetointiin eivät ole voineet lääkärit ja hoitajat vaikuttaa samalla tavalla kuin kenraalit puolustusbudjettiin. On annettu ymmärtää, että puolustusbudjettia ei koske valtion pakolliset leikkaukset ja säästöt. Onneksi budjettipäällikkö Mika Niemelä 21.9, haastattelussa kertoi, että puolustusbudjettiakin pitää voida arvioida uudestaan. Olen samaa mieltä. Voidaanko organisaatiorakennetta keventää? Onko vuosien päähän tehtyjen hankintojen määrät ja aikataulut tänään oikeita? Voisiko hävittäjähankinnat puolittaa ja rakentaa itse tilalle tarvittavia Kroneja? Voiko hävikkihankinnan toisen puolen toimittamista siirtää viisi vuotta eteenpäin? Voidaanko pienemmällä budjetilla saada tehokkaampaa puolustusta tulevaisuudessa, hyödyntämällä aseteknologian kehitystä? Tiiviimpi puolustusyhteistyö ja työnjako Pohjoismaiden kanssa voisi pienentää Suomen puolustusbudjettia hankintojen osalta. Voidaanko varuskuntia keskittää, yhdistää? Tekoälyn hyödyntämisen säästöt? Oma puolustusteollisuus myös pienentää hankintakustannuksia ja parantaa työllisyyttä. Sotilaiden koulutusviennistä voi myös saada tuloja.