Ravintoloinen ruokahävikin vähentäminen?

Suomessa elintarvikejätettä syntyy vuodessa 650 miljoonaa kiloa, josta syömäkelpoista on noin 360 miljoona kiloa. Tämä merkitsee noin 100-120 kg henkeä kohden vuodessa. Ravintolat tuottavat ruokajätteestä jopa kuudenneksen. Suomen jäteasetus pykälä no 29 kertoo että, ravintoloiden ja kaupan tulisi ohjata hävikki ihmisten ravinnoksi kohtuullisin kustannuksin. Tämä pykälä toteutuu huonosti.

Ravintoloissa on kokeiltu monenlaisia keinoja vähentää hävikkiä. Jossain ravintolassa ruoka-annos maksoi enemmän, jos jätit ruokaa lautaselle, jossain ravintolassa lounasajan jälkeen voi ostaa ruokaa edullisemmin, viidellä eurolla annos, jossain myydään kaksi tuntia lounasajan alettua eläkeläisille ja opiskelijoille edullisemmin, monessa ravintolassa saa osan annoksesta mukaan kotiin, jos ei jaksa syödä kaikkia.

Eläkeläisten, vanhusten määrän lisääntymisen pitäisi ravintoloiden huomioida muutenkin kuin hinnoissa. Vanhusten ruoan kulutus on pienempää kuin työssä käyvien ihmisten. Esimerkiksi myymällä lasten annoksia kaikille tai laittamalla ruokalistaan normaalin kokoisen annoksen ja pienemmän annoksen. Tätä mallia hyödynnetään jo Euroopan maissa, esimerkiksi Espanjassa. Olen monesti ihmetellyt miksi pienempiä, lasten annoksia ei myydä eläkeläisille? Vanhuksille ja lapsille riittää pienemmät annokset ja kaikki tulee syötyä. Miettikää tätä.

 

 

Ruokakauppojen hygienia ongelmia 2025?

Suomen kauppaketjujen elintarviketurvallisuudessa todettu 2026 suuria eroavaisuuksia. K-kaupoissa oli kolme kertaa enemmän ongelmia, verrattuna S-kauppojen ongelmiin. Lidl sai puhtaat paperit.

Lidlillä on pienemmät tuoretuotevalikoimat ja ei ole palvelutiskejä. K-kaupoilla on eniten palvelutiskejä, paljon kylmähyllyjä ja suuret valikoimat, jolloin ongelmia tulee helpommin. K-kaupoissa hävikki on poissa kauppiaan pankkitililtä, siksi hävikkiä yritetään pienentää viimeiseen saakka. S-kaupoilla on tarkemmat ohjeet elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hävikistä. Sisäinen valvonta, omavalvonta on säännöllistä. S-ryhmässä on kylmälaitteita viime vuosina uusittu merkittävästi. Kalamyynnin kasvu vaatii kylmälaitteilta ja esillepanoilta riittävän kylmyyden jatkuvaa seurantaa, palvelutiskit ovat ongelmallisia. Ongelmat korostuvat kesä-aikana. Mökille matkaavan asiakkaankin on syytä miettiä mistä tuoretavat ostaa yli 100-200 kilometrin mökkimatkalla. Ne kannattaa ostaa mahdollisimman läheltä kesämökkiä ja pakata kylmälaukkuun. Samalla tuetaan lähikauppaa ja lähiruokaa, maaseudun pienyrittäjää.

Helsingin keskustan saavutettavuus?

Monet isotkin kaupungin ovat keskustan hiljentymisen kourissa. Kivijalkakaupat ja ravintolan vähenevät, autojen parkkeeraus on vaikeaa ja kallista. Kaupungin ympäristön ”peltomarketit” menestyvät.

Tampere on puuttumassa ongelmaan isoilla investoineilla 2040 mennessä. Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa kasvatetaan. Osa keskustan autoliikenteestä siirretään maan alle. Kaupungin kehäteiltä maan alaisia tunneleita pitkin keskustan pysäköintilaitokseen. Samaan aikaan kehitetään keskustan julkista liikennettä, pyöräteitä, kävelyteitä. Tämän uskotaan vaikuttavan keskustan asukasmäärien ja liikkeiden, yritysten kasvuun. Kaupungin keskustan vetovoima ja pitovoima vahvistuu. Tampere on edelläkävijä.

Helsingin kannattaisi hyödyntää Tampereen oppi ja kokemukset. Helsingin päättäjät, jotka aikanaan olivat rohkeita ja auttoivat ”peltomarkettien” syntyä kaupungin reunoille, nyt päättäjien pitäisi olla myös rohkeita kehittämään kaupungin keskustaa elinvoimaiseksi, vetovoimaiseksi. Unohtaa ei saa meren vetovoiman hyödyntämistä. Opintomatka Tampereelle sallitaan. Tulossa on tärkeitä vaaleja, tässä olisi hyvä täky jollekin tai kaikille puolueelle. Yhdessä olemme enemmän.

 

Tämän hallituksen säästöt ja leikkaukset?

Hallitusohjelmassa säästöt olivat 4,2 miljardia, sitten sitä korotettiin 6 miljardiin, vuonna 2024 sitä taas korotettiin 9 miljardiin ja viimeksi 2025 10 miljardiin. Näillä summilla on meille tavallisille kansalaisille leikkauksia ja säästöjä perusteltu. Ne oli kuulemma pakko tehdä. Nyt velkajarrutyöryhmä naulasi 2031 mennessä sopeutustarpeeksi 8-11 miljardia. Tämä on kuulemma EU:n sääntöjen mukaan laskettu.

Nyt kun vaalit lähestyvät toteutuneiden säästösummien arviot pienenevät. Hallituspuolueet ja oppositio kinastelevat tehtyjen säästöjen ja leikkausten vaikutuksesta. Pakkaa sekoittaa vielä Valtiovarainministeriön luku tehdyistä suorista sopeutuksista 2,8 miljardia. Siihen ei ole kuulemma laskettu epävarmoja rakenteellisia ja potentiaalisia vaikutuksia. VM:n mukaan ei ole yhtä oikeaa lukua, sillä toimia voi tarkastella monelta eri kantilta. Soppa on valmiina. Tavallisella kadun tallaajalla on petetty olo, meitä on tarkoituksella ohjattu harhaan. Jos yrityksen hallituksen esittämät luvut ja miljardit heiluisivat näin paljon esittäjän mukaan, yritys olisi jo konkurssissa ja henkilökunta työttömänä. Näinhän Suomelle on käymässä. Olisikohan aika nimittää virkamieshallitus muutamaksi vuodeksi laittamaan Suomi raiteilleen? Poliitikot voisivat sillä aikaa opetella valtiontalouden hoitoa. Miettikää sitä. 

 

Suomen marjat mätänevät metsään?

Suomen marjabisneksessä on paljon ongelmia. Nyt epärehelliset toimijat ajautuvat konkurssiin ja poistuvat markkinoilta. Hyvä niin, mutta mitä tekee hallitus? Ei näköjään mitään uuden luomiseksi. Nyt pitää aloittaa puhtaalta pöydältä niin, että suomalaiset marjat kerätään suomalaisten voimin ja jalostetaan Suomessa. Olen varma, että kuluttaja on niistä marjoista valmis maksamaan enemmän. Suomalaiset, puhtaassa luonnossa kasvavat marjat ovat kuin ”lääkettä”, terveellisiä, vitamiinirikkaita, herkullisia

Valtiovalta voisi perustaa hankkeet Itä-ja Pohjois-Suomeen, joiden tehtävän on käynnistää kolmen vuoden aikana marjaketju, metsästä pöytään, uudella konseptilla suomalaisten voimin. Tässä voisi hyödyntää epärehellisiltä firmoilta perittäviä seuraamismaksuja. Mukaan haastetaan nykyiset marjojen jalostajat ja kauppaketjut. On laskettu, että jos joka kolmas työikäinen keräisi yhden sangolliset marjoja myyntiin, ulkolaisia poimijoita ei tarvita. Nyt pitäisi myös nuorten työllistämisseteliä hyödyntää tässä hankkeessa. Muille työttömille pitää kehittää hyvä ”porkkana” marjojen keräämiseen. Kyläyhdistykset pitäisi haasta marjankeräys-kampanjaan, kolmelle eniten marjakiloja keränneelle kyläyhdistykselle 10000 euron palkinto. Kauppaketjujen lähimyymälät voisivat toimia vastaanottopisteinä ja paluukuljetuksissa marjat kulkisivat maakunnallisiin vastanottopisteisiin, josta osa menee kauppoihin myyntiin ja osa jalostusteollisuudelle. Työllistämissetelillä kauppaan palkataan nuori hoitamaan marjojen vastaanottoa ja edelleen lähettämistä.

Suomen kylät maailmalle

Tutkimukset ja kokemukset osoittavat kuinka ulkomaiset vieraat Suomessa ihmettelevät, että puroista ja järvistä vettä voi juoda ja metsästä syödä ja kerätä mustikoita, puolukoita, lakkoja, sieniä. He arvostavat pelkkää metsässä kävelyä, luontoa, linnun laulua, raitista ilmaa ja hiljaisuutta. Miksi Suomi ei näitä vahvuuksia markkinoi? Näiden tuotteistaminen ja markkinointi on edullisempaa kuin laskettelukeskusten, huvipuistojen ja hiihtokeskusten. Nyt kannattaa ensin tunnistaa kartalle Suomen elävät kylät, joissa vielä on kyläyhdistys tai vastaava, kylätalo, koulu, kauppa, liikuntapaikkoja, luontoa jne. Tästä hyvänä esimerkkinä on Iitin Vuolenkosken kylä. Jokaisesta maakunnasta pitää löytää esimerkkikylä. Sen jälkeen kartalle merkitään jokaisen elävän kylän kolme tärkeitä ominaisuutta, nähtävyyttä. Jokaisella karttaan merkityllä kylällä on 3-5km:n luonto-kuntopolku/ kuntoportaat, kesällä kävellen, pyörällä, talvella hiihtäen, polun varrella on esitelty infotauluilla luontoa, nähtävyyksiä, isoja puita, palveluja, srenssin purkupaikkoja, puun halauspaikka jne. Tyhjillään olevia asuntoja hyödynnetään tilapäisinä majoitustiloina ja myyntikohteina. Kylät opastetaan moottoritieltä näyttävästi omalla liikennemerkillä. Jokaisella elävällä kylällä on monta yrittäjää. Jokaisella menestyvällä kylällä on omat nettisivut. Jokaisella kylällä on kyläläisten valitsema ”Kyläpäällikkö”.

Nyt valitetaan, että Lapissa matkailumarkkinointi voi hyvin, mutta Etelä-Suomessa ei niin hyvin. ”Suomen kylät maailmalle” hyödyntää koko Suomea. Jokaisesta maakunnasta löytyy erilaisia elinvoimaisia kyliä, joita kannattaa markkinoida valtakunnallisilla rahoillakin. Suosittelen TV-ohjelmaa, joka kertoo joka toinen viikko jostakin jonkun maakunnaan elävästä kylästä. Kylä on tulevaisuuden tapa elää ympäristöystävällisemmin ja terveemmin, yhteisöllisemmin. Tässä on hyvä täky jollekin puolueelle tuleviin vaaleihin. Tässä on tuleva trendi.

 

S-Market Lahti Sokos 19.5.2026 vierailu

Mahtava, onnistunut uudistus, pientä viilausta vaille. Kiitos esittelystä. Opasteet näyttävät olevan mainosmiehen suunnittelemia, sieltä puuttuu kauppiaan ja asiakkaan näkemys. Kun haluatte uudistuksella paljon uusia asiakkaita, ostamista on helpotettava opastusta parantamalla, lihassa-lihajalosteissa eli matalissa hyllyissä, pakasteissa, maitotuotehyllyssä, leipähyllyissä. Nyt opasteet ovat hyllyn päällä tai otsalaudassa käytävän suuntaisesti, kun osan niistä pitäisi olla poikittain, jotta niitä voidaan lukea hyllyn ja pitkän kalusteen päästä, vähentää turhia askeleita ja helpottaa uuden asiakkaan ostamista ja askeleita erityisesti ruuhka aikana. Nyt esim. pakastealtaiden päälle on laitettu tavarantoimittajan mainos, kun tärkeämpää olisi opasteet, missä ovat jäätelöt, vihannespakasteet, pizzat, leivontapakasteet jne. Leipähyllyille Tummat leivät, Vaaleat leivät, Kahvileivät jne. Palvelutiskeillä pitäisi korosta ja tuoda esille omaa eineskeittiötä esim. ”suoraan omasta eineskeittiöstämme- kotiruokaa” voisi olla jopa valokuva kokkeineen takaseinässä.

 

 

Havaintoja Euroviisuista

Havainnot historiasta olivat, että harvoin ennakkosuosikki voittaa ja niin kävi nytkin. Aikanaan kun Lordi voitti, se ei ollut ennakkosuosikki. Suomen lehdistö lietsoi lähes varmaa voittoa viikkoja aikaisemmin. Tähän kannusti varmaan kappaleen ”Liekinheitin” ylivoima Suomen karsinnoissa. Voittoa kuulemma pidettiin niin varmana että, voittojuhlatkin suunniteltiin etukäteen valmiiksi.  Moni sanoi, että nämä olivat laulukilpailut ei soittokilpailut ei lavakarismakisat. Joku sanoi että kuka sitä nyt toukokuussa Suomeen menee? Ihmettelen kuinka moni niin sanottu asiantuntijakin ennakoi väärin. Enemmistö valitsijoista olivat alle kolmekymppisiä, nämä olivat enemmän kuin aikaisemmin nuorten kisat. Jos vertaa Suomen aikaisempia menestyksiä, kuudes sija ei ole huono. Hyvää oli myös se, että voittaja Bulgaria ei ole voittanut koskaan aikaisemmin. Israelin menestys yllätti, ilmeisesti Israelia äänestetään muillakin perusteilla kuin musiikkikappaleen perusteella. Asiantuntijoidenkin kommenttien jälkeen ihmetyttää, että vain Ruotsi ja Viro antoivat Suomelle täydet pisteet 12. Olisihan se ollut piristävä ruiske Suomen taloudelle, jos olisi nyt voitettu Euroviisut ja kohta jääkiekon Maailmanmestaruus. Sitä odotellen.

 

Voiko kauppa olla matkailukohde?

Visit K-Supermarketit haluavat mainostaa itseään myös matkailunähtävyytenä. Syy tehdä matka kauppaan voisi olla: itse kaupparakennus, uudet rakennusmateriaalit, uudet kalustoratkaisut, uudet kassajärjestelmät, erilaiset valikoimat, edulliset hinnat, palvelupisteet, automatiikka, itsepalvelu, väritys, valaistus jne. Yleensä kaikki ihmiset käyvät ruokakaupassa, siksi ruokakauppa kiinnostaa ihmisiä, asiakkaita.

Lidl on jo rakentanut kauppakiinteistönsä kokonaan puusta eli Puu-Lidl. Itse ehdotin että Heinolaan rakenteilla oleva Prisma moottoritien varteen olisi rakennettu puusta eli Suomen ensimmäinen” PuuPrisma”. Tätä ehdotustani puolsi myös se, että kilometrin etäisyydestä uudesta Prismasta Hevossaaressa olisi ollut puurakentamiseen ekoistunut firma. Olisi saatu työtä Heinolaan. Tämä PuuPrisma olisi myös ollut talotehtaalle malli liikerakentamisesta. Syyksi miksi tehtiinkin ”RautaPrisma” minulle ilmoitettiin pitkät jännevälit. Puurakentamisen jännevälien riittämättömyys oli 3-4 vuoden vanha tieto. Tänään jännevälit olisivat riittäneet Heinolaan rakennettavaan pienempään Prismaan. Puurakentajan puolesta täytyy todeta vanha sanonta ”harva on seppä omalla maallaan”. Mielestäni Prisma jätti hyödyntämättä tarjolla olevan uutisen, kilpailuvaltin, joka olisi myös hyödyntänyt Heinolan kaupunkia. Se olisi saanut yhä useamman poikkeamaan moottoritieltä Heinolaan ja tuonut rakennusaikana työtä Heinolaan, kotikaupunkiini.

 

Hoitoon pääsy 2026 Suomessa?

Tänään 7.5.2026 eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin ja kinattiin hoitoon pääsyn nopeudesta ja maksuista. Valitettavasti puoluepolitiikka ja ennakko asenteet sekoittivat tuloksellista keskustelua asiakkaiden kannalta. Vieläkään osa keskustelijoista ei tajua mitä merkitsee vuosisadan suurin sote-uudistus, se ei heti vuoden jälkeen ole valmis. Sote uudistus on menossa oikeaan suuntaan, osa alueista on jo valmiina ja osalla mennee vielä pari vuotta. Havaittuja puutteita pitää korjata, eikä tuomita koko uudistusta muutamien epäonnistumisien johdosta.

Olen itse 81v syöpäsairas diabeetikko. Olen ottanut oman hoitoni vastuulleni, olen aktiivinen, oma-aloitteinen, ennakoiva, minulla on ”omalääkäri”= diabeteslääkärini jo monen vuosikymmenen ajan, uskon että hyvä hoitotasapainoni on tämän ansiota. Minä en ole tarvinnut kahden viikon hoitoon pääsytakuuta, minulle on riittänyt 4-8 viikon lääkärille pääsy. Merkittävä tekijä molemmin puolisen tiedon vaihtoon on ollut ”Maisa” järjestelmällä. Osaksi Maisan kautta olen saanut ajat diabeteslääkärille, silmälääkärille, hammaslääkärille, jalkaterapeutille, verikokeisiin ja sitä kautta olen saanut myös tutkimustulokset käyttööni. Siellä ne raportit myös säilyvät arkistoituna.

Toivon että nämä minun kokemukseni auttavat kehittämään sotea ja potilaan kohtaamisia oikeaan suuntaan. Yhdessä olemme enemmän

 

Poliitikkojen keskustelukulttuuri

Huonoin esimerkki keskustelutaidoista oli 27.4.2026 A-studiossa, jossa ministeri Rydman ja Vihreiden pj. Sofia Virta väittelivät, huusivat. Katseltiin peruutuspeiliin, puhuttiin päälle, huudettiin, valehdeltiin, syytettiin toista valehtelijaksi jne. Tämän katselemisen jälkeen ei ole ihme, että politiikka ei kiinnosta. Tällaisella keskustelukulttuurilla Suomi ei nouse. Osaksi samanlaista keskustelukulttuuria on ollut havaittavista Eduskunnan kyselytunnillakin.

Ehdotan että Eduskunnan puhemiehistö kutsuu eduskuntapuolueiden puheenjohtajan palaveriin. Sovitaan uudet käyttäytymissäännöt eduskuntaan ja tuleviin vaalikeskusteluihin. Palataan osittain taaksepäin, sellaiseen puhetapaan joka eduskunnassa vallitsi viime vuosisadalla, arvostetaan toisten mielipiteitä, kuunnellaan mitä toinen sanoo, ei puhuta päälle, ei haukuta toista valehtelijaksi jne. Kyselytunnilla ja vaalikeskusteluissa jos puhuu toisen päälle, seuraava puheenvuoro jää pois ja jos rikkoo sääntöä toisen kerran puheenvuoroja ei enää sen ohjelman aikana myönnetä.

Ennen vaalikeskustelua jokaiselta osallistujalta pyydetään kolme konkreettista toimenpidettä, joilla Suomi nousee, jos hän pääsee hallitukseen. Saadut ehdotukset jaetaan nimettöminä kaikille osallistujille ja kaikki keskustelijat valitsevat ennakkoon listasta kolme parasta, ei omaansa. Näistä valituista valitaan kolme eniten ääniä saaneita ja niistä sitten keskustellaan, vasta keskusutelun lopulla paljastetaan, kenen osallistujan tekemiä edotukset olivat. Tämä voi paljastaa tiettyjen puolueiden yhteistyömahdollisuuksia. Tämä myös ohjaa keskusteluja itse asioihin, joilla Suomi nousee. Tehdään se.

 Entinen pääministeri Juha Sipiläkin, jota arvosta, ehdotti iltapäivälehdessä 19.6.2026 tulevien vaalien vaalikeskustelujen ja puolueiden tavoitteiden aikaistamista, jotta Suomi voisi selvitä tästä ahdingosta.

 

Lahden ”karkkipäivän” jälkihoito?

Miten Lahti on hyödyntämässä Fazerin suklaatehtaan valmistumista? En ole kuullut uutisia. Esitin 26.5.2022 ”Fazer Shop” Tehtaanmyymälä- idean moottoritien varteen, tehtaan liittymään. Miksi Lahti tyytyy vain uuteen suklaatehtaaseen? Fazer on maailmankuulu brändi ja tehtaan rakentaminen Lahteen on iso asia, miksi näitä vahvuuksia ei hyödynnetä enempää? Tarvitaan idea, jonka olen Teille esittänyt, tarvitaan rohkeutta, tarvitaan yhteistyökumppaneita, tarvitaan hyvin vähän veronmaksajien rahaa. Siitä tulisi Lahden infopiste, tehtaan tuottamien tuotteiden myyntipaikka, lähiruokayrittäjien myyntipaikka, jonkin hirsirakennustehtaan mainospaikka, tehtaan tuotantovideon esittämispaikka, moottoritiellä kulkijoille mielenkiintoinen pysähdyspaikka, taukopaikka. Rakennus saisi sähkönsä aurinkopaneeleista ja viereisestä tuulivoimalasta, joka samalla toimisi maamerkkinä. Harvoin tulee kaupungille näin hyviä mahdollisuuksia saada moottoritiellä kulkija pysähtymään ja poikkeamaan kaupungin alueelle, jättämään euronsa kaupungille. Heinolassa pysähtymisen ja poikkeamisen saa aikaan ensi vuonna kaksi hypermarkettia yhdellä pysähdyksellä.

 

Libre sensorien luotettavuus

Minulla todettiin ykköstyypin diabetes 60-vuotiaana. Olen käyttänyt Libre- sensoreita reilusti yli kymmenen vuotta. Tällä laitteella olen saanut sokerinarvoni hallintaan. Libre 1,2 ja 3 toimivat oikein hyvin, jopa vuoden ilman ongelmia. Libre 3+ on ollut käytössä noin pari vuotta ja ongelmat ovat lisääntyneet. Viimeisen kuukauden aikana jopa kolme sensoria teki tenän. Uuden mallin sensori on kooltaan muutaman millin pienempi ja kestää yhden päivän pidempään. Maksetaanko näistä pienistä parannuksista liian korkeaa hintaa, toimintahäiriöinä? Luotettavuus on mielestäni näiden apuvälineiden tärkein ominaisuus. Nyt luotettavuus on saanut ison kolauksen. Tehdas tiedotti muutaman viikko sitten, että joissakin näissä sensoreissa on toinenkin toimintahäiriö eli ne näyttävät liian alhaisia arvoja. Tämä on toinen isku luotettavuudelle. Minulle tuli viime viikolla viallisen sensorin tilalle uusi suoraan Saksasta. Tämä sensori vei yörauhani, se näytti arvoa 3,4 ja, kun mittasin sormenpäästä vanhalla konstilla arvo oli 10,3. Tankkasin ja arvo nousi, mutta hetken päästä se oli taas alhaalla, punaisella. En uskaltanut nukkua epävarmuudessa, ryhdyin mittaamaan vanhalla konstilla, sormenpäästä. Tuleeko Libre- sensoriin pikaisesti korjaus vai pitääkö vaihtaa merkkiä?

 

Vaalilupausten kontrollointi

Menneiden vuosien vaalilupaukset ovat vieneet äänestäjiltä luottamuksen ja puolueilta uskottavuuden. Tietysti Suomessa monipuoluehallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Jos puolueet toimivat kuten ennen, äänestäjän on vaikea arvioida, kuka on uskottava ja kuka kertoo satuja. Puolueilta vaaditaan nyt uusia toimenpiteitä ja tapoja luottamuksen palauttamiseksi. Tässä yksi keino tilanteen korjaamiseksi. Puolueet sopivat yhteisesti, että 1.8.2026 klo 14 jokainen puolue julkaisee oman leikkaus- ja kehittämislistansa, jota ei sen jälkeen saa muuttaa. Minä vuonna temppu tehdään ja mikä on sen vaikutus valtiontalouteen (euroina +/-). Sovitaan myös siitä, että vaalikeskusteluissa ei katsota peruutuspeiliin eikä syytellä toisia puolueita menneestä. Rohkaistaan ja tuetaan myös yrityksiä uudistumaan. Ulkopuoliset asiantuntijat tarkistavat ilmoitettujen vaikutusten ja eurojen uskottavuuden. Samat ulkopuoliset asiantuntijat kertovat toteutettavan vuoden jälkeen pitikö lupaus paikkansa, tulos kerrotaan äänestäjille. Raporttiin otetaan mukaan ne puolueen esittämät toimenpiteet, jotka on saatu neuvoteltua hallitusohjelmaan.

Nämä toimenpiteet varmistavat lupausten ja vaalikeskusteluiden luotettavuuden. Tämä toimintatapa mahdollistaa myös äänestäjille paremmin eri puolueiden tarjoamien vaihtoehtojen vertailun. Yhdessä olemme enemmän, Suomen puolesta.

 

Tekoälyllä vältytään leikkauksilta

Entinen pääministeri Juha Sipilä kertoo, että hyödyntämällä oikein tekoälyä voidaan osittain välttää suunnitellut leikkaukset. Tekoälyn käytön hyödyt voisivat olla neljän vuoden aikana jopa kahdeksan miljardia. Hän naureskelee hallitukselle, joka suunnittelee mm. kotitalousvähennyksen nostoa. Tarvitaan uudenlaisia, merkittäviä toimenpiteitä, joilla tekoäly saadaan poikimaan talouskasvua. Olemme jäämässä tekoälyn hyödyntämisessä jälkijunaan. Tekoälyn hyödyntäminen otettava vahvasti mukaan koulutukseen joka tasolle. Uudelleen koulutukseen on panostettava. Hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja ajattelua, ennakoivia päätöksiä sekä muutoskykyisiä työmarkkinoita. Yrityksiä pitää kannustaa ja osittain rahoittaa tekoälyn hyödyntämisessä. Sotealueita pitää patistaa tekoälyn hyödyntämiseen ja hyvät käytännöt jakoon. Hallitukseen tulee perustaa "tekoälyministeriö". Lainsäädäntöä on muutettava kokeiluja suosivaksi. Jos Suomi haluaa tekoälyn mallimaaksi, edelläkävijäksi, nyt pitää toimia ja tehdä päätöksiä. Haloo päättäjät.

 Terveellinen Välimeren Ruokavalio. Tutkimusten mukaan ehkäisee mm. syöpäsairauksia, muistisairauksia, sydän ja verisuonisairauksia. Luomu tuotteiden kanssa vieläkin terveellisempi

 

Herttoniemen Kivinokka herää

Herttoniemen kupeessa on Kulosaaren vanha kartano puistoineen, siirtolapuutarha, Kivinokan mökkikylä, viljelypalstat, uimaranta, venesatama, kesäteatteri. Alue on hiomaton timantti, helsinkiläisten käytössä. Hienoa että nyt kaupungin päättäjätkin ovat huomanneet sen merkityksen. Kaupunki on panostamassa noin 3,5 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana alueen kehittämiseen. Polkuja ja opastusta parannetaan, rakennetaan kuntoilualue, uimarantaan uusi WC, historiallisia puistoja entisöidään, paikallisen yhdistyksen toimesta sinne valmistuu sauna ja toinen sauna toimii kartanorakennuksessa ja viime kesänä alueelle tullut telttakahvila suunnittelee uutta rakennusta kahvilalle jne. Suurkaupunki tarvitsee tällaisia ulkoilun ja luonnon helmiä, joissa voi rentoutua kuunnella lintujen laulua, haistella raitista ilmaa, nauttia luonnon rauhasta, tunnelmasta ja liikkua omaan tahtiin. Menestystä hyvälle hankkeelle. Aiheesta kirjoitti Helsingin Uutiset

 

MTK haluaa uudistua

MTK:lle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Tero Hemmilä. Hemmilä on ilmoittanut tavoitteekseen: vahvistaa viljelijöiden asemaa, parantaa ruokaketjun tulonjakoa ja uudistaa järjestöä.

MTK on vuosikymmenet moittinut kaupan ylivaltaa neuvotteluissa, ja maatalousministerit ovat jokainen vuorollaan luvanneet puuttua ongelmaan ja ratkaista se. MTK uskoo, että neuvotteluilla asia ei ratkea, tarvitaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Suunnitellut lait eivät kuulu markkinatalouteen, ne kuuluvat suunnittelutalouteen.

Tero Hemmilä on puheissaan jatkanut edeltäjänsä mallia eli syyttänyt kaupan ketjuja ja erityisesti S-Ryhmää. Nyt hampaissa on kauppaketjujen omat merkit, joiden rajoittamista koskeva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hemmilä on myös joissakin puheissaan kertonut tavoitteekseen Ineksin ja S-Ryhmän ”pilkkomisen”. Tämä merkitsisi ruuan hinnan merkittävää nousua, koska silloin logistiikan kustannukset kasvaisivat merkittävästi, tietotekniikalla ja tekoälyllä saatavat hyödyt supistuisivat. Miksi MTK ei vahvista neuvotteluasemaansa esimerkiksi keräämällä, aluksi vaikka maakunnittaiset tuotevalikoimavolyymit yhteen. MTK kävisi neuvotteluja tuottajilta saadulla valtakirjalla ja isommalla volyymilla. Yhdessä olemme enemmän.

 

Keskustan parkkimaksut vaikuttavat kivijalkakauppojen asiakasmääriin

Iltalehti kirjoittaa parkkimaksuista. Monet pienten ja keskisuurten kaupunkien keskustat tyhjenevät kivijalkakaupoista ja palveluista. Poliitikot syyttävät edellisiä päättäjiä peltomarkettien synnyttämisestä. Samat nykyiset päättäjät lisäävät keskustan maksullisten parkkipaikkojen määrää, jota virkamiehet perustelevat muutaman sadantuhannen tuloilla kaupungille. Virkamiehet jättävät kertomatta kuinka paljon seuraavien vuosien aikana jää verotuloja tulematta kuolleiden kivijalkakauppojen ja palveluiden takia. Poliitikkojen pitäisi nähdä kokonaisuus, mitä päätökset merkitsevät kaupungin kehittymiselle tulevaisuudessa.

Muutamat pikkukaupungit ovat jo luopuneet keskustan parkkimaksuista ja keskustan elpyminen on alkanut. Parkkeerausta ohjataan parkkikiekolla ja tunnin ja kahden tunnin aikarajoituksilla. Tätä myönteistä kehitystä on ollut mm. Raumalla, Lohjalla, Torniossa, Heinolassa. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä, siellä on 15% liiketiloista tyhjillään ja tyhjeneminen jatkuu ja 15% asunnoista tyhjillään. kielteinen kehitys jatkuu, vaikka Helsingin keskustaan on tosi hyvät yhteydet yleisillä kulkuneuvoilla, juna, linja-auto, metro. Tämä kertoo myös sen, että keskustaan pitää olla myös kohtuulliset kulkuväylät ja maksuttomat parkkitilat autoille. Valitettavasti osa poliitikoista vastustaa yksityisautoilua ja se osaltaan ohjaa kaupunkien suunnittelua. Suomen kaupungit eivät ole vielä valmiita autottomiin keskustoihin. Yhdessä olemme enemmän.

Minulla on kokemusta asumisessa kuudessa kaupungissa Suomessa ja nyt viimeisin kokemus Helsingistä. En ole autolla ajanut kertaakaan kehä ykkösen sisäpuolelle, syy maksulliset, tosi kalliit parkkipaikat, kuljen yleisillä kulkuneuvoilla. Isommat ostokset teen autolla ”peltomarketeissa”.

 

”Älä kysy mitä maasi voi tehdä Sinun hyväksi. Kysy mitä Sinä voit tehdä maasi hyväksi?”

Nämä olivat presidentti John Kennedyn ohjeet kansalaisilleen. Suomen valtiovarainministeriön, Pohjois-Karjalan poikia, budjettipäällikkö Mika Niemelä on presidentin kanssa samaa mieltä, koskien Suomea. Helsingin Sanomien haastattelussa hän nimeää kolme pointia Suomen ongelmista ja suurimmista haasteista ja ne ovat: Hoivamenot, puolustusmenot ja velkojen korot. Korkomenot olivat yli viisi vuotta sitten noin miljardi ja ne ovat 2030 kuusi miljardia. Hyvinvointivaltion palvelulupaus pitää päivittää. Suomalaisten pitää ottaa suurempi vastuu hoivapalveluista ja lähiomaisten hoidosta ja lukion ja ammattikoulun jälkeisestä opiskelusta. Mika Niemelästä on kasvamassa uusi legendaarinen ”Raimo Sailas”. Niemelän mielestä hyvä kansalainen kouluttautuu, päivittää osaamisensa ja ottaa siitä enemmän vastuuta. Hyvä kansalainen hankkii jälkikasvua eli tulevia veronmaksajia. Valtion budjettia on tehty liikaa entisen mallin mukaan, jotakin lisää jotakin pois. Niemelän mielestä pitää kokeilla nollabudjetointia, jossa ei ole mitään itsessään selvyyksiä. Tosiasia on että mitään ei tapahdu ilman isoja muutoksia. Joka elää, näkee.