Kaupan keskittyminen?

Ari Yli-Teevahainen 17.10.2026 kertoi I-H lehdessä omia näkemyksiään kaupan kehityksestä ja tulevan Prisman vaikutuksesta. Hän kertoi aktiivisesti seuranneensa kaupan kehitystä 30 vuoden ajan, minä olen ollut 30 vuotta töissä eri johtotehtävissä osuuskaupassa kahdeksalla ei paikkakunnalla Suomessa eli minulla on oikeata tietoa eikä vain seurantatietoa. Osuuskaupallakaan ei ole aina mennyt hyvin, viime vuosisadan loppupuolella konkurssi kolkutteli ovella, kymmeniä osuuskauppoja ja satoja myymälöitä poistui kartalta, myös Heinolan Osuuskauppa. Virheistä opittiin. Liikeideat uusittiin, kauppakonseptit ja työnjako uusittiin, logistiikkaa oikaistiin, henkilöstöä koulutettiin, valmennettiin, jäsenistä tuli asiakasomistajia, bonusjärjestelmä uusittiin jne. Valitettavasti kirjoituksessa oli paljon tekoälyn tuomaa vanhaa, historiatietoja, joka ei tänään enää pidä paikkaansa. ”Joka vanhoja muistelee …”

Seuraavassa oikaisen muutaman väärinkäsityksen. Heinolan Osuuskauppaa ei ole olemassa. En ole ehdottanut, että Prismassa mainostetaan keskustan palveluja, olen ehdottanut, että Prisman P-alueella kerrotaan keskustan palveluista, ei yksitäisistä yrityksistä ( kahvilat, ravintolat, erikoisliikkeet, tori, museot). Kävelyetäisyyteen vaikuttaa mittaajan askeleiden pituus. Jos kivijalkakaupoissa on erilainen valikoima ja palvelu kuin Prismassa, se vetää ohikulkevia asiakkaita. Muutama kivijalkakauppa keskustassa tätä jo hyödyntää. Citymarket ja Prisma yhdessä saavat yhä useamman ohikulkijan poikkeamaan Heinolaan asioimaan, ostamaan.

Kirjoittaja toteaa myös, että syyllisiä kaupan keskittymiseen eivät ole S-Ryhmä ja Kesko vaan viranomaiset ja päättäjät. Eduskuntavaalit ovat tulossa, tässä olisi ollut hyvä sauma kertoa ehdokkaille mitä päättäjien pitäisi tehdä ja mitä se vaikuttaisi ruokakorin hintaan? Vertailussa keski-Eurooppaan pitää aina huomioida, verotus, harvaan asuttu maa, etäisyydet ja kiinteistökustannukset.

Lopussa kaikki hyvin, Ari Yli-Teevahainen on mielissään Prisman tulosta Heinolaan.