Mistä rahat puolustusmenoihin?

Euroopassa on sota ja sen laajentumisen uhka. Meidän naapurina on sotaa käyvä Venäjä. Tätä uhkaa käyttävät kenraalit ja osa poliitikoista taitavasti kasvavan puolustusbudjetin perusteluihin. Sote-alueiden budjetointiin eivät ole voineet lääkärit ja hoitajat vaikuttaa samalla tavalla kuin kenraalit puolustusbudjettiin. On annettu ymmärtää, että puolustusbudjettia ei koske valtion pakolliset leikkaukset ja säästöt. Onneksi budjettipäällikkö Mika Niemelä 21.9, haastattelussa kertoi, että puolustusbudjettiakin pitää voida arvioida uudestaan. Olen samaa mieltä. Voidaanko organisaatiorakennetta keventää? Onko vuosien päähän tehtyjen hankintojen määrät ja aikataulut tänään oikeita? Voisiko hävittäjähankinnat puolittaa ja rakentaa itse tilalle tarvittavia Kroneja? Voiko hävikkihankinnan toisen puolen toimittamista siirtää viisi vuotta eteenpäin? Voidaanko pienemmällä budjetilla saada tehokkaampaa puolustusta tulevaisuudessa, hyödyntämällä aseteknologian kehitystä? Tiiviimpi puolustusyhteistyö ja työnjako Pohjoismaiden kanssa voisi pienentää Suomen puolustusbudjettia hankintojen osalta. Voidaanko varuskuntia keskittää, yhdistää? Tekoälyn hyödyntämisen säästöt? Oma puolustusteollisuus myös pienentää hankintakustannuksia ja parantaa työllisyyttä.