Pääkaupunkiseudun viljelypalstoja jonotetaan

Olen maalta kotoisin. 1950-luvulla lähes jokaisella talolla ja mökillä oli oma kasvimaa omalla tontilla tai pellon laidalla. Kasvimaan antia nautittiin kesällä ja talvella, se oli merkittävä osa perheen ruokahuoltoa. Kasvimaan hoidosta yleensä vastasi perheen äiti ja lapset avustivat mm. kitkemisessä, kastelemisessa, juurikasvien nostossa. Kasvimaan lisäksi luonnosta kerättiin talveksi marjat ja sienet.

Pääkaupunkiseudulla nyt kaupungit ja kunnat ovat vuoranneet palstaviljelyalueita alueella toimiville yhdistyksille esim. Hyötykasviyhdistys, Herttoniemi-seura, Vuosaari-seura, Viikki-seura. Palstan koot ovat 50-100m2 ja vuokra 40-100 euroa/v. Monella alueella halukkaat joutuvat jonottamaan arvontaa ja omaa viljelypalstaansa. Mielestäni nyt kaupunkien ja kuntien pitää kaavoittaa lisää palstaviljelmiä ja aktivoida vuokraajia lisää. Palstaviljelmän hoito yhdistää perheitä, lisää yhteisöllisyyttä, opettaa lapsille mistä ruoka tulee, alentaa perheen ruokakorin hintaa, lisää asuinalueen kiinnostavuutta. Aikaisemmin olen ehdottanut, että koulut ja päiväkodit ottavat viljelypalstan hoitoonsa ja hyödyntävät sitä opetuksessa ja kasvatuksessa. Tämä herättelee myös perheitä hyödyntämään palstaviljelyä.