Talviurheilukeskuksesta Ympärivuotiseksi Liikuntakeskukseksi 2035?

Ilmat lämpenee. Etelä-Suomessa on nyt ollut laskennallinen talvi kolme kuukautta, mutta kymmenen vuoden päästä se on kuukauden mittainen ja lisäksi se vaihtelee, joskus se on tammikuu, joskus maaliskuu. Miten Lahti on tähän varautunut, valmistautunut? Koska Salpurin kisat pidetään? Miten talviurheilun investointeihin suhtaudutaan? Miten muutos huomioidaan Lahden markkinoinnissa? Nyt olisi korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin, suunnitteluun.

Seuraavassa muutamia ideoita ja vaihtoehtoja suunnittelun pohjaksi. Näistä voi vapaasti valita toimivammat.

Hyppyrimäet: Kesäkisat joka kuukausi, Salpurin kisat heinäkuussa ja joulukuussa, ylämäkijuoksu kolmessa mäessä yhtä aikaa ja kolmen mäen valloitus samana päivänä, mäkiautokisat, näköalapaikka huipulla

Ensilumiladut: päällystetään asfaltilla ja viereen kunnostetaan maastorata: rullasuksihiihto, ampumahiihto, rullaluistelu, polkuautokisat, maastopyöräily, maastojuoksu, sauvakävely, potkulautakisat

Urheilukenttä: aktivoidaan ympärivuotista käyttöä ja kisoja

Harjulle: seikkailupuistorata

Alueelle: Yritys, joka vuokraa kaikkia välineitä ja laitteita

Yhteistyötä: Vierumäen ja Pajulahden kanssa, ”kolmen kuntokopla"

 

Kuka rakentaa Heinolan Prisman?

Ammattivalittajat ovat viivästyttäneet Heinolan Prisman tuloa jo yli kaksikymmentä vuotta. Ensimmäistä Prisma-versiota suunniteltiin kaupungin keskustaan, laajentamalla S-Markettia ja rakentamalle Prisman alle ”toriparkin”. Tämän hankkeen sössi kaupungin päättäjät ja virkamiehet toimettomuudellaan. Tästä viimeisestä Prisma versiosta valittanut henkilö, joka ei edes asu Heinolassa, on käärmeissään, kun tämä eka versio ei toteutunut, koska sen toteutuminen olisi edistänyt hänen kiinteistöbisneksiään. Toivon mukaan uusin Prisma hanke toteutuu ensi vuonna Tähtiniemeen.

Tulevan Prisman menestymistä voisi vauhdittaa myös valitsemalla oikean rakentajan. Tulevan Prisman naapurissa, Hevossaaressa toimii, puutalotehdas VVR Wood, joka voisi rakentaa Suomen ensimmäisen, ympäristöystävällisen ”Puu-Prisman” paikkakunnan ammattilaisten toimesta. "Puu-Prisma" olisi erilainen kuin perinteinen "Laatikko-Prisma". Kun aliurakoitsijatkin valittaisiin lähiseudulta, menestys olisi taattu. Prisman tulevat asiakkaat, paikalliset, mökkiläiset ja moottoritiellä kulkevat arvostaisivat lähivalintoja ja paikallisten osaajien työllistämistä. Lopputulos olisi erilainen, se saisi paljon julkisuutta, sitä tultaisiin ihastelemaan kauempaakin, se pysähdyttäisi ohikulkijat poikkeamaan Heinolaan. Voimakaksikko Citymarket ja ”Puu-Prisma” tekevät hyvää Heinolalle. Toivon mukaan tässä ei toteudu sanonta ”harva on seppä omalla maallaan”. Lisäksi ”Puu-Prisma” olisi rakentajille uusi taidonnäyte, joka laajentaisi heidän markkinointiaan ja osaamistaan uudelle sektorille. Heinolalle Prisma tuo uusia työpaikkoja, veroeuroja ja vähentää eurojen virtaa Lahteen. Heinolan keskustan yrittäjät pärjäävät kehittämällä ja erilaistamalla valikoimiaan ja tarjoamalla henkilökohtaista palvelua sekä asiakasystävälliset aukioloajat. Kaupungin ja yrittäjien tulisi opasteilla ohjata Citymarketin ja Prisman asiakkaita hyödyntämään keskustan palveluja ja ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle.

 

Miksi Suomessa hoitoon pääsy on niin vaikeaa?

Tutkimukset osoittavat että 12,4% suomalaisista kokee, että heidän tarpeitaan ei huomioida terveydenhoidossa. Syitä tähän ovat jonotusajat, viivästynyt hoitoon pääsy ja hoitovaje korona-ajalta. Tämähän tarkoittaa sitä, että yli 87% on tyytyväisiä hoitoon pääsyyn, mutta ne eivät pidä siitä ääntä. Kun on tehty vuosisadan sote-uudistus ei voi olettaa, että heti ensimmäisinä vuosina homma toimii 100%. Poliitikot ovat luoneet tämän harhan, mielikuvan. Alun perin päävastuussa olisi pitänyt olla alan ammattilaiset, ei poliitikot. Olen ollut mukana S-Ryhmän vuosisadan uudistuksessa ja uusien, isojen toimipaikkojen avauksessa. Kokemus kertoo, että suunnitellut tavoitteet toteutuvat vasta 3-5 vuoden päästä. Alkutaipaleella tehdään tarkistuksia, hienosäätöä ja henkilöstö oppii uudet toimintatavat. Se on kuin tanssi, välillä pitää ottaa puoliaskelta taaksepäin, jotta päästään eteenpäin.

Minä olen syöpäsairas diabeetikko. Minulla on kokemusta Heinolan, Lahden ja nyt Helsingin terveyspalveluista. Olen tyytyväinen saamaani hoitoon ja huolenpitoon. Se on edellyttänyt vastuu ottamista omasta terveydestäni, ennakointia ja yhteistyötä. Katson että merkittävin tekijä on ollut diabeteslääkäri, joka on minun ”omalääkäri”. Tätä omalääkärimallia toteutettiin Suomessa jo viime vuosisadan lopulla, mutta senkin kokeilun poliitikot sössivät ja lopettivat. Nyt pitää asiantuntijoiden (hoitajat, lääkärit) valtaa lisätä ja poliitikkojen valtaa vähentää. Omalääkärimalli heti käytäntöön niin hoitoon pääsy helpottuu ja paranee. Turha enää testata muita malleja. Liike on myös lääke.

 

Parvekelasien hyödyt ja haitat

HS 7.8.2025 Leena Laurila kirjoittaa, että parvekelaisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Väitän että monelle lasit hankkineelle hyötyjä on enemmän kuin haittoja, minullakin. Parvekkeen sijainti, ilmansuunta, kerros, vuodenaika ja koko vaikuttavat parvekkeen käyttöön. Moni hyödyntää parvekettaan myös kylminä vuodenaikoina lämmittimen avulla. Monelle katettu ja lasitettu parveke on lisätilaa asumiseen. Lasitetun parvekkeen voi helpommin sisustaa nätiksi, viihtyisäksi. Siellä voi kasvattaa kukkia, viherkasveja ja salaatteja pidempää, kuin avoparvekkeella. Siellä voi joissakin taloyhtiöissä käyttää sähkögrilliä. Parvekelasit voidaan myös siirtää sivulle, vaikka kaikki. Minä nukun parvekkeellani päiväunet ja joskus öitäkin, tunnelma on vähän samanlainen kuin aikaan kotona aitassa. Uskon että tulevaisuudessa ilmalämpöpumppu voidaan sijoittaa muuallekin kuin parvekkeelle, tästä yksi toteutus löytyy Vierumäeltä uusista Villas- rivitaloista. Lasitettu parveke on myös turvallinen, sillä vältetään Venäjällä tapahtuneita parvekkeelta putoamisia.