Pekan diabetes polku

Minulle diagnosoitiin 1 tyypin diabetes 1997. Vasta toinen lääkäri tunnisti sairauden. Hän sanoi ”teillä on nuoruustyypin diabetes”, nousin seisomaan ja kiitin lääkäriä, lähes 60-kymppisellä on nuoruustyypin diabetes. Ilmeinen syy sairastumiseeni on stressi ja perintötekijät, äidin siskon tytöllä oli ollut diabetes. Hankin seuraavaksi lisätietoa sairaudesta, netistä, diabeteshoitajalta ja ystäviltä, joilla tiesin olevan sama sairaus. Pyysin työpaikkalääkäriltä suositusta Tampereelle diabeteskeskukseen. Hän sanoi, että et pääse olet liian hyväkuntoinen. Lopuksi hän sanoi, että kirjoitan huonon todistukset, jos et suutu. Sain lähetteen Tampereelle viikon kurssille. Kurssi auttoi minua ymmärtämään, millainen sairaus diabetes on ja motivoi ottamaan itse vastuu omasta hoidosta. Merkittävän avun sain myös Heinolan terveyskeskuksen diabeteshoitajalta. Hänen kanssaan tehtiin vuosittain yhdessä hoitosuunnitelma ja opeteltiin hyödyntämään apuna olevaa tekniikkaa. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni Libre sensorit, joiden ansiosta hoitotasapainoni parani merkittävästi. Olen syntynyt Suomen Urheiluopistolla ja siksi olen aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Ennen 50v juhlia juoksin Cooper testissä 3050m. Alussa tavoitteena oli noin 10km juoksulenkki joka toinen päivä. Myöhemmällä iällä sauvakävelyä vähintään 10km joka toinen päivä. Nyt 80- vuotiaana sauvakävelymatka on lyhentynyt puoleen. Kun lunta oli talvella, hiihdettiin vastaavat matkat. Liike on lääke. Tietysti myös ruokavalioon tehtiin muutoksia ja ne lähtivät mukaan jo sieltä Tampereen kurssiviikolta. Merkittäviä jälkisairauksia ei ole ilmentynyt, ainoastaan ”vällynalla” on rauhallisempaa viime vuosina. Diabeteksen lisäksi minulta leikattiin syöpä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lääkärit ovat sanoneet, että hyvän peruskunnon ansiosta olen selvinnyt sairauksistani näin pitkälle. Siksi liike on lääke.