Mitä yhteistä toimitusjohtajalla ja päävalmentajalla?

Olen seurannut jääkiekkovalmentaja Raimo Helmisen edesottamuksia ja työuraa viimeiset vuosikymmenet. Toimitusjohtaja Erkki Niemi on monivuotinen työkaveri ja yhteistyökumppani. Onko heillä mitään yhteistä?

Ennen Raipen valintaa Saipan jääkiekkojoukkue kynsi syvällä. Konkurssi kolkutteli ovella. Raipen valinnasta Lappeenrantaa moni varmaan ajatteli, että ottivat tuon eläkeukon, kun eivät muuta saaneet. Raipe oli karismaattinen, kokenut kehäkettu. Hän laittoi heti pojat kovalle fyysisen kunnon treenauskuurille. Hän kertoi pojille visioita, tavoitteita ja mahdollisuuksia. Raipe onnistui hitsaamaan joukkueen yhteen. Pelaajat luottivat Raipeen ja Raipe luotti pelaajiin. Raipen johtamistapa on ihmisläheinen, hän sai joukkueesta vielä irti ylimääräistä raivia ja rohkeutta. Hän kommentoi menestystä lehdistölle omalla tavallaan vähäsanaisesti ”kyllä noi Saipan pojat jaksaa yllättää”. Lisäksi hän ja joukkue synnyttivät Lappeenrantaan ennen näkemättömän faniporukan. Vastustavia joukkueita pelotti tulla ”kiimaliiteriin” pelaamaan. Näillä eväillä Saipa meni finaalipeliin Kalpaa vastaan 2025. Päävalmentaja Raimo Helminen oli onnistunut.

Kun Erkki Niemi tuli 1995 osuuskaupan toimitusjohtajaksi Lahteen, siellä oli Saipaa vastaava tilanne, osuuskauppa oli huonossa hapessa, raskaasti tappiollinen. Erkillä oli paljon samaa johtamistyyliä ja kokemusta kuin Raipella, karismaattinen, ihmisläheinen tyyli. Ensiksi tietysti Erkki laati keskusliikkeen kanssa selviytymisstrategian ja tavoitteet. Erkillä oli paljon vaikeampi saada toimipaikoissa muutosta aikaan, koska hän ei ollut joka päivä silmätysten heidän kanssaan, kuten Raipe oli joukkueensa kanssa. Erkki joutui ensi motivoimaan johto-ja päällikkötason puolelleen ja sitten hyödyntämään etäjohtamista, tiedottamista ja toimipaikkakäyntejä. Erkki onnistui viestinnässään ja sai henkilökunnan puolelleen ja sen jälkeen asiakasomistajat. Noin kolmen vuoden jälkeen ne samat esimiehet ja toimihenkilöt, jotka olivat tehneet tappiota ennen Erkin tuloa, tekivät nyt voittoa ja noin viiden vuoden jälkeen Erkin johtama osuuskauppa oli joka vuosi kolmen parhaan osuuskaupan joukossa Suomessa. Kauppaneuvos, toimitusjohtaja Erkki Niemi oli onnistunut

 

 

Kolmen tason taistelut

Vaikka vaalit olivat alue-ja kuntavaalit, voidaan niiden perusteella ennustaa valtakunnassa ja tulevissa eduskuntavaaleissa tapahtuvaa kisaa. Puolueet voidaan ryhmitellä kolmeen kastiin.

Kolme suurta, noin 20 % äänistä per puolue SDP, KOK, KESK

Kolme keskikokoa, noin 10% äänistä per puolue VAS, VIHR, PS

Kolme pienpuoluetta, noin 5% äänistä per puolue RKP, KD, LIIK

Kolmesta suuresta kuka vaan voi nousta suurimmaksi eli pääministeripuolueeksi eli kolmen kopla voi muodostaa sinipuna-vihreä hallituksen SDP, KOK, KESK. Vaikka nykyisestä hallituksesta ei ole monellakaan hyviä kokemuksia, oikeistohallituksen voivat muodostaa KOK, KESK, RKP, KD. Vasemmistohallitus taas muodostuisi SDP, VAS, VIHR. Oletan, että seuraavaan hallitukseen ei haluta PS ottaa.

Uskon että sinipunavihreä voisi parhaiten ratkaista hyvinvointialueiden ongelmat ja saada Suomeen kasvua aikaan ja rauhoittaa työmarkkinat

Puheenjohtajista ainakin Purran ja Orpon jatkopestistä keskustellaan, Orpolla on valmiita haastajia, Purralla ei vielä ole. Seuraavan vuoden toimenpiteet ratkaisevat.

 

Pekan diabetes polku

Minulle diagnosoitiin 1 tyypin diabetes 1997. Vasta toinen lääkäri tunnisti sairauden. Hän sanoi ”teillä on nuoruustyypin diabetes”, nousin seisomaan ja kiitin lääkäriä, lähes 60-kymppisellä on nuoruustyypin diabetes. Ilmeinen syy sairastumiseeni on stressi ja perintötekijät, äidin siskon tytöllä oli ollut diabetes. Hankin seuraavaksi lisätietoa sairaudesta, netistä, diabeteshoitajalta ja ystäviltä, joilla tiesin olevan sama sairaus. Pyysin työpaikkalääkäriltä suositusta Tampereelle diabeteskeskukseen. Hän sanoi, että et pääse olet liian hyväkuntoinen. Lopuksi hän sanoi, että kirjoitan huonon todistukset, jos et suutu. Sain lähetteen Tampereelle viikon kurssille. Kurssi auttoi minua ymmärtämään, millainen sairaus diabetes on ja motivoi ottamaan itse vastuu omasta hoidosta. Merkittävän avun sain myös Heinolan terveyskeskuksen diabeteshoitajalta. Hänen kanssaan tehtiin vuosittain yhdessä hoitosuunnitelma ja opeteltiin hyödyntämään apuna olevaa tekniikkaa. Sain ensimmäisenä Heinolassa käyttööni Libre sensorit, joiden ansiosta hoitotasapainoni parani merkittävästi. Olen syntynyt Suomen Urheiluopistolla ja siksi olen aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Ennen 50v juhlia juoksin Cooper testissä 3050m. Alussa tavoitteena oli noin 10km juoksulenkki joka toinen päivä. Myöhemmällä iällä sauvakävelyä vähintään 10km joka toinen päivä. Nyt 80- vuotiaana sauvakävelymatka on lyhentynyt puoleen. Kun lunta oli talvella, hiihdettiin vastaavat matkat. Liike on lääke. Tietysti myös ruokavalioon tehtiin muutoksia ja ne lähtivät mukaan jo sieltä Tampereen kurssiviikolta. Merkittäviä jälkisairauksia ei ole ilmentynyt, ainoastaan ”vällynalla” on rauhallisempaa viime vuosina. Diabeteksen lisäksi minulta leikattiin syöpä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Lääkärit ovat sanoneet, että hyvän peruskunnon ansiosta olen selvinnyt sairauksistani näin pitkälle. Siksi liike on lääke.

 

Säästöt vai leikkaukset vai uudella edullisemmalla tavalla tuotettu palvelu?

Eduskunnan kyselytunti 3.4. klo 16, osoitti, kuinka huonosti hallitus oli valmistautunut opposition ryöpytykseen kotihoidon leikkauksista. Hallitus kertoi, että rannekkeiden ja ruokarobottien käyttö pienentää kustannuksia. Nämähän laitteet ovat olleet käytössä jo lähes parikymmentä vuotta. Miksi ei perusteltu uusilla ratkaisuilla, lääkeautomaateilla, lääkärin ja hoitajan etävastaanotoilla, onlive kameravalvonnalla, liikettä tunnistavilla matoilla, pyörien päällä olevilla kotisairaaloilla, ikäihmisille suunnitelluilla kännyköillä jne.

Jos budjetissa halutaan säästää miljoonan toimenpiteestä 1% eli 100000 euroa ja toimitaan kuten enenekin, mutta rahaa on vähemmän, silloin se on leikkaus. Jos esimerkiksi kotihoidossa on ollut neljä käyntiä vuorokaudessa ja näiden digipalvelujen ( esim. hoitajan etävastaanotto ja liikkumisesta kertova matto) ansiosta käyntejä tarvitaankin vain kaksi vuorokaudessa, niin on saatu noin 50% säästö se ei ole leikkaus vaan uudella toimintatavalla saatu säästö. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnista voidaan myös huomioida lähiomaisen säännölliset käynnit viikon aikana. Tämä arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa. Jos puhutaan niin huonokuntoisesta vanhuksesta kotona että hän ei yksin pysty käymää WC:ssä, silloin tämän vanhuksen hoitopaikka on palvelutalossa 24/h.

Eduskunnan kyselytunnilla vääristellään tietoja, suurennellaan ongelmia, yleistetään asioita, vähätellään onnistumisia, yritetään kerät pisteitä omaan puolueen pussiin. Tämä on seurausta soten liiallisesta politisoitumisesta. Nämä vanhukset, joista nyt puhutaan, ovat rakentaneet meille Tämän itsenäisen Suomen, toivon että puolueet yhdessä parantaisivat heille tarjottavia palveluja. Yhdessä olemme enemmän