Tyhmää lopettaa Nastolan koulu

Suuruuden ekonomia ei toimi kouluasioissa. Itse olen selvinnyt elämästä hyvin 80 vuotta, Nastolan Järvistenkylän koulun opeilla. Silloin oli koulun lopettamisen rajana 12 oppilasta. Nyt ollaan Nastolan kirkolta lopettamassa 200 oppilaan koulu. Minun mielestäni lopettamisraja pitäisi nykyään olla 100 oppilasta. Pienemmätkin menestyy, kuten Iitissä Vuolenkosken kyläkoulu, jossa toimiva kyläkoulu vauhdittaa koko kylän kehittymistä. Tämä olisi mahdollista Nastolassakin, Lahden keskustan kainalossa. Kirkon ympäristöä pitää kehittää rakentamalla edullisia kerros -ja rivitaloja lapsiperheille luonnon keskelle, vesistönäköalalla, lähellä koulua, lähellä Lahden keskustaa. Samalla tulisi kaivattuja kokoontumistiloja lukuisille paikallisille yhdistyksille. Myös palveluasumista pitää kehittää uudenlaisilla ratkaisuilla. Nastolassa on edullisempaa asua kuin Lahden keskustassa, Nastolassa asutaan lähellä luontoa, Nastolassa pitää turvata peruspalvelut. Ymmärrän Nastolan kehittämisen ongelman, nauhamainen keskusta, mutta silti nyt kannattaa panokset keskittää kirkon ympäristön ja koulun kehittämiseen. Nastolasta pitää löytää aktiivinen, idearikas, yhteistyökykyinen ”Kylähullu” vetämään Nastolan kehittämistä yhdessä asukkaiden kanssa, Vuolenkosken mallin mukaan. Koulujen lopettamisesta on yleensä alkanut kaupunginosan, kylän alamäki, siksi koulua on tyhmää lopettaa. Pitää hankkia lapsiperheitä, maahanmuuttajia, asukkaita lisää.

 

Ikäihmisten arvostus ja hoiva heikkenee

Eduskuntakeskustelussa 25.2.2025 kaikki puolueet vannoivat vanhusten arvokkaan elämän ja hyvän hoivan nimiin. Seuraavassa puheenvuorossa edistetään eriarvoisuutta. Toinen sanoi, että ikäihmisten arvostus ja hoiva on kriisissä ja seuraava puheenvuoron pitäjä kumoaa väitteen ja sanoo että se on pelottelua, hoiva ei ole kriisissä. Syytellään toinen toisiaan vuorotellen. Miten tässä ilmapiirissä kehitetään sotea ja ikäihmisten hoivaa? Vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topo aamu-TV:ssä kertoi, että ikäihmisten hoivassa on ongelmia monella hyvinvointialueella. On onnistumisiakin esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella. Näitä hyviä käytäntöjä pitää monistaa. Omalääkärimalli todettiin hyväksi jo viime vuosisadan lopun kokeiluissa, miksi sitä ei heti toteuteta kaikilla alueilla, miksi vielä kokeillaan? Syy on varmaan poliittisten pisteiden keruu. Hyvinvointialueiden puolueiden ryhmärahat (monia miljoonia) pitäisi käyttää esimerkiksi alueiden vanhustenhoidon parantamiseen. Hyvinvointialueiden organisaatiota pitää keventää eli poistaa yksi päällikkötaso. Hyvinvointialueiden määrää pitää pienentää. Ikäihmisten asumisvaihtoehtoja pitää lisätä esimerkiksi perhehoitopaikoilla. Palveluja pitää lisätä kotona asuville, kotisairaanhoito, liikkuva palveluauto, uudet digipalvelut, omaishoidon parempi tuki jne. Alueille pitää antaa 1-2 vuotta lisäaikaa kattaa menneet tappiot. Yksin asuvien ikäihmisten määrä kasvaa, yksinäisyys lisääntyy. Aluevaltuustot voisivat sopia, että jokainen valtuutettu nimeää itselleen yhden alueen palvelutalon tai kotonaan yksin asuvan, jossa hän lupautuu vierailemaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, on tämän henkilön tai palvelutalon ”kummi”. Uskon että tämän jälkeen päätöksenteko on helpompaa, kun tunnetaan olosuhteet paremmin. Yhdessä olemme enemmän.

Tosiasia on että valtion rahoja on viimeisen parin vuoden aikana mennyt miljardikaupalla Suomen turvallisuuden vahvistamiseen (armeija, Nato, Ukraina) ja ne rahat on jostakin säästettävä tai otettava velkaa lisää.

 

Siirtolapuutarhojen tulevaisuus?

Siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700 luvun Englannissa. Suomeen ne rantautuivat 1900 luvun alussa. Ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäähän. Siirtolapuutarhaliitto ry perustettiin 1930. ”Alussa oli – ei Jussi ja kuokka”- vaan vähävarainen kaupunkilainen, pieni maapalsta ja työkaluja. Perheet halusivat tuottaa itse ruokaa leivän jatkeeksi ja olla yhdessä perheen kanssa raittiissa ilmassa. Tänään monet siirtolapuutarhatontit ovat kuin kukkatarhoja ja viljelyn osuus on pientä. Mökit ovat kehittyneet, on saunat, sähköt, vesijohdot ja terassit. Elintason nousu näkyy myös siirtolapuutarhoissa. Myös vuokrat ja kustannukset ovat nousseet. Nyt kateelliset kaupunkilaiset väittävät, että siirtopuutarhat ovat siirtyneet rikkaille ja perimmäinen tavoite on unohtunut. Jotkut jopa ehdottavat siirtopuutarhojen lopettamista tulevien kerrostalojen tieltä.

Minun mielestäni nyt, jos koskaan pitää herätellä henkiin siirtolapuutarhan tavoitteet, osa perheen ruokatuotantoa ja yhdessäoloa. Voisi jopa synnyttää uusia siirtolapuutarhoja isojen kaupunkien ympäristöön, joissa olisi velvoite kasvattaa puhdasta, kotimaista ruokaa omaan ruokapöytään ja ylimääräiset myydä naapurille. Kaupunkiviljely on osa ruoantuotannon muutoksen trendiä. Tulevaisuudessa kaupungit vihertävät asukkaiden viljelypalstoineen, kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen, marjapensaspuistoineen. Siellä lapset oikeasti tietävät mistä ruoka tulee. Kun suunnitellaan uusia, isoja  asuntoalueita niissä pitäisi olla myös varaus asukkaiden kaupunkiviljelylle. Tämä on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

 

 

Etelämanner YK:lle

Etelämanner on viidenneksi suurin maanosa eli 14 miljoonaa neliökilometriä. 1959 Antarktiksen sopimuksen mukaan se ei kuulu kenellekään valtiolle. Sopimusta tarkistetaan uudelleen 2048. Maaperässä on paljon hiiltä ja rautamalmia, mutta sen hyödyntäminen on tänään hankalaa ja kallista. Viime vuosina sieltä on löydetty monenlaisia uusia mineraaleja ja öljyä. Nämä uudet löydökset lisäävät alueen kiinnostusta erityisesti Kiinassa, Venäjällä ja Amerikassa. Jotta jatkossa vältetään ylilyönnit, valtaukset, kahakat, pitää nyt tehdä jotakin.

Ehdotan että YK ottaa tulevaisuudessa isomman vastuun alueesta. YK:hon voisi perustaa esimerkiksi Etelä-Mantereen Rahaston, joka hallinnoisi alueita tasapuolisesti. Se voisi myöntää hyödyntämislupia. Mahdollisesti hyödynnetyistä mineraaleista ja öljystä tulisi prosentit YK:lle, joka kattaisi merkittävän osan YK:N rahoituksesta eli hyödyntäisi kaikkia YK:n jäsenmaita.

 

Virkamiesten poikkeavat tulkinnat

Valtion viranomaiset syrjivät ja vaikeuttavat pienyrittäjien toimintaa, vaikka poliitikot juhlapuheissaan vannovat lähiruoan ja luomun nimeen. Kahden viranomaisen tulkinnat poikkeat toisistaan merkittävästi. Toistakymmentä vuotta sitten viranomainen hyväksyi tilaviinin myynnin samalla kassalla, johon maksetaan muutkin Lähiruokatori Heilan tuotteet. Muutama vuosi sitten tuli toinen valtion virkamies, joka vaati, että tilaviinit on rahastettava eri kassalle kuin muut tuotteet. Hän tehosti vaatimustaan paikan sulkemisella.  Tämä käytäntö hidastaa kassapalvelua ja herättää asiakkaissa ihmetystä. Oletan että tänä tekoälyn aikana voidaan yhdestä kassajärjestelmästä saada tulostettua sellaisia raportteja kuin valtion virkamies haluaa. Miksi isojen markettien kassalla voidaan nykyään jo rahastaa Alkon viinejäkin samalle kassalle? Tuoko kolmas valtion tarkasta eri väriset helmitaulut kassoille?

 

Lahden kauppahallista oikea kauppahalli

Päijät-Hämeen lähiruokatoimijoiden paras uutinen oli Heinolan Heilan mukaantulo Lahden kauppahallin uudistamiseen. Heilalla on jo parinkymmenen vuoden kokemus alalta ja menestynyt historia. Uutinen tarkoittaa alueen lähiruoka -ja luomuyrittäjille myyntimahdollisuuksien kasvamisen ja tuotteiden tunnettavuuden vahvistumisen. Lahden kaupungille tämä merkitsee keskustan vetovoiman kasvamisen, mikäli kaupunki ei sitä sössi liikennejärjestelyillään.

Heilan yrittäjille tämä uutinen merkitsee lisää töitä, suunnittelua, mahdollisuuksia. On löydettävä uudenlainen yhteistyö Lahden vilkkaan torielämän kanssa, yhteistä markkinointia, tapahtumia, nettiuutisia, aukioloaikoja jne.  Kauppahallista- torista uusi vetonaula Lahden keskustalle. Heinolan Heilassa suuri asiakasryhmä ovat moottoritiellä kulkevat ja mökeille menijät ja tulijat. Lahden kauppahallista suurin asiakasryhmä on keskustan ja lähiympäristön asukkaat, jotka tulevat omilla autoilla ja kaupungin busseilla. Uskon kun vetovoima kasvaa, asiakaita poikkeaa myös ohikulkuteiltä. Tämä on yrittäjien huomioitava tuotevalikoimissaan ja aukioajoissa. Asiakasvirran kasvu keskustaan hyödyntää myös muita keskustan kivijalkaliikkeitä, joiden kannattaa samalla skarpata toimintaansa ja aukioloaikojaan. Lahden kauppahallin ja Heilan yhteistyö mahdollistaa myös työtuntien tehokkaamman käytön, koska ruuhka-ajat ovat monesti eri aikoina. Hyvää yhteistyötä ja menestystä hankkeille.

 

Vanhusten ympärivuorokautista hoitoa vähennetään

Uutiset kertovat, että osa hyvinvointialueista suunnittelee ympärivuorokautisen hoidon vähentämistä, vaikka tarve kasvaa joka vuosi. Monet puhuvat perheen aikuisten lasten suuremmasta vastuusta omien vanhempiensa hoidossa. Ympärivuorokautinen hoito on kaikkein kalleinta, siksi sitä halutaan vähentää. Miten se on mahdollista, jätetäänkö iäkkäät vanhukset heitteille? Yksi keino on lisätä palveluja vanhusten kotiin, esimerkiksi ”kotisairaala” projekti tukee kotona asumista. Siinä lääkäri, sairaanhoitaja, hoitovälineet tulevat kotiin potilaan luokse. Tästä on jo saatu hyviä kokemuksia muutamilla hyvinvointialueilla. Omassa kodissa asumista tuetaan myös monilla uusilla tietotekniikan ja tekoälyn ratkaisuilla. Toinen vaihtoehto on perhekotien lisääminen. Tässä vaihtoehdossa vanhukset sijoitetaan perheen hoitamaan perhekotiin. Siellä voi olla 4-8 vanhusta, tiloista riippuen. Siellä hoito on kodinomaista ja osallistuvaa. Kolmatta vaihtoehtoa testattiin aikanaan jo Heinolan asuntomessuille. Siellä oli vuokra-asunnot samassa kiinteistössä perheelle ja heidän vanhemmilleen. Tuntui toimivalta vaihtoehdolta. Mihinkähän tämä kokeilu on hyytynyt? Voiko sitä herätellä uudestaan eloon? Tässä vaihtoehdossa aluksi vanhemmat voivat auttaa nuoria lastenhoidossa ja myöhemmin lapset voivat auttaa vanhempiensa hoidossa, kun asutaan vierekkäin lähellä. Tulevaisuudessa palvelutalot joissa saa myös ympärivuorokautista hoitoa ovat suurempia ja kauempana pieniltä paikkakunnilta.