Miksi Suomi "kyntää" syvällä?

Suomessa on Euroopan heikoin talouskasvu, miksi? On olemassa syitä, joihin emme voi itse juurikaan vaikuttaa ja on syitä, jotka johtuvat omista toimistamme. Syitä, joihin emme ole voineet vaikuttaa ovat:

-Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena syntynyt merkittävä apu Ukrainaan ja pakolaisvyöry Suomeen, kaupan tyrehtyminen Venäjälle, Suomen puolustuksen vahvistaminen ja liittyminen Natoon. Näiden syiden merkitys Suomen taloudelle on miljardiluokkaa vuosittain. Miksi näitä euromääriä ei esiinny opposition hallituksen arvosteluissa eikä hallituksen selityksissä?

-Toiseksi tietysti paljon esillä olleet vaikutukset; inflaatio ja korkotaso sekä vientimaittemme talousahdinko. Maksut EU:lle

Vaikuttavia tekijöitä, joihin olemme voineet vaikuttaa enemmän tai vähemmän:

-Vuosisadan suurin uudistus, SOTE. Poliitikot sotkivat soteen liikaa politiikkaa. Sote uudistus olisi pitänyt tehdä kaikkien puolueiden yhteistyönä. Valitettavasti uudistuksen hyödyt näkyvät ja tuntuvat viiveellä. Sote uudistuksessa purettiin vanhoja rakenteita, mutta uudesta sotesta tuli vieläkin liian raskas, alueita liikaa ja raskas, byrokraattinen hallinto.

-Sosiaaliturva ja lakkouudistukset aiheuttivat ylimääräisiä lakkoja ja uudistusten hyödyt näkyvät ja tuntuvat vuosien viiveellä

-Väestön ikääntymiseen emme ole osanneet riittävän hyvin varautua, emmekä syntyvyyden laskuun ja maahanmuuton hyödyntämiseen

-Ainakin viimeiset kymmenen vuotta olemme eläneet yli varojemme eli olemme ottaneet ”syömävelkaa”. Rahaa on ollut helppo jakaa ja kasvattaa menoja, tulopuolen kasvattamiseen ei ole ollut haluja, osaamista eikä uusia ideoita

 

 

 

 

Hyvinvointialueiden tilanne parempi kuin poliitikot antavat ymmärtää

Oppositiopuolueet maalaavat edelleen synkkiä pilviä hyvinvointialueiden päälle ja tulevaisuuteen. Vaaditaan lisää rahaa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt lisää aikaa uusien toimintatapojen ja tehostamissuunnitelmien käytäntöönpanoon. Ne tarvitsevat muutaman vuoden lisäaikaa alkuvuosien tappioiden kattamiseen. Monella hyvinvointialueella tulot kattavat kulut jo tänä vuonna. Esimerkiksi Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueilla lääkäri ja hoitajapula on merkittävästi helpottunut. Lääkäriin pääsee jo kahdessa, kolmessa viikossa. Palvelut ja hoitoon pääsy on parantunut. Myös kotisairaanhoitoon on löydetty uusia tehokkaampia tapoja. Kotisairaala tuo lääkäri ja hoitajapalvelut asiakkaan kotiin. Monella alueella omalääkäri- ja omahoitajamalli tai se sovellutus toimii hyvin. Nyt kannattaisi lehdistönkin tukea hyvinvointialueiden ammattilaisia tekemillään hyvillä käytännöillä, uutisilla. Ei kannata uskoa kaikkia oppositiopuolueiden syöttämiä ”mörköjä”. Olen syöpäsairas diabeetikko, minulla on hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudun Kalasataman terveyspalveluista. Tyytyväisyys vaatii myös omaa aktiivisuutta. Terveellinen elämäntapa, ruokavalio ja säännöllinen luonnossa liikkuminen parantaa hyvinvointia. Meidän lasten on jatkossa otettava isompi vastuu isovanhempiemme hoidosta.

PS. näyttää siltä että oppositiopuolueiden vaalitäky "Hyvinvointialueiden haukkuminen" ei enää toimi kun suurin osa alueista on saamassa tuotot ja kulut tasapainoon tänä vuonna

 

Määräävätkö isot kaupat ruoan hinnat?

Jukka Rahko kirjoitti aiheesta 12.1.2025 HS:ssa. Isot kaupat eivät määrää kauppaketjujen hintoja. K-ryhmässä kaikkien ketjujen hintapolitiikan päättää K-kauppiaiden edustajien muodostama hallitus ja samoin S-Ryhmässä alueosuuskauppojen edustajien muodostama hallitus. Tuotteen hintaa vaikuttavat monet tekijät. Vuoden sato, sääolosuhteet, kuljetusmatkat, verotus, palkat, vuokrat ja muut kiinteistökustannukset, kilpailutilanne jne. Isoihin kauppoihin monet tuotteet tulevat suoraan tuottajilta, teollisuudesta suoraan kaupan hyllyyn. Pienille myymälöille tuotteen tulevat 1-2 varaston kautta pienemmissä erissä. Suomessa ei ole palkasta mennyt ruokaa yhtä vähän kuin nyt eli ei ruoka ole kallista palkkatasoomme verrattuna. Monessa kotitaloudessa ruokahävikki on jopa 20% eli pienentämällä hävikkiä perheen ruokakori halpenee. Monet arvotavat tänään lähileipää, lähiolutta, lähivihanneksia, lähiluomua vaikka ne ovat kalliimpia isojen teollisuuslaitosten tuottamiin tuotteisiin verrattuna. Lähikauppa K-Market, Sale, Alepa on lähellä asiakasta, säästää aikaa, siellä on henkilökohtaista palvelua, monessa posti, lääkekaappi, veikkaus, kahvipaikka jne. eikö lähikauppaa kannata arvostaa ja hyödyntää ja hyväksyä että se on vähän kalliimpaa. Kannattaa myös miettiä mitä se isossa kaupassa käynti maksaa? Vie aikaasi, auton käyttö bensa tai sähkö maksaa, lähes kaikki itsepalvelua ja jos jätät lähikaupassa käymättä se lähipalvelu voi kohta loppua.

 

Kannattaako antaa palautetta?

Kannattaa. Palaute on yrityksen kunnan ja yhdistyksen paras ja halvin kehitysmoottori. Palautetta antava asiakas on yrityksen paras asiakas. Palautteen antaminen tarkoittaa tietysti kielteistä tai myönteistä palautetta, kehittämisehdotuksia tai kiitoksia. Seuraavassa muutamia omakohtaisia esimerkkejä:

1970-80-luvulla pääkaupunkiseudun S-markettien markkinaosuus oli alle kymmenen prosenttia ja mielikuvat alhaalla. 1990-luvulla S-market ketju oli pääkaupunkiseudun suurin. Tietysti rakennettiin uusia yksiköitä ja kunnostettiin vanhoja. Merkittävässä roolissa olivat myös aktiivisesti kerätyt asiakaspalautteet. Myyjät kirjoittivat palauteet taskussaan olevaan muistivihkoon, asiakkaat antoivat palautetta myymälöissä oleviin palautelaatikoihin, puhelimen ja netin kautta. Myös henkilökunnalta kerättiin kehittämisehdotuksia aina ennen myymäläremonttia tai uuden rakentamista. Palautteista tehtiin yhdistetty kuukausiyhteenveto, jota käsiteltiin eri työryhmissä. Keväällä 2024 pyysin palautteen kautta Vääksyläisen kotileipomon sämpylöitä Herttoniemen S-Markettiin, kolmen kuukauden kuluttua tuote ilmestyi leipähyllylle. Kannattaa antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia.

Muutimme 15.4.2024 Lahdesta Herttoniemeen. Minulle luvattiin kerrostalosta kellarivarasto. Viikkoa ennen muuttoa selvisi, että se oli luvattu kahdelle, joten jäin ilman. Lähetin kohtelusta kirjeen hallituksen puheenjohtajalle ja toimitusjohtajalle. Sain väliaikaisen varastotilan heti ja 1.1.2025 kellarivaraston. Seuraavaksi huomasin, että asunnon saunassa on hieno kiuas, mutta sen päällelaitto on työlästä katkaisimien sijoituksen johdosta, piti ryömiä lauteiden alle ennen kuin onnistui saunan lämmittäminen. Annoin palautetta, että kiuas pitää vaihtaa tai muuten korjata ongelma. Isännöitsijältä tuli kielteinen vastaus kiukaan vaihtoon, mutta ei tullut vastausta kehittämisehdotukseeni. Tein kolmen kuukauden kuluttua asiasta julkisen jutun Iltalehteen, johon yritys vastasi, että ongelma korjataan. 30.12.2024 tuli sähköfirmalta viesti, että he tulevat lähipäivinä korjaamaan ongelman. Rakentavan palautteen anto kannattaa.