Onko yrittäjä tunnistettava

Torisääntöjenkin mukaan torikauppiaan yhteystiedot on oltava näkyvästi esillä. Päteekö sama ravintoloihin ja kauppaketjujen yksiköihin, myymälöihin? Esimerkiksi HOK-Elannon monessa ketjuyksikössä ei ole yksikön omistajan, toimijan nimeä Prisma, S-Market, Alepa. Esimerkiksi Lahden seudulla Hämeenmaan yksiköissä on omistajan nimi ikkunateippauksissa, monesti myös neonvalologo seinällä. Samoin Lahden seudun ravintoloissa on S-kortti näkyvästi esillä mainonnassa, ruokalistoissa ja ravinolan sisätiloissa. Ruokalistoissa on jopa tarjouksia S-kortin omistajille. HOK-Elannon ravintoloissa esimerkiksi Kauppakeskus Kaaressa S-kortti ei näy ohikulkijalle ollenkaan tai se on pienellä jossakin hinnaston lopussa. 31.5.2024 Kaaren käytävillä nuorimies esitteli ja kauppasi S-korttia ja samaan aikaan asiakas ei löytänyt toimipaikkaa, jossa S-kortista on hyötyä, kun kortti ei ollut esillä ravintolassa, kassalla, seinällä, ei missään. Myös henkilökunta ihmetteli tätä asiaa kysyttäessä. Onko niin että HOK-Elannon ravintolalinja häpeää S-korttia ja siksi se ei ole esillä vai eikö markkinamiehet osaa hyödyntää S-korttia, sehän on ylivoimainen kilpailuetu muihin ravintoloihin verrattuna? Kymmenien vuosien takaa, historiasta muistan, että silloisen HOK:n ravintolalinja halusi olla erossa jauhokauppiaista, myymäläväestä. Toivoisin että nämä ajat unohdettaisiin ja katsottaisiin eteenpäin. Tulevaisuudessa ravintola ja ruokakauppa lähentyvät toisiaan nykyistä enemmän.

 

 

Omalääkärimallin edut

Omalääkäri tuntee potilaan paremmin, hänen sairautensa, lääkityksensä historiansa. Pitkä hoitoketju. Lääkärissä käynnit vähenevät, osa hoidetaan netin kautta ja osa etävastaanottona. Potilaan käyttämät lääkkeet vähenevät. Erikoissairaanhoidon jonot lyhenevät koska sairauksia ehkäistään ennakolta. Omalääkärin ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii.  Omalääkäriin pääsee nopeammin. Malli on hyvinvointialueelle kustannustehokkaampaa. Lääkärit ovat motivoituneempia. Potilaat ovat tyytyväisempiä ja jatkossa terveempiä. Tätä mallia kannattavat nyt lääkärit, hoitajat ja potilaat. Vain poliitikot ovat saamattomia tekemään oikeita päätöksiä, ei osata kuin karsia ja leikata. Myös puolueiden ideologiset tavoitteet vaikeuttavat ja jarruttavat toteutusta. Ei haluta ymmärtää, että tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan yhteiskunnallinen toimija ja yksityinen toimija sekä kolmas sektori. Kysymys on näiden kolmen sektorin hyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä, ei kilpailusta. Ensin pitää nykyistä toimintatapaa ja työnjakoa muuttaa ennen kuin saadaan säästöjä ja turvataan ihmisten tarvitsemat palvelut.

Kokemusta on. Minun diabeteslääkärini on minun omalääkäri jo toistakymmentä vuotta.

 

Ravintola ruokakaupassa

Yli 30v sitten kävin opintomatkalla USA:ssa ja Keski-Euroopassa. Siellä oli isoissa ruokakaupoissa ravintola keskellä myymälää. Ehdotin esimiehille kokeilua myös Suomessa, ei ottanut tulta. Minun tavoitteenani oli että jokaiselta opintomatkalta pitää saada jotakin uutta ja konkreettista omaan liiketoimintaan. Kävin pitkästä aikaa Helsingin Stockmannin ruokakaupassa. Food Market Herkussa olikin ravintola Bistro myymälän sisällä. Hienoa, tämän päivän esimiehet ja johtajat näkevät ”nenäänsä” pidemmälle. Elämäni varrella minulle on moni sanonut, olet edellä aikaasi. Olin keskustellut monta kertaa tj. Arto Hiltusen kanssa siitä, että tulevaisuudessa ravintola ja ruokakuppa lähestyvät toisiaan. Nyt se on vihdoin tapahtunut Suomessakin Stockan Herkussa ja muutamassa Citymarketissa.

Toinen keskustelun aihe, yli 30v. sitten Hiltusen kanssa, oli elintarvikkeiden nettikauppa. Nythän vieläkin tuotteet kerätään isommista elintarvikekaupoista. Meidän visiomme oli ,että kehä kolmosen ja vilkkaan poismenotien risteykseen rakennetaan halli jossa tilatut elintarvikkeet kerätään rationaalisesti. Hakiessaan autolinjalta tilaamansa tavarat, asiakas on voinut samalla tila esimerkiksi pizzan tai hampurilaisaterian, kotiin tai mökille vietäväksi. Olimme tässäkin asiassa edellä aikaamme, nyt on muutama vastaavanlainen yksikkö rakenteilla Suomeen.

 

Matti, aika entinen ei palaa

Matti Seppä 23.5. IH kirjoituksessaan tuijottaa peruutuspeiliin ja ihannoi aikoja entisiä. Maailma, ympäristö, yritykset, asiakkaat ovat muuttuneet kymmenien vuosien aikana. Toistakymmentä vuotta sitten Prisma oli tulossa keskustaan, silloiset päättäjät eivät siihen mahdollisuuteen silloin tarttuneet. Ennen lähikaupat olivat sekavarakauppoja. Niillä ei ollut ketjun tukea. Ne eivät silloin pärjänneet automarkettien kainalossa. Nyt lähikaupoilla on tähän päivään sopivat liikeideat, K-Marketit, Salet, Alepat, ja oman ketjunsa tuki, ne pärjäävät nykyisten hypermarkettienkin naapurissa, niin myös Heinolassa. Prisman tulo sai myös Citymarketin investoimaan Heinolaan laajennuksen ja energiatehokkaamman kauppakiinteistön. Yhdessä Citymarket ja Prisma pysäyttävät useamman moottoritiellä kulkijan poikkeamaan Heinolaan ja jättämään euroja Heinolaan. Prisman tulo vähentää heinolalaisten erikoistavaroiden ostosmatkoja Lahteen, ympäristö ja Heinola kiittää. Heinola kaipaa uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja, osa-aikaisiakin. Kannattaa muistaa, että osuuskauppa käyttää voittoansa toimintansa kehittämiseen ja omistajien etujen parantamiseen, ei kauppiaan lomaosakkeisiin tai avoautoihin. Ei kannata olla kateellinen maakuntatasoisen, menestyvän alueosuukaupan toimitusjohtajalle. Tulokset kertovat menestyksestä ja asiakkaiden tyytyväisyydestä. Tervetuloa Prisma Heinolaan, vihdoinkin.

 

Elämänkokemuksen hyödyntäminen

Me suomaliset elämme pidempään kuin koskaan. Satavuotiaiden joukko kasvaa joka vuosi. Tämä merkitsee myös sitä, että meillä on käytössä suomalaisten elämänkokemusta enemmän kuin koskaan. Miten me osaamme hyödyntää elämänkokemusta? Hyvin vaihtelevasti ja heikosti. Edelleen monesta työpaikaista yritetään saada yli kuusikymppiset heti eläkkeelle, yli kuusikymppiset eivät saa helpolla uusia töitä, kotona vanhempien ihmisten arvostus ja kunnioitus on heikentynyt, verotus ei suosi eläkeläisen lähtemistä osa-aikatöihin, yhteiskunnan järjestämä vanhusten hoito on kriisissä. Kun meidän elinaikamme pitenee se tarkoittaa myös sitä, että työaika pitenee, työtä voidaan tehdä pidempään. Tänään moni seitsemänkymppinen on yhtä työkuntoinen kuin muutama vuosikymmen sitten kuusikymppinen. Monet yritykset panostavat henkilöstön koulutukseen merkittävästi mutta eivät hyödynnä sitä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

On muutamia yrityksiä, jossa elämänkokemusta hyödynnetään. Vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään henkilö toimii seuraajansa tuutorina, työn ohjaajana, kevyemmillä työvelvoitteilla. Kaupan alalla, uusissa yksiköissä työryhmä rakennetaan niin että siellä on kaiken ikäisiä osaajia. Näin toimin itse ollessani kaupan johtotehtävissä. Tulokset olivat hyviä. Kaupan alalla käytetään jo nyt virkeitä eläkeläisiä osa-aikatehtävissä, kiireapulaisina, se madaltaa kynnystä siirtyä eläkkeelle ja auttaa yrityksiä selviämään ruuhkista .On kuntia, joissa yli 70v on ilmainen uimahalli ja kuntosali. Sen tavoitteena on terveemmät ikä ihmiset, jotka tarvitsevat sote-palveluja vähemmän eli tulee säästöjä. Liike on lääke. Monessa yrityksessä on firman eläkeläisten perustama yhdistys, jossa monesti yrityksen toimitusjohtaja käy kerran vuodessa kertomassa miten menee. Miksei johtoa kiinnosta mitä yrityksen eläkeläiset kommentoivat yrityksen toimintaa ja mitä kehittämisideoita heillä on? Pitää tuntea historia, jotta voi kehittää uutta. Kun ihminen jää vähintään yli 10v työvuoden jälkeen eläkkeelle, liikkeen johdon pitäisi häntä haastatella ja kysyä mitä hyvää, mitä huonoa hän on kokenut ja mitä kehittämisideoita hänellä on. Miksei TV:ssä ole asiaohjelmaa elämänkokemuksen hyödyntämisestä eri aloilla? Myös perheet voisivat paremmin hyödyntää lapsilleen isovanhempiensa elämänkokemusta, tietoa, taitoa ja tarinoita.

 

Suomi pelasi ”kilttiä” lätkää Kanadaa vastaan

Leijona halusi tehdä siistejä, komeita maaleja. Vastustaja menee vauhdilla maalille ja aiheuttaa hässäkän, epäjärjestyksen ja usein tekee siitä maalin, monesti ”räkämaalin”. Vaikka leijonat pelasi siistimpää kiekkoa, jäähyjä tuli kuitenkin enemmän kuin vastustajalle. Vastustaja osasi hyödyntää rännikiekot ja leinonien mokat ja kiekonmenetykset. Leijonille tuli maalinteon jälkeen hyvän olon tunne, jota vastustaja osasi hyödyntää. Leijonien maalintekotaito oli vastustajaa huonompi. Kanada ryösti kiekkoja helposti leijonilta, varsinkin kolmannessa erässä. Granlund ei vieläkään noussut halutulle tasolleen ja molari päästi yhden helpon maalin. Kanadan molari päästi useamman helpon maalin. Leijonilla vielä mahdollisuudet jatkoon, koska voitot menevät ristiin ja tulee joku yllätysvoittajakin. Leijonien peli on parantunut, mutta se ei vielä riittänyt maailmanmestareita ja NHL:n joukkuetta vastaan.

 

Sote soppa palaa pohjaan

Suomi käyttää sotepalveluihin vähiten rahaa pohjolassa. Suomessa on lääkäreitä riittävästi, enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa soten lääkäri hoitaa päivässä noin 7-8 potilasta kun esimerkiksi Mehiläisessä lääkäri hoitaa päivässä lähes 30 potilasta. Miksi näin? Ongelma on tietojärjestelmä, työnjohto, organisointi, kannustimet ja hallinto. Omalääkärimalli on yksi keino parantaa työn tuottavuutta. Esimerkiksi purkamalla raskasta hallintoa, voidaan saada miljardin säästöt. Vähentämällä vajaassa käytössä olevia kiinteistöjä, leikkaussaleja säästetään toinen miljardi. Muuttamalla hyvinvointialueiden kannustimia, säästetään kolmas miljardi. Nyt alueet saavat rahaa sairaiden ihmisten määrästä, kun pitäisi saada lyhentyneistä potilasjonoista, sairauksien ennaltaehkäisystä, potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Näyttää siltä, että osa päättäjistä tietää nämä ongelmat ja niihin keinot, mutta eivät saa päätöksiä aikaiseksi poliittisista syistä. Politiikka on liian syvällä sotessa. Eikö kannattaisi tehdä kunnon kokeilu? Annetaan yksi hyvinvointialue esimerkiksi Mehiläisen hoitoon ja seurataan muutama vuosi tuloksia. Alussa Mehiläisellä olisi käytössä se rahamäärä, jonka hyvinvointialue sai hallitukselta, sen jälkeen saaduista säästöistä yritys saa puolet edellyttäen, että alueen väestö ja henkilöstö ovat tyytyväisiä, jonot lyhenevät.

 

Ostamisen helpottaminen

Lähes 30 vuotta sitten kokeilussa ollut asiakkaan itse käyttämä skanneri ”kapula”, ”luuri”, on nyt tullut suurempiin kauppoihin uudesti syntyneenä. Selvityksen mukaan silloin ”kapulaa” käytti noin 25-30% asiakkaista. Käyttäjiä oli kaikista ikäryhmistä, montaa senioria auttoi lapsenlapsi. HOK:ssa uusi tapa maksaa nimettiin Express-linjaksi. Ostamisen helpottamiseksi suunniteltiin myös oma ostoskassi. Kassin vaatimuksia olivat; siihen mahtuu perheen kertaostokset, sitä pystyy nainenkin kantamaan, se pysyy pystyssä ostoskärryssä ja auton takakontissa ja tyhjänä se menee helposti kasaan. Kehittämissuunnitelmissa oli, että kun asiakas tulee omalle kassalleen, laittaa kapulan telineeseen ja S-Kortin porttiin, ostokset kirjautuvat asiakkaan tilille, hän saa kuitin ja portti avautuu, hänen ei tarvitse käsitellä ostoksiaan moneen kertaan ja ostoskassiaan vain nostaessaan sen ostoskärryistä autonsa takakonttiin. Helppoa, vaivatonta. Valitettavasti kehitystyö ja kokeilu silloin pysähtyi maahantuojan rahapulaan.

Miksi uutta rahastusjärjestelmää ei ole hyödynnetty kaikilta osin? Nykyiset myytävät ostoskassit kassoilla ovat värikkäitä ja kauniita, mutta ei käytännöllisiä tähän uuteen rahastusjärjestelmään. Pitää suunnitella ja teettää ostoskassi, joka täyttää samat kriteerit kuin 30 vuotta sitten ja näin helpottaa asiakkaan ostamista. Tunnen tarpeen, olen suunnitellut ne vanhat, toimivat ostoskassit, ne toimivat minulla ja monella muulla vielä tänäänkin, ovat kestäviäkin. Kaikkea vanhaa hyvää, toimivaa ei kannata aina hylätä.