Hyvinvointialueet vuonna 2030?                                                                                                                                                      Oli oikea veto, että nyt on ensiksi saatava maaliin sote-palvelujen toimivuus. Aikaisemmin hanke epäonnistui, kun siihen yritettiin liittää soteen kuulumattomia palveluja, joista puolueet olivat eri mieltä. Sote palvelujen parantamisesta löytyi puolueiden kesken riittävä yksimielisyys. Uskon että tavoiteltu sotepalvelujen toimivuus ja paraneminen saadaan maaliin viiden vuoden kuluessa. Silloin on aikaisintaan mahdollisuus saada sotekustannusten kasvu taittumaan.

Oletan että viimeistään 2028 alkaa keskustelu tehtävien siirtämisestä valtakunnan tasolta hyvinvointialueille ja verotusoikeuden myöntämisestä. Tähän mennessä pienempiä hyvinvointialueita on jo yhdistetty, tulevaisuudessa hyvinvointialueiden määrä tulee olemaan 10-12. Myös kuntaliitosten avulla on syntynyt vahvempia hartioita. Siirrettäviä tehtäviä voisivat olla Avit, Elykeskukset, Maakuntaliitot, Poliisi, elinkeinopalvelut, työllistämispalvelut jne. Tavoitteena keventää valtakunnallista hallintoa ja tuoda päätöksenteko lähemmäksi veronmaksajia. On tärkeää valvoa, että valtakunnan tasolla tapahtuu merkittävä keventyminen, henkilöstön väheneminen, päällekkäisyyksien karsiminen jne. Samalla kun siirroista sovitaan, annetaan hyvinvointialueille myös verotusoikeus. Samaan pakettiin kuuluu myös se, että hyvinvointialueet muuttuvat maakunniksi. Maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Maakuntaa johtaa maakuntavaalien yhteydessä valittu maaherra. Maakunnilla on omat vaakunansa. Maaherran alaisuudessaan toimii sotepalvelujohtaja. Maakunta- ja kuntavaalit toimitetaan yhdessä, jolloin äänestysvilkkaus paranee. Tämä ei ole Sveitsin eikä USA malli, tämä on Suomen malli. (kuva on historiallinen)

Eläkeläisten vaikutusmahdollisuudet

Kun jäin itse aikanaan eläkkeelle, ajattelin että eläkeläisten ryhmä on iso ja sillä olisi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sitten perehdyin olemassa oleviin eläkeläisjärjestöihin, joita valtakunnassa oli kuusi. Tarkempi perehtyminen paljasti, että jokaisen yhdistyksen takana ”piilossa” oli jokin puolue. Eläkeläisten yhteinen vaikutusmahdollisuus, voima olikin utopiaa. Nyt nämä kuusi eläkeläisjärjestöä ovat perustaneet yhteisen yhdistyksen, Eetu ry:n ajamaan yhteisiä asioita. Tämä merkitsee, että yhdistyksiä toimiin neljällä eri tasolla, paikallinen taso, aluetaso, valtakunnan taso ja sitten Eetu ry. Liikaa byrokratiaa, päällekkäistä toimintaa, vähien rahojen tuhlaamista, liikaa virkailijoita. Yhdistykset saavat rahoitusta Veikkaukselta, jäsenmaksuista ja osa puolueilta piilotukea. Kuten tiedämme Veikkaukselta tulot pienenevät. Hyvinvointialueiden muodostuminen tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös eläkeläisjärjestöille. Tarttis tehdä jotakin.

Tässä minun ehdotukseni. Paikallistasolle, kuntaan, kaupunkiin muodostetaan vain yksi puolueeton yhdistys, siellä nyt toimivat sulautuvat vahvimpaan. Aluetasolle yksi puolueeton yhdistys per hyvinvointialue. Valtakunnan tasolle vain yksi puolueeton yhdistys eli nykyiset kuusi yhdistyvät yhdeksi. Yhdistykselle laaditaan strategia ja uudet, yhteiset säännöt. Hyvinvointialueella tehdään tiivistä yhteistyötä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Paikallistasolla tehdään yhteistyötä kunnan, kaupungin kanssa. Hyvinvointialueiden yhdistysten puheenjohtajat muodostavat eduskunnan eläkeläistoimikunnan, jota vetää kansanedustaja Kiljunen. Tavoitteena, jäsenmäärän tuplaaminen nykyisestä noin 300000 jäsenestä 600000 jäseneen. Suomessa eläkeläisiä on noin 1,4 miljoonaa. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, perintöjä. Puolueet voisivat vuosittain palkita aktiivisempia yhdistyksiä. Tavoitteena vähenevillä rahoilla ja yhteistyöllä enemmän toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia, hyvää jäsenille 

 

Vanhusväestön lähipalvelut?

Vaalit ovat taas ohi. Paljon puhuttiin terveyspalveluiden lähipalveluista. Toivottavasti lupaukset toteutuvat. Hyvin vähän on puhuttu vanhusväestön ( yli 75v) pankin lähipalveluista. Koko ajan siirretään palveluja nettiin, pankkipalvelut, laskujen maksut, lainanotot, veroilmoitusten täyttö, koronapassi, omakannan palvelut, passin uusiminen, kotiintilauspalvelu jne. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan sijoittamalla kirjastoon läppäri, jota voit käyttää, jos osaat. Monet kansanopistot järjestävät tietokonekursseja, monet eläkeläisjärjestöt järjestävät vapaaehtoisten voimin opastusta niille ikäihmisille, joilla on kone, mutta ei osaa käyttää. Tämähän on tietysti ongelma, jota aika hoitaa, koska uskon että kaikki alle 65 v osaavat uusia palveluja käyttää. Meidän pitää vielä noin 10 vuotta tarjota ikääntyvälle väestölle myös lähipalvelua esim. pankkipalvelujen osalta.

Kun pankkikonttori lopetetaan tai sieltä lopetetaan käteispalvelu, sitä pitäisi jonkin aikaa tarjota kerran viikossa. Toinen mahdollisuus on rakentaa pankkiauto, yhteinen kolmen pankkiketjun kanssa, ja se kiertäisi lopetetuilla alueilla aikataulun mukaan, kuten ennen myymäläautot. Pankkiautossa voisi olla myös postin palveluja. Pankkiautoa voisi hyödyntää myös isoissa tapahtumissa. Kolmas mahdollisuus on tuoda pankkipalvelut isojen kauppojen yhteyteen, kuten S-Ryhmä on tehnyt. Joka paikkakunnalla, jossa on Prisma, niin ainakin yhdestä löytyy myös henkilökohtaiset pankkipalvelut. Lisäksi kaupan kassoilla voi tietenkin maksaa kortilla, mutta samalla voi myös tallettaa ja nostaa rahaa kortilla. Kaupalla on pitkät aukioloajat ja asiointi on turvallisempaa kuin ulkona pankkiautomaateilla.

VR:n monopolille esitetään jatkoa?

Liikenneministeri suunnittelee VR:n henkilöliikenteen monopolille jopa yhdeksän vuoden jatkoa. Nyt on jo näyttöä siitä, että VR:n hoitamaa paikallisliikennettä vähennetään ja keskitytään pitkille raiteille. Eikö liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta suunta pitäisi olla päivä vastainen? Herätys poliitikot, eikö toinen käsi tiedä mitä toinen tekee? Valitettavasti osalla politiikoista on vielä vanha levy päällä, yksityinen yritys on mörkö. Tämä asenne näkyy myös ajankohtaisessa sote-uudistuksessa. Tänään ja tulevaisuudessa paras tulos saadaan yhteiskunnan verorahoilla hoidettavien palvelujen ja yksityisten yritysten yhteistyöllä. Yhteiskunnan edun mukaistaa ei ole se, että kaikki hoidetaan verorahoilla.

Tuloksellisempi ja liikenteen päästöjä vähentävä malli on VR:n ja yksityisten yritysten yhdessä rakentama malli. Malli voisi esimerkiksi olla sellainen, jossa VR hoitaa pitkät raiteet eli massa henkilöliikenteen ja yritykset kilpailevat ns. syöttöliikenteestä kuten Lahti-Orimattila ja Lahti-Heinola jne. Syöttöliikenteeseen voisi kehittää aivan uudenlaiset vaunut, esimerkiksi mallia turistibussi raiteilla. Nyt ei kannata katsella peruutuspeiliin vaan eteenpäin tulevaisuuteen, päästöttömämpään liikenteeseen.

  

Pitkän elämän salaisuuksia

Italian Cilenton vuoristokylän asukkaat elävät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin muut italialaiset, monet satavuotiaaksi. Kysyttäessä asukkailta itseltään mistä tämä johtuu, vastaukseksi tulee mm. rauha, puhdas luonto, lähiruoka, lasi viiniä päivässä, Passion hedelmä, oliiviöljy, hyvä musiikki, aktiivisuus ja huolenpito omista vanhemmistaan. Tästä myös seuraa, että heille ei ole kiirettä eikä stressiä. Mitä me suomalaiset voisimme tästä oppia?

Meillä Suomessa ei ole vuoristokyliä, mutta meillä on vielä satoja eläviä maalaiskyliä. Meidän pitäisi tuotteistaa elävät maalaiskylät. Monet puolueet huutavat ”koko Suomi asuttuna” mutta heillä ei ole konkreettisia kokonaisvaltaisia toimia riittävästi. Korona aika on jo valmiiksi herättänyt kaupunkilaisten kiinnostuksen maaseutuun, eläviin kyliin. Monella on jo sieltä kokemuksiakin. Sieltä löytyy maaseudun rauha, puhdas luonto, luontopolut, mustikat ja puolukat, lähiruoka, lähikoulu, lähikauppa, yötön yö, turvallisuus, yhteisöllisyys, kesä ja talvi, viinilasillinenkin on valmistettu suomalaisista marjoista jne. Tämä jos mikä olisi myös tulevien hyvinvointialueiden, maakuntien ja kuntien yhteishanke ennalta ehkäistä sairauksia, pahaa oloa. Liike on lääkettä. Pitkässä juoksussa se vähentää sote-kustannuksia ja parantaa asukkaiden tyytyväisyyttä. Tässä olisi aineksia tehdä tästä EU tasoinen pilottihanke Suomeen. Toivon että kaikki maaseudun elinvoiman kehittäjät lyövät päänsä yhteen ja ryhtyvät toimeen. Iitin Vuolenkosken kylä on jo osittain näitä ideoita toteuttanut ” valtakunnan kylähullun” vetämänä