Heinolan torin kehittäminen?

Sanonta ”Tori on kaupungin sydän” kun se sykkii kaupunki, menestyy. Heinolan torin elvyttäminen ei onnistu pikkutapahtumilla. Tarvitaan isompia muutoksia ja kehittämissuunnitelma. Perinteinen torikauppa yleensä on vähentynyt koska, torilta ei enää osteta vaatteita, tekstiilejä, kukkia, leivonnaisia, vihanneksia, hedelmiä kuten ennen. Asiakkaiden ostotarpeen tyydyttävät nykyään lähikaupat, kivijalkakaupat, marketit, hypermarketit ja nettikauppa. Perheillä on nykyään useimmilla kaksi autoa ja halu ostaa suuremmista valikoimista ja kaikki saman katon alta tai postin kautta kotiovelle. Tästä syystä kaupungin torille on luotava uusi menestyskonsepti. Yksi vaihtoehto on tehdä torista kaupunkilaisten ja vieraiden OLOHUONE. Silloin tori ei ole vain asfaltoitu aukio, siitä on tehtävä viihtyisämpi. Pitää olla pienempiä ja isompia istutuksia, lisäksi yksi puu eli ”Halauspuu” stressin purkuun. Pitää olla istuimia, penkkejä erilaisissa ryhmissä, osaksi sateelta suojassa, pari kahvilaa, toisesta makeaa, toisesta suolaista (talvella teltassa), kausiin liittyville torikauppiaille katos (mansikat, marjat, jäätelö, perunat, juurekset, Äitienpäivä -ja joulutuotteet, joulupuukaupungin valot ja kuusi, nuoriso-orkesterimusiikkia, yö treffit torilla kerran vuodessa. jne). Torilla pitää olla kiinteä esiintymislava, äänentoistoineen ja valoineen. Lavalla pitää järjestää yhdistysten yhteistyöllä tapahtumia joka viikolle. Kaupunki voisi lavaa hyödyntää uutisillaan, tiedottamisillaan ja keskusteluilla kaupunkilaisten kanssa. ”Turpakäräjät” joka kuukausi. Tori voisi olla yksi vetonaula vetää Citymarketista, Prismasta ja Vuohkalliosta moottoritien asiakkaita Heinolan keskustaan. Toriaika klo 10-18. Poimikaa tästä ja tehkää jotakin.

 

Vakuutusyhtiöt eivät arvosta kanta-asiakasta

Olen 81 v ja asun Helsingissä, ajan autolla noin 10000 km vuodessa. Minulla on ollut autovakuutus Lähi-Tapiolassa vuosikausia ja olen kiltisti maksanut sen mitä on pyydetty. Bonusetu sitoo minua myös Lähi-Tapiolaan. Innostuin netissä kilpailuttamaan autovakuutukseni. se antoi tulokseksi 1044 euroa vuodessa, nyt maksan noin 1340 euroa vuodessa. Vertailu osoitti, että Lähi-Tapiola oli minulle edullisin. Soitin 8.7.2026 Tapiolaan ja pyysin vaihtamaan vakuutukseni edullisempaan. Ei kuulemma onnistu, netissä oleva tarjous on vain uusille vakuuttajille ja voimassa ensimmäisen vuoden. Tiedän autonsa vakuuttajia, jotka sanovat aina vuosittain vakuutuksen irti ja hyödyntävät näitä yhtiöiden tarjouksia. Tämä tarkoittaa, että Lähi-Tapiola maksattaa uskollisilla kanta-asiakkaillaan nämä tarjoukset. Minusta tämä ei ole reilua. Reilua olisi uskollisia asiakkaita kohtaa alentaa heidänkin vakuutusmaksuaan vuodeksi saman verran. Tässä Lähi-Tapiola voisi olla edelläkävijä. Palkitaan eikä rangaista. Lisäksi vakuutusyhtiöt kikkailevat vakuutuksen sisällöllä. Esimerkiksi Lähi-Tapiolla sisältö muuttui kolmen vuoden sisällä, omavastuu summat, lunastusetu, ajetut kilometrit vuodessa, tarjoukset uusille asiakkaille jne. Menestyvät yritykset arvostavat kanta-asiakkaitaan ja henkilöstöään.

 

Luomupekan uusi Alkoholilaki

Hallituksen tekemä uusi alkoholilaki tulee Suomelle ja meille veronmaksajille kalliiksi. Vaikka alkoholinkulutus laskisi niin alkoholin suurkäyttäjien aiheuttamat suorat ja välilliset kulut kasvavat. Niistä ei yleensä kerrota. Monen perheen kärsimykset lisääntyvät. Alkoholilain muutos ei suosi eikä tue kotimaista, lähijuomaa. Alkoholin kokonaan vapauttamisen puolesta taistelevat perustelevat vaatimustaan, että EU vaatii. EU:han olemme me. Eli me voimme vaikuttaa EU:n päätöksiin. Jokaisen jäsenmaan pitäisi voida päättää haluaako se väkevien vai mietojen vai molempien kotiin toimitusta? Minä valitsin mietojen juomien kotiin toimitukset, tilaaja maksaa toimituskulut. Suomessa Alko ei toimita mitään juomia kotiin. Alkon aukioloajat ovat samat kuin ruokakaupalla. Suomessa vain mietojen viinien ja oluen kotiin toimitukset kaupan ruokatoimitusten ja ravintolan ruokatoimitusten mukana kotiin, ei puistoihin, tapahtumiin. Lisäksi kotimaiset pienpanimot, viinin ja viskin eli väkevien valmistajat voivat myydä tuotteitaan omista tuotantotiloistaan. Näin tuetaan kotimaisia lähituottajia ja kotimaan matkailua. On yhteiskunnalle helpompaa ja edullisempaa puuttua ennakkoon alkoholin tuottamiin haittoihin, koska jälkikäteen sairauden ja haittojen hoito on paljon kalliimpaa. Alkoholi on viisasten juoma. Hallituksen päätöksessä ei ollut mukana kaikki vaikutusarviot, korostettiin vain vapautumista ei haittoja.

 

 

K-Supermarket hyödyntää ketjun erikoisuuksia

Kesko on löytänyt Suomesta 250 K-Supermarkettia, jotka on nimetty ”Visit K-Supermarketeiksi”. Ne ovat kauppoja, jotka poikkeat ketjukonseptista, heidän mielestään positiivisella tavalla. Yleensä takana on myös poikkeava kauppiaspariskunta, luova, idearikas, rikas. Nyt näitä erilaisuuksia hyödynnetään ketjumarkkinoinnissa ja matkailumarkkinoinnissa, aikaisemmin kauppiaat mainostivat niitä itse ja ne tunnettiin paikallisesti, nyt tunnetaan valtakunnallisesti. Samalla saadaan ”lihaa ympärille” mainoslauseeseen ” Tavallista parempi ruokakauppa”. Hyvä oivallus. Lisäksi hyödynnetään asiakkaiden kommentteja. Erikoisuuksia ovat mm. erilainen palvelutiski, koirakärry, aamupuuro, lounas-buffet, hyvä palvelu, osaavat myyjät, kotiinkuljetus, jouluna piparkakkutalokisa, hyvä hevi, kauppiaspariskunta, kalatiski jne. Seuraavat pari vuotta kertovat oliko tästä Visit-projektista mitään hyötyä K-Supermarket ketjulle.

S-Ryhmässä ketjukonseptista poikkeamia yleensä ei ole virallisesti hyväksytty, S-Market ketjussakaan. K-Supermarketissa poikkeamat on tehty kauppiaan rahoilla, S-ketjuissa osuuskaupan rahoilla. S-kaupoissa, S-kauppiaiden luovuudelle, idearikkaudelle on rajat, kaikkia ideoita ei voi eikä saa toteuttaa. Osittain tästäkin johtuu, että S-ketjujen myymä ruokakori on edullisempi kuin K-kaupan ja S-kaupat ovat valtakunnallisesti enemmän saman näköisiä kuin K-kaupat. S-ryhmä pyrkii säätämään tiukat ketjuvalikoimat paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. S-kaupan bonusetu on selvästi parempi asiakkaille kuin K-kaupan Plussa. Markkinaosuudet kertovat, että S-kaupan liikeidea on purrut tähän saakka paremmin kuin K-kaupan liikeideat.

 

Heinola ei päivitä mainoksiaan

Olen ainakin kymmenen vuoden aikana lähes vuosittain pyytänyt Heinolaa korjaamaan virheellisen pysäkkimainonnan Vierumäellä, suurimman hotellin nurkalla. Aluksi vastattiin, että se ei kuulu kaupungille, sen omistaa yksityinen yritys. Oletan että yksityinen yritys ei ole ollut hengissä moneen vuoteen. Sanotaan että Vierumäen vieraat käyvät mieluiten Lahdessa kuin Heinolassa, en ihmettele, kun he tämän mainostaulun näkevät. Mainostaulu antaa Heinolasta vanhan, nuhruisen, epämääräisen kuvan ja kun vielä taulussa mainostettavista yrityksistä, palveluista yli puolet eivät enää toimi. Ihmettelen mitä Heinolan elinkeinoyksikkö tekee ja seuraa mitä kaupungin alueella tapahtuu? Luulisi että kiinnostaa saada Vierumäen vieraat myös poikkeamaan Heinolan keskustassa. Uskon että Vuohkallion uudet yritykset ja Kumpelin uudet omistavat tulevat talkoisiin mukaan, jos tämä on rahakysymys kaupungille. En haluaisi enää ensi vuonna kuvata tätä samaa rähjäistä pysäkkimainosta. Näkee ken elää.

 

Heinolan byrokratia karsii tapahtumia

Heinolan kaupunki pyytää nettisivullaan lukijoilta ehdotuksia toritapahtumiksi tulevalle kesälle. Pyyntö on tulevalle kesälle aika myöhään. Vastasin kuitenkin ja esitin torille puuveistokisoja -sähkösahoilla 8.8.2026. Olen vastaavia kisoja järjestänyt aikaan Citymarketin pihalla, joten kokemusta on. Sain muutaman päivän kuluttua vastauksen korkeakouluharjoittelijalta. Hän oli innoissaan ideasta ja toivoi tapahtuman järjestämistä. Sain tapahtumaan mukaan Suomen parhaan sahataiteilija Juha Käkelän. Tarkempien keskustelujen jälkeen opiskelijaharjoittelija ei ymmärtänyt minkälaisesta tapahtumasta oli kysymys, mitä se vaatisi kaupungilta ja järjestäjiltä. Tavoitteena oli myydä syntyneet puutaideteokset huutokaupalla, mutta aluksi kaupungin edusta kielsi huutokaupan, mutta myöhemmin se sallittiin. Eikö tori ole kaupantekoa varten? Kaupunki ei suostunut mainostamaan tapahtumaa kaupungin sivuilla, ei suostunut järjestämään äänentoistoa ja esiintymislavaa paikalle, ei suostunut neuvotteluun paikan päällä. He tarjosivat tilan torilta ja sähkön ja luvatun palkkion (ehkä 1000€) järjestäjille. Tapahtuman järjestäjille tapahtuman kustannusarvio oli noin 5000€ ja paljon talkootyötä ja yhteistyökumppaneita. Tapahtuma, olisi tuonut torille päivän aikana lähes 2000 vierasta. Tämä tapahtuma ja perinteiset Kalamarkkinat satamassa olisivat tukeneet toisiaan. Jos oikeasti kaupunki haluaa tapahtumia torille, pitää olla valmis yhteistyöhön. Koin neuvotelleeni tulevan tiukan virkamiehen kanssa, miksei tällaista asiaa hoida elinkeinoasiamies tai elinkeinojohtaja?

Pitkän iän salaisuus

Paljon puhutaan pitkän iän salaisuudesta. Useimmat kauan eläneet ovat syntyneet ja asuneet Japanissa. Japanilainen ruokavalio on terveellinen, paljon kalaa, kasviksia, hedelmiä ja vihreää teetä. Japanilaiset liikkuvat säännöllisesti pitkiä kävelymatkoja, he ovat sosiaalisesti aktiivisia, he hallitsevat stressin, heillä on positiivinen mieliala ja riittävä uni. Moni japanilainen tekee töitä vielä eläkkeelläkin, näin he kokevat olevansa edelleen mukana yhteiskunnassa. Kuulemma perheriitojakin on vähemmän kuin meillä. Japanilainen ateria laitetaan kauniisti esille ja se koostuu monesta pienistä annoksista ja se syödään hitaasti puikoilla. Japanilaisista naisista ylipainoisia on 4,2 % ja suomalaisista 26,8%.

Mitä voimme oppia japanilaisilta? Suomalaistenkin keski-ikä nousee, pitää helpottaa virkeiden eläkeläisten töissä jatkamista. Pitää panostaa suomalaisten ruokakulttuurin muuttamiseen. On yhteiskunnalle halvempaa vaikuttaa ruokakulttuuriin ennakkoon, kuin hoitaa väärien ruokatottumusten aiheuttamia sairauksia. Samoin on edullisempaa vaikuttaa suomalaisten säännölliseen liikkumiseen kuin hoitaa liikkumattomuuden aiheuttamia sairauksia. Liikkuminen suomalaisessa metsässä ja puistossa, raittiissa ilmassa vähentää ja hoitaa myös stressiä.

 

 

Ravintoloinen ruokahävikin vähentäminen?

Suomessa elintarvikejätettä syntyy vuodessa 650 miljoonaa kiloa, josta syömäkelpoista on noin 360 miljoona kiloa. Tämä merkitsee noin 100-120 kg henkeä kohden vuodessa. Ravintolat tuottavat ruokajätteestä jopa kuudenneksen. Suomen jäteasetus pykälä no 29 kertoo että, ravintoloiden ja kaupan tulisi ohjata hävikki ihmisten ravinnoksi kohtuullisin kustannuksin. Tämä pykälä toteutuu huonosti.

Ravintoloissa on kokeiltu monenlaisia keinoja vähentää hävikkiä. Jossain ravintolassa ruoka-annos maksoi enemmän, jos jätit ruokaa lautaselle, jossain ravintolassa lounasajan jälkeen voi ostaa ruokaa edullisemmin, viidellä eurolla annos, jossain myydään kaksi tuntia lounasajan alettua eläkeläisille ja opiskelijoille edullisemmin, monessa ravintolassa saa osan annoksesta mukaan kotiin, jos ei jaksa syödä kaikkia.

Eläkeläisten, vanhusten määrän lisääntymisen pitäisi ravintoloiden huomioida muutenkin kuin hinnoissa. Vanhusten ruoan kulutus on pienempää kuin työssä käyvien ihmisten. Esimerkiksi myymällä lasten annoksia kaikille tai laittamalla ruokalistaan normaalin kokoisen annoksen ja pienemmän annoksen. Tätä mallia hyödynnetään jo Euroopan maissa, esimerkiksi Espanjassa. Olen monesti ihmetellyt miksi pienempiä, lasten annoksia ei myydä eläkeläisille? Vanhuksille ja lapsille riittää pienemmät annokset ja kaikki tulee syötyä. Miettikää tätä.

 

 

Ruokakauppojen hygienia ongelmia 2025?

Suomen kauppaketjujen elintarviketurvallisuudessa todettu 2026 suuria eroavaisuuksia. K-kaupoissa oli kolme kertaa enemmän ongelmia, verrattuna S-kauppojen ongelmiin. Lidl sai puhtaat paperit.

Lidlillä on pienemmät tuoretuotevalikoimat ja ei ole palvelutiskejä. K-kaupoilla on eniten palvelutiskejä, paljon kylmähyllyjä ja suuret valikoimat, jolloin ongelmia tulee helpommin. K-kaupoissa hävikki on poissa kauppiaan pankkitililtä, siksi hävikkiä yritetään pienentää viimeiseen saakka. S-kaupoilla on tarkemmat ohjeet elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hävikistä. Sisäinen valvonta, omavalvonta on säännöllistä. S-ryhmässä on kylmälaitteita viime vuosina uusittu merkittävästi. Kalamyynnin kasvu vaatii kylmälaitteilta ja esillepanoilta riittävän kylmyyden jatkuvaa seurantaa, palvelutiskit ovat ongelmallisia. Ongelmat korostuvat kesä-aikana. Mökille matkaavan asiakkaankin on syytä miettiä mistä tuoretavat ostaa yli 100-200 kilometrin mökkimatkalla. Ne kannattaa ostaa mahdollisimman läheltä kesämökkiä ja pakata kylmälaukkuun. Samalla tuetaan lähikauppaa ja lähiruokaa, maaseudun pienyrittäjää.

Helsingin keskustan saavutettavuus?

Monet isotkin kaupungin ovat keskustan hiljentymisen kourissa. Kivijalkakaupat ja ravintolan vähenevät, autojen parkkeeraus on vaikeaa ja kallista. Kaupungin ympäristön ”peltomarketit” menestyvät.

Tampere on puuttumassa ongelmaan isoilla investoineilla 2040 mennessä. Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa kasvatetaan. Osa keskustan autoliikenteestä siirretään maan alle. Kaupungin kehäteiltä maan alaisia tunneleita pitkin keskustan pysäköintilaitokseen. Samaan aikaan kehitetään keskustan julkista liikennettä, pyöräteitä, kävelyteitä. Tämän uskotaan vaikuttavan keskustan asukasmäärien ja liikkeiden, yritysten kasvuun. Kaupungin keskustan vetovoima ja pitovoima vahvistuu. Tampere on edelläkävijä.

Helsingin kannattaisi hyödyntää Tampereen oppi ja kokemukset. Helsingin päättäjät, jotka aikanaan olivat rohkeita ja auttoivat ”peltomarkettien” syntyä kaupungin reunoille, nyt päättäjien pitäisi olla myös rohkeita kehittämään kaupungin keskustaa elinvoimaiseksi, vetovoimaiseksi. Unohtaa ei saa meren vetovoiman hyödyntämistä. Opintomatka Tampereelle sallitaan. Tulossa on tärkeitä vaaleja, tässä olisi hyvä täky jollekin tai kaikille puolueelle. Yhdessä olemme enemmän.

 

Tämän hallituksen säästöt ja leikkaukset?

Hallitusohjelmassa säästöt olivat 4,2 miljardia, sitten sitä korotettiin 6 miljardiin, vuonna 2024 sitä taas korotettiin 9 miljardiin ja viimeksi 2025 10 miljardiin. Näillä summilla on meille tavallisille kansalaisille leikkauksia ja säästöjä perusteltu. Ne oli kuulemma pakko tehdä. Nyt velkajarrutyöryhmä naulasi 2031 mennessä sopeutustarpeeksi 8-11 miljardia. Tämä on kuulemma EU:n sääntöjen mukaan laskettu.

Nyt kun vaalit lähestyvät toteutuneiden säästösummien arviot pienenevät. Hallituspuolueet ja oppositio kinastelevat tehtyjen säästöjen ja leikkausten vaikutuksesta. Pakkaa sekoittaa vielä Valtiovarainministeriön luku tehdyistä suorista sopeutuksista 2,8 miljardia. Siihen ei ole kuulemma laskettu epävarmoja rakenteellisia ja potentiaalisia vaikutuksia. VM:n mukaan ei ole yhtä oikeaa lukua, sillä toimia voi tarkastella monelta eri kantilta. Soppa on valmiina. Tavallisella kadun tallaajalla on petetty olo, meitä on tarkoituksella ohjattu harhaan. Jos yrityksen hallituksen esittämät luvut ja miljardit heiluisivat näin paljon esittäjän mukaan, yritys olisi jo konkurssissa ja henkilökunta työttömänä. Näinhän Suomelle on käymässä. Olisikohan aika nimittää virkamieshallitus muutamaksi vuodeksi laittamaan Suomi raiteilleen? Poliitikot voisivat sillä aikaa opetella valtiontalouden hoitoa. Miettikää sitä. 

 

Suomen marjat mätänevät metsään?

Suomen marjabisneksessä on paljon ongelmia. Nyt epärehelliset toimijat ajautuvat konkurssiin ja poistuvat markkinoilta. Hyvä niin, mutta mitä tekee hallitus? Ei näköjään mitään uuden luomiseksi. Nyt pitää aloittaa puhtaalta pöydältä niin, että suomalaiset marjat kerätään suomalaisten voimin ja jalostetaan Suomessa. Olen varma, että kuluttaja on niistä marjoista valmis maksamaan enemmän. Suomalaiset, puhtaassa luonnossa kasvavat marjat ovat kuin ”lääkettä”, terveellisiä, vitamiinirikkaita, herkullisia

Valtiovalta voisi perustaa hankkeet Itä-ja Pohjois-Suomeen, joiden tehtävän on käynnistää kolmen vuoden aikana marjaketju, metsästä pöytään, uudella konseptilla suomalaisten voimin. Tässä voisi hyödyntää epärehellisiltä firmoilta perittäviä seuraamismaksuja. Mukaan haastetaan nykyiset marjojen jalostajat ja kauppaketjut. On laskettu, että jos joka kolmas työikäinen keräisi yhden sangolliset marjoja myyntiin, ulkolaisia poimijoita ei tarvita. Nyt pitäisi myös nuorten työllistämisseteliä hyödyntää tässä hankkeessa. Muille työttömille pitää kehittää hyvä ”porkkana” marjojen keräämiseen. Kyläyhdistykset pitäisi haasta marjankeräys-kampanjaan, kolmelle eniten marjakiloja keränneelle kyläyhdistykselle 10000 euron palkinto. Kauppaketjujen lähimyymälät voisivat toimia vastaanottopisteinä ja paluukuljetuksissa marjat kulkisivat maakunnallisiin vastanottopisteisiin, josta osa menee kauppoihin myyntiin ja osa jalostusteollisuudelle. Työllistämissetelillä kauppaan palkataan nuori hoitamaan marjojen vastaanottoa ja edelleen lähettämistä.

Suomen kylät maailmalle

Tutkimukset ja kokemukset osoittavat kuinka ulkomaiset vieraat Suomessa ihmettelevät, että puroista ja järvistä vettä voi juoda ja metsästä syödä ja kerätä mustikoita, puolukoita, lakkoja, sieniä. He arvostavat pelkkää metsässä kävelyä, luontoa, linnun laulua, raitista ilmaa ja hiljaisuutta. Miksi Suomi ei näitä vahvuuksia markkinoi? Näiden tuotteistaminen ja markkinointi on edullisempaa kuin laskettelukeskusten, huvipuistojen ja hiihtokeskusten. Nyt kannattaa ensin tunnistaa kartalle Suomen elävät kylät, joissa vielä on kyläyhdistys tai vastaava, kylätalo, koulu, kauppa, liikuntapaikkoja, luontoa jne. Tästä hyvänä esimerkkinä on Iitin Vuolenkosken kylä. Jokaisesta maakunnasta pitää löytää esimerkkikylä. Sen jälkeen kartalle merkitään jokaisen elävän kylän kolme tärkeitä ominaisuutta, nähtävyyttä. Jokaisella karttaan merkityllä kylällä on 3-5km:n luonto-kuntopolku/ kuntoportaat, kesällä kävellen, pyörällä, talvella hiihtäen, polun varrella on esitelty infotauluilla luontoa, nähtävyyksiä, isoja puita, palveluja, srenssin purkupaikkoja, puun halauspaikka jne. Tyhjillään olevia asuntoja hyödynnetään tilapäisinä majoitustiloina ja myyntikohteina. Kylät opastetaan moottoritieltä näyttävästi omalla liikennemerkillä. Jokaisella elävällä kylällä on monta yrittäjää. Jokaisella menestyvällä kylällä on omat nettisivut. Jokaisella kylällä on kyläläisten valitsema ”Kyläpäällikkö”.

Nyt valitetaan, että Lapissa matkailumarkkinointi voi hyvin, mutta Etelä-Suomessa ei niin hyvin. ”Suomen kylät maailmalle” hyödyntää koko Suomea. Jokaisesta maakunnasta löytyy erilaisia elinvoimaisia kyliä, joita kannattaa markkinoida valtakunnallisilla rahoillakin. Suosittelen TV-ohjelmaa, joka kertoo joka toinen viikko jostakin jonkun maakunnaan elävästä kylästä. Kylä on tulevaisuuden tapa elää ympäristöystävällisemmin ja terveemmin, yhteisöllisemmin. Tässä on hyvä täky jollekin puolueelle tuleviin vaaleihin. Tässä on tuleva trendi.

 

S-Market Lahti Sokos 19.5.2026 vierailu

Mahtava, onnistunut uudistus, pientä viilausta vaille. Kiitos esittelystä. Opasteet näyttävät olevan mainosmiehen suunnittelemia, sieltä puuttuu kauppiaan ja asiakkaan näkemys. Kun haluatte uudistuksella paljon uusia asiakkaita, ostamista on helpotettava opastusta parantamalla, lihassa-lihajalosteissa eli matalissa hyllyissä, pakasteissa, maitotuotehyllyssä, leipähyllyissä. Nyt opasteet ovat hyllyn päällä tai otsalaudassa käytävän suuntaisesti, kun osan niistä pitäisi olla poikittain, jotta niitä voidaan lukea hyllyn ja pitkän kalusteen päästä, vähentää turhia askeleita ja helpottaa uuden asiakkaan ostamista ja askeleita erityisesti ruuhka aikana. Nyt esim. pakastealtaiden päälle on laitettu tavarantoimittajan mainos, kun tärkeämpää olisi opasteet, missä ovat jäätelöt, vihannespakasteet, pizzat, leivontapakasteet jne. Leipähyllyille Tummat leivät, Vaaleat leivät, Kahvileivät jne. Palvelutiskeillä pitäisi korosta ja tuoda esille omaa eineskeittiötä esim. ”suoraan omasta eineskeittiöstämme- kotiruokaa” voisi olla jopa valokuva kokkeineen takaseinässä.

 

 

Havaintoja Euroviisuista

Havainnot historiasta olivat, että harvoin ennakkosuosikki voittaa ja niin kävi nytkin. Aikanaan kun Lordi voitti, se ei ollut ennakkosuosikki. Suomen lehdistö lietsoi lähes varmaa voittoa viikkoja aikaisemmin. Tähän kannusti varmaan kappaleen ”Liekinheitin” ylivoima Suomen karsinnoissa. Voittoa kuulemma pidettiin niin varmana että, voittojuhlatkin suunniteltiin etukäteen valmiiksi.  Moni sanoi, että nämä olivat laulukilpailut ei soittokilpailut ei lavakarismakisat. Joku sanoi että kuka sitä nyt toukokuussa Suomeen menee? Ihmettelen kuinka moni niin sanottu asiantuntijakin ennakoi väärin. Enemmistö valitsijoista olivat alle kolmekymppisiä, nämä olivat enemmän kuin aikaisemmin nuorten kisat. Jos vertaa Suomen aikaisempia menestyksiä, kuudes sija ei ole huono. Hyvää oli myös se, että voittaja Bulgaria ei ole voittanut koskaan aikaisemmin. Israelin menestys yllätti, ilmeisesti Israelia äänestetään muillakin perusteilla kuin musiikkikappaleen perusteella. Asiantuntijoidenkin kommenttien jälkeen ihmetyttää, että vain Ruotsi ja Viro antoivat Suomelle täydet pisteet 12. Olisihan se ollut piristävä ruiske Suomen taloudelle, jos olisi nyt voitettu Euroviisut ja kohta jääkiekon Maailmanmestaruus. Sitä odotellen.

 

Voiko kauppa olla matkailukohde?

Visit K-Supermarketit haluavat mainostaa itseään myös matkailunähtävyytenä. Syy tehdä matka kauppaan voisi olla: itse kaupparakennus, uudet rakennusmateriaalit, uudet kalustoratkaisut, uudet kassajärjestelmät, erilaiset valikoimat, edulliset hinnat, palvelupisteet, automatiikka, itsepalvelu, väritys, valaistus jne. Yleensä kaikki ihmiset käyvät ruokakaupassa, siksi ruokakauppa kiinnostaa ihmisiä, asiakkaita.

Lidl on jo rakentanut kauppakiinteistönsä kokonaan puusta eli Puu-Lidl. Itse ehdotin että Heinolaan rakenteilla oleva Prisma moottoritien varteen olisi rakennettu puusta eli Suomen ensimmäinen” PuuPrisma”. Tätä ehdotustani puolsi myös se, että kilometrin etäisyydestä uudesta Prismasta Hevossaaressa olisi ollut puurakentamiseen ekoistunut firma. Olisi saatu työtä Heinolaan. Tämä PuuPrisma olisi myös ollut talotehtaalle malli liikerakentamisesta. Syyksi miksi tehtiinkin ”RautaPrisma” minulle ilmoitettiin pitkät jännevälit. Puurakentamisen jännevälien riittämättömyys oli 3-4 vuoden vanha tieto. Tänään jännevälit olisivat riittäneet Heinolaan rakennettavaan pienempään Prismaan. Puurakentajan puolesta täytyy todeta vanha sanonta ”harva on seppä omalla maallaan”. Mielestäni Prisma jätti hyödyntämättä tarjolla olevan uutisen, kilpailuvaltin, joka olisi myös hyödyntänyt Heinolan kaupunkia. Se olisi saanut yhä useamman poikkeamaan moottoritieltä Heinolaan ja tuonut rakennusaikana työtä Heinolaan, kotikaupunkiini.

 

Hoitoon pääsy 2026 Suomessa?

Tänään 7.5.2026 eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin ja kinattiin hoitoon pääsyn nopeudesta ja maksuista. Valitettavasti puoluepolitiikka ja ennakko asenteet sekoittivat tuloksellista keskustelua asiakkaiden kannalta. Vieläkään osa keskustelijoista ei tajua mitä merkitsee vuosisadan suurin sote-uudistus, se ei heti vuoden jälkeen ole valmis. Sote uudistus on menossa oikeaan suuntaan, osa alueista on jo valmiina ja osalla mennee vielä pari vuotta. Havaittuja puutteita pitää korjata, eikä tuomita koko uudistusta muutamien epäonnistumisien johdosta.

Olen itse 81v syöpäsairas diabeetikko. Olen ottanut oman hoitoni vastuulleni, olen aktiivinen, oma-aloitteinen, ennakoiva, minulla on ”omalääkäri”= diabeteslääkärini jo monen vuosikymmenen ajan, uskon että hyvä hoitotasapainoni on tämän ansiota. Minä en ole tarvinnut kahden viikon hoitoon pääsytakuuta, minulle on riittänyt 4-8 viikon lääkärille pääsy. Merkittävä tekijä molemmin puolisen tiedon vaihtoon on ollut ”Maisa” järjestelmällä. Osaksi Maisan kautta olen saanut ajat diabeteslääkärille, silmälääkärille, hammaslääkärille, jalkaterapeutille, verikokeisiin ja sitä kautta olen saanut myös tutkimustulokset käyttööni. Siellä ne raportit myös säilyvät arkistoituna.

Toivon että nämä minun kokemukseni auttavat kehittämään sotea ja potilaan kohtaamisia oikeaan suuntaan. Yhdessä olemme enemmän

 

Poliitikkojen keskustelukulttuuri

Huonoin esimerkki keskustelutaidoista oli 27.4.2026 A-studiossa, jossa ministeri Rydman ja Vihreiden pj. Sofia Virta väittelivät, huusivat. Katseltiin peruutuspeiliin, puhuttiin päälle, huudettiin, valehdeltiin, syytettiin toista valehtelijaksi jne. Tämän katselemisen jälkeen ei ole ihme, että politiikka ei kiinnosta. Tällaisella keskustelukulttuurilla Suomi ei nouse. Osaksi samanlaista keskustelukulttuuria on ollut havaittavista Eduskunnan kyselytunnillakin.

Ehdotan että Eduskunnan puhemiehistö kutsuu eduskuntapuolueiden puheenjohtajan palaveriin. Sovitaan uudet käyttäytymissäännöt eduskuntaan ja tuleviin vaalikeskusteluihin. Palataan osittain taaksepäin, sellaiseen puhetapaan joka eduskunnassa vallitsi viime vuosisadalla, arvostetaan toisten mielipiteitä, kuunnellaan mitä toinen sanoo, ei puhuta päälle, ei haukuta toista valehtelijaksi jne. Kyselytunnilla ja vaalikeskusteluissa jos puhuu toisen päälle, seuraava puheenvuoro jää pois ja jos rikkoo sääntöä toisen kerran puheenvuoroja ei enää sen ohjelman aikana myönnetä.

Ennen vaalikeskustelua jokaiselta osallistujalta pyydetään kolme konkreettista toimenpidettä, joilla Suomi nousee, jos hän pääsee hallitukseen. Saadut ehdotukset jaetaan nimettöminä kaikille osallistujille ja kaikki keskustelijat valitsevat ennakkoon listasta kolme parasta, ei omaansa. Näistä valituista valitaan kolme eniten ääniä saaneita ja niistä sitten keskustellaan, vasta keskusutelun lopulla paljastetaan, kenen osallistujan tekemiä edotukset olivat. Tämä voi paljastaa tiettyjen puolueiden yhteistyömahdollisuuksia. Tämä myös ohjaa keskusteluja itse asioihin, joilla Suomi nousee. Tehdään se.

 Entinen pääministeri Juha Sipiläkin, jota arvosta, ehdotti iltapäivälehdessä 19.6.2026 tulevien vaalien vaalikeskustelujen ja puolueiden tavoitteiden aikaistamista, jotta Suomi voisi selvitä tästä ahdingosta.

 

Lahden ”karkkipäivän” jälkihoito?

Miten Lahti on hyödyntämässä Fazerin suklaatehtaan valmistumista? En ole kuullut uutisia. Esitin 26.5.2022 ”Fazer Shop” Tehtaanmyymälä- idean moottoritien varteen, tehtaan liittymään. Miksi Lahti tyytyy vain uuteen suklaatehtaaseen? Fazer on maailmankuulu brändi ja tehtaan rakentaminen Lahteen on iso asia, miksi näitä vahvuuksia ei hyödynnetä enempää? Tarvitaan idea, jonka olen Teille esittänyt, tarvitaan rohkeutta, tarvitaan yhteistyökumppaneita, tarvitaan hyvin vähän veronmaksajien rahaa. Siitä tulisi Lahden infopiste, tehtaan tuottamien tuotteiden myyntipaikka, lähiruokayrittäjien myyntipaikka, jonkin hirsirakennustehtaan mainospaikka, tehtaan tuotantovideon esittämispaikka, moottoritiellä kulkijoille mielenkiintoinen pysähdyspaikka, taukopaikka. Rakennus saisi sähkönsä aurinkopaneeleista ja viereisestä tuulivoimalasta, joka samalla toimisi maamerkkinä. Harvoin tulee kaupungille näin hyviä mahdollisuuksia saada moottoritiellä kulkija pysähtymään ja poikkeamaan kaupungin alueelle, jättämään euronsa kaupungille. Heinolassa pysähtymisen ja poikkeamisen saa aikaan ensi vuonna kaksi hypermarkettia yhdellä pysähdyksellä.

 

Libre sensorien luotettavuus

Minulla todettiin ykköstyypin diabetes 60-vuotiaana. Olen käyttänyt Libre- sensoreita reilusti yli kymmenen vuotta. Tällä laitteella olen saanut sokerinarvoni hallintaan. Libre 1,2 ja 3 toimivat oikein hyvin, jopa vuoden ilman ongelmia. Libre 3+ on ollut käytössä noin pari vuotta ja ongelmat ovat lisääntyneet. Viimeisen kuukauden aikana jopa kolme sensoria teki tenän. Uuden mallin sensori on kooltaan muutaman millin pienempi ja kestää yhden päivän pidempään. Maksetaanko näistä pienistä parannuksista liian korkeaa hintaa, toimintahäiriöinä? Luotettavuus on mielestäni näiden apuvälineiden tärkein ominaisuus. Nyt luotettavuus on saanut ison kolauksen. Tehdas tiedotti muutaman viikko sitten, että joissakin näissä sensoreissa on toinenkin toimintahäiriö eli ne näyttävät liian alhaisia arvoja. Tämä on toinen isku luotettavuudelle. Minulle tuli viime viikolla viallisen sensorin tilalle uusi suoraan Saksasta. Tämä sensori vei yörauhani, se näytti arvoa 3,4 ja, kun mittasin sormenpäästä vanhalla konstilla arvo oli 10,3. Tankkasin ja arvo nousi, mutta hetken päästä se oli taas alhaalla, punaisella. En uskaltanut nukkua epävarmuudessa, ryhdyin mittaamaan vanhalla konstilla, sormenpäästä. Tuleeko Libre- sensoriin pikaisesti korjaus vai pitääkö vaihtaa merkkiä?

 

Vaalilupausten kontrollointi

Menneiden vuosien vaalilupaukset ovat vieneet äänestäjiltä luottamuksen ja puolueilta uskottavuuden. Tietysti Suomessa monipuoluehallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Jos puolueet toimivat kuten ennen, äänestäjän on vaikea arvioida, kuka on uskottava ja kuka kertoo satuja. Puolueilta vaaditaan nyt uusia toimenpiteitä ja tapoja luottamuksen palauttamiseksi. Tässä yksi keino tilanteen korjaamiseksi. Puolueet sopivat yhteisesti, että 1.8.2026 klo 14 jokainen puolue julkaisee oman leikkaus- ja kehittämislistansa, jota ei sen jälkeen saa muuttaa. Minä vuonna temppu tehdään ja mikä on sen vaikutus valtiontalouteen (euroina +/-). Sovitaan myös siitä, että vaalikeskusteluissa ei katsota peruutuspeiliin eikä syytellä toisia puolueita menneestä. Rohkaistaan ja tuetaan myös yrityksiä uudistumaan. Ulkopuoliset asiantuntijat tarkistavat ilmoitettujen vaikutusten ja eurojen uskottavuuden. Samat ulkopuoliset asiantuntijat kertovat toteutettavan vuoden jälkeen pitikö lupaus paikkansa, tulos kerrotaan äänestäjille. Raporttiin otetaan mukaan ne puolueen esittämät toimenpiteet, jotka on saatu neuvoteltua hallitusohjelmaan.

Nämä toimenpiteet varmistavat lupausten ja vaalikeskusteluiden luotettavuuden. Tämä toimintatapa mahdollistaa myös äänestäjille paremmin eri puolueiden tarjoamien vaihtoehtojen vertailun. Yhdessä olemme enemmän, Suomen puolesta.

 

Tekoälyllä vältytään leikkauksilta

Entinen pääministeri Juha Sipilä kertoo, että hyödyntämällä oikein tekoälyä voidaan osittain välttää suunnitellut leikkaukset. Tekoälyn käytön hyödyt voisivat olla neljän vuoden aikana jopa kahdeksan miljardia. Hän naureskelee hallitukselle, joka suunnittelee mm. kotitalousvähennyksen nostoa. Tarvitaan uudenlaisia, merkittäviä toimenpiteitä, joilla tekoäly saadaan poikimaan talouskasvua. Olemme jäämässä tekoälyn hyödyntämisessä jälkijunaan. Tekoälyn hyödyntäminen otettava vahvasti mukaan koulutukseen joka tasolle. Uudelleen koulutukseen on panostettava. Hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja ajattelua, ennakoivia päätöksiä sekä muutoskykyisiä työmarkkinoita. Yrityksiä pitää kannustaa ja osittain rahoittaa tekoälyn hyödyntämisessä. Sotealueita pitää patistaa tekoälyn hyödyntämiseen ja hyvät käytännöt jakoon. Hallitukseen tulee perustaa "tekoälyministeriö". Lainsäädäntöä on muutettava kokeiluja suosivaksi. Jos Suomi haluaa tekoälyn mallimaaksi, edelläkävijäksi, nyt pitää toimia ja tehdä päätöksiä. Haloo päättäjät.

 Terveellinen Välimeren Ruokavalio. Tutkimusten mukaan ehkäisee mm. syöpäsairauksia, muistisairauksia, sydän ja verisuonisairauksia. Luomu tuotteiden kanssa vieläkin terveellisempi

 

Herttoniemen Kivinokka herää

Herttoniemen kupeessa on Kulosaaren vanha kartano puistoineen, siirtolapuutarha, Kivinokan mökkikylä, viljelypalstat, uimaranta, venesatama, kesäteatteri. Alue on hiomaton timantti, helsinkiläisten käytössä. Hienoa että nyt kaupungin päättäjätkin ovat huomanneet sen merkityksen. Kaupunki on panostamassa noin 3,5 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana alueen kehittämiseen. Polkuja ja opastusta parannetaan, rakennetaan kuntoilualue, uimarantaan uusi WC, historiallisia puistoja entisöidään, paikallisen yhdistyksen toimesta sinne valmistuu sauna ja toinen sauna toimii kartanorakennuksessa ja viime kesänä alueelle tullut telttakahvila suunnittelee uutta rakennusta kahvilalle jne. Suurkaupunki tarvitsee tällaisia ulkoilun ja luonnon helmiä, joissa voi rentoutua kuunnella lintujen laulua, haistella raitista ilmaa, nauttia luonnon rauhasta, tunnelmasta ja liikkua omaan tahtiin. Menestystä hyvälle hankkeelle. Aiheesta kirjoitti Helsingin Uutiset

 

MTK haluaa uudistua

MTK:lle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Tero Hemmilä. Hemmilä on ilmoittanut tavoitteekseen: vahvistaa viljelijöiden asemaa, parantaa ruokaketjun tulonjakoa ja uudistaa järjestöä.

MTK on vuosikymmenet moittinut kaupan ylivaltaa neuvotteluissa, ja maatalousministerit ovat jokainen vuorollaan luvanneet puuttua ongelmaan ja ratkaista se. MTK uskoo, että neuvotteluilla asia ei ratkea, tarvitaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Suunnitellut lait eivät kuulu markkinatalouteen, ne kuuluvat suunnittelutalouteen.

Tero Hemmilä on puheissaan jatkanut edeltäjänsä mallia eli syyttänyt kaupan ketjuja ja erityisesti S-Ryhmää. Nyt hampaissa on kauppaketjujen omat merkit, joiden rajoittamista koskeva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hemmilä on myös joissakin puheissaan kertonut tavoitteekseen Ineksin ja S-Ryhmän ”pilkkomisen”. Tämä merkitsisi ruuan hinnan merkittävää nousua, koska silloin logistiikan kustannukset kasvaisivat merkittävästi, tietotekniikalla ja tekoälyllä saatavat hyödyt supistuisivat. Miksi MTK ei vahvista neuvotteluasemaansa esimerkiksi keräämällä, aluksi vaikka maakunnittaiset tuotevalikoimavolyymit yhteen. MTK kävisi neuvotteluja tuottajilta saadulla valtakirjalla ja isommalla volyymilla. Yhdessä olemme enemmän.

 

Keskustan parkkimaksut vaikuttavat kivijalkakauppojen asiakasmääriin

Iltalehti kirjoittaa parkkimaksuista. Monet pienten ja keskisuurten kaupunkien keskustat tyhjenevät kivijalkakaupoista ja palveluista. Poliitikot syyttävät edellisiä päättäjiä peltomarkettien synnyttämisestä. Samat nykyiset päättäjät lisäävät keskustan maksullisten parkkipaikkojen määrää, jota virkamiehet perustelevat muutaman sadantuhannen tuloilla kaupungille. Virkamiehet jättävät kertomatta kuinka paljon seuraavien vuosien aikana jää verotuloja tulematta kuolleiden kivijalkakauppojen ja palveluiden takia. Poliitikkojen pitäisi nähdä kokonaisuus, mitä päätökset merkitsevät kaupungin kehittymiselle tulevaisuudessa.

Muutamat pikkukaupungit ovat jo luopuneet keskustan parkkimaksuista ja keskustan elpyminen on alkanut. Parkkeerausta ohjataan parkkikiekolla ja tunnin ja kahden tunnin aikarajoituksilla. Tätä myönteistä kehitystä on ollut mm. Raumalla, Lohjalla, Torniossa, Heinolassa. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä, siellä on 15% liiketiloista tyhjillään ja tyhjeneminen jatkuu ja 15% asunnoista tyhjillään. kielteinen kehitys jatkuu, vaikka Helsingin keskustaan on tosi hyvät yhteydet yleisillä kulkuneuvoilla, juna, linja-auto, metro. Tämä kertoo myös sen, että keskustaan pitää olla myös kohtuulliset kulkuväylät ja maksuttomat parkkitilat autoille. Valitettavasti osa poliitikoista vastustaa yksityisautoilua ja se osaltaan ohjaa kaupunkien suunnittelua. Suomen kaupungit eivät ole vielä valmiita autottomiin keskustoihin. Yhdessä olemme enemmän.

Minulla on kokemusta asumisessa kuudessa kaupungissa Suomessa ja nyt viimeisin kokemus Helsingistä. En ole autolla ajanut kertaakaan kehä ykkösen sisäpuolelle, syy maksulliset, tosi kalliit parkkipaikat, kuljen yleisillä kulkuneuvoilla. Isommat ostokset teen autolla ”peltomarketeissa”.

 

”Älä kysy mitä maasi voi tehdä Sinun hyväksi. Kysy mitä Sinä voit tehdä maasi hyväksi?”

Nämä olivat presidentti John Kennedyn ohjeet kansalaisilleen. Suomen valtiovarainministeriön, Pohjois-Karjalan poikia, budjettipäällikkö Mika Niemelä on presidentin kanssa samaa mieltä, koskien Suomea. Helsingin Sanomien haastattelussa hän nimeää kolme pointia Suomen ongelmista ja suurimmista haasteista ja ne ovat: Hoivamenot, puolustusmenot ja velkojen korot. Korkomenot olivat yli viisi vuotta sitten noin miljardi ja ne ovat 2030 kuusi miljardia. Hyvinvointivaltion palvelulupaus pitää päivittää. Suomalaisten pitää ottaa suurempi vastuu hoivapalveluista ja lähiomaisten hoidosta ja lukion ja ammattikoulun jälkeisestä opiskelusta. Mika Niemelästä on kasvamassa uusi legendaarinen ”Raimo Sailas”. Niemelän mielestä hyvä kansalainen kouluttautuu, päivittää osaamisensa ja ottaa siitä enemmän vastuuta. Hyvä kansalainen hankkii jälkikasvua eli tulevia veronmaksajia. Valtion budjettia on tehty liikaa entisen mallin mukaan, jotakin lisää jotakin pois. Niemelän mielestä pitää kokeilla nollabudjetointia, jossa ei ole mitään itsessään selvyyksiä. Tosiasia on että mitään ei tapahdu ilman isoja muutoksia. Joka elää, näkee.

 

Heinolan keskustan kehittämismahdollisuudet

Keskustan S-Market siirtyy Lidlin viereen. Keskon tulisi hyödyntää tämä kilpailutilanteen muutos ja rakentaa puretulle tyhjälle tontilla K-Supermarket. Toiseen kerrokseen kaupungin tarvitsemia lisätiloja. S-Marketin tiloihin esimerkiksi ”Normaali” alekauppa ja Hämeenmaan ruokaravintola. Kirkkokadusta tehdään kävelykatu. Toria kehitetään heinolalaisten olohuoneeksi ja keskustan tapahtumatoriksi. Keskustasta kauempana olevista yrityksistä osa voisi siirtyä keskustasta vapautuviin tiloihin.

Moottoritieltä poiketaan tulevaisuudessa useimmin Heinolaan, tulevan Prisman ansiosta, ”yksi pysähdys kaksi Hypermarkettia” ja ABC liittymän uusien kauppaliikkeiden ansiosta. Tätä kehitystä pitää kaupungin osata hyödyntää. Citymarket-Prisman ja ABC:n asiakkaita pitää ohjata ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle, sillä Heinolan keskustassa on ”Taivaskattoinen Kauppakeskus”, yli 200 liikettä, yritystä, palvelua ja tapahtumatori. Haloo kaupungin päättäjät ja virkamiehet.

Pekka Luomupekka Rusila, synnynkaupungin puolesta

Pääkaupunkiseudun viljelypalstoja jonotetaan

Olen maalta kotoisin. 1950-luvulla lähes jokaisella talolla ja mökillä oli oma kasvimaa omalla tontilla tai pellon laidalla. Kasvimaan antia nautittiin kesällä ja talvella, se oli merkittävä osa perheen ruokahuoltoa. Kasvimaan hoidosta yleensä vastasi perheen äiti ja lapset avustivat mm. kitkemisessä, kastelemisessa, juurikasvien nostossa. Kasvimaan lisäksi luonnosta kerättiin talveksi marjat ja sienet.

Pääkaupunkiseudulla nyt kaupungit ja kunnat ovat vuoranneet palstaviljelyalueita alueella toimiville yhdistyksille esim. Hyötykasviyhdistys, Herttoniemi-seura, Vuosaari-seura, Viikki-seura. Palstan koot ovat 50-100m2 ja vuokra 40-100 euroa/v. Monella alueella halukkaat joutuvat jonottamaan arvontaa ja omaa viljelypalstaansa. Mielestäni nyt kaupunkien ja kuntien pitää kaavoittaa lisää palstaviljelmiä ja aktivoida vuokraajia lisää. Palstaviljelmän hoito yhdistää perheitä, lisää yhteisöllisyyttä, opettaa lapsille mistä ruoka tulee, alentaa perheen ruokakorin hintaa, lisää asuinalueen kiinnostavuutta. Aikaisemmin olen ehdottanut, että koulut ja päiväkodit ottavat viljelypalstan hoitoonsa ja hyödyntävät sitä opetuksessa ja kasvatuksessa. Tämä herättelee myös perheitä hyödyntämään palstaviljelyä.

 

 

Viljelypalsta koululle ja päiväkodille

Kävin 1950-luvulla kyläkoulua Nastolassa. Koulun tontilla oli perunamaa, kasvimaa ja pieni puutarha. Me oppilaat osallistuimme niiden hoitoon ja koulun keittäjä hyödynsi satoa koulun keittiössä ja opettaja opetuksessa. Sieltä sain hyvät eväät elämälle.

Mielestäni nyt on aika herätellä peruskoulut ja päiväkodit hyödyntämään palstaviljelyä opetuksessa ja kasvatuksessa. Yhteiskunnan ruoanjakopisteitä lopetetaan, kun kaikki vähentävät hävikkiä, tässä omatoiminen vaihtoehto ruoan hankkimiseksi. Lähekkäin olevat koulu ja päiväkoti voivat varata yhteisen palstaviljelmän ja sopia työnjaon ja suunnitelman sen hoidosta ja hyödyntämisestä. Suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaat tietenkin mukana. Oppilaat nimeävät keskuudestaan palstan kasteluvastaavan, rikkaruohovastaavan, talkoovastaavan, sadonkorjuuvastaavan jne. Yhteistyökumppanina voisi olla Marttayhdistys, kyläyhdistys, kaupunginosayhdistys jne. Palstaviljely edistää terveyttä ja tekee kaupungista, kunnasta monimuotoisen ja kiinnostavan. Uskon että tämä esimerkki kannustaa perheitä hyödyntämään palstaviljelyä omassa ruokahuollossaan. Palstaviljely on virkistävä, hauska, ekologinen, edullinen harrastus, varsinkin lapsiperheille.

 

Kyläkoulu, kotikoulu vai lähikoulu?

Itse olen käynyt 1950-luvulla kyläkoulua, jossa oli 12-15 oppilasta. Sain sieltä hyvät eväät elämälle. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa kyläkoulu on liian pieni, lähikoulu on sopiva nimitys. Lähikouluun oppilaat tulevat lähiseudulla olevista kylistä, kaupunginosista ja kunnista. Kuntarajat eivät ole enää esteenä käydä lähikoulua. Lähikoulu on useamman kylän tai kaupunginosan lähikoulu. Lähikoulut tekevät keskenään yhteistyötä. Suuruuden ekonomia ei toimi opetusalalla samalla tavalla kuin esimerkiksi kaupan alalla. Koulujen määrä on lähivuosina supistumassa. Koulun tarvetta ei voi yksin määrittää kustannus per oppilas periaatteella, on huomioitava myös tulokset, koulumatkat ja asuinalueiden väestörakenne. Lähikoulu on alueen vetovoimatekijä.

Kotikoulua tarvitsevat vanhemmat, jotka työnsä takia vaihtavat usein asuinpaikkaa, vaikeavammaiset tai tiettömien taipaleiden takana asuvat. Kouluhallituksen on valvottava kotikouluja ja määriteltävä pelisäännöt. Kotikoulun pitäjältä on vaadittava tietyt valmiudet, kuten auton ajo-opetustakin antavilta.

 

Ruokaketjun ongelmiin on ratkaisu

Olen tehnyt töitä maatilalla, johtotehtävissä elintarviketeollisuudessa, tukkukaupassa, ketjukaupoissa eri puolella Suomea, joten tunnen asiat ja ongelmat paremmin kuin monet poliitikot. Poliitikkojen ratkaisu on uusien lakien ja sääntöjen laatiminen, se ei ole toiminut.  Seuraavassa kolme ”pointtia” ongelmien ratkaisuun minun mielestäni.

Tuottajien ongelmana on vaikutusvalta neuvotteluissa teollisuuden ja kaupan kanssa. Ratkaisuna on myyntivolyymin kerääminen yhteen joko maakunnittain tai valtakunnan tasolla. Odotan että MTK toimii. Odotan että ne viljelijät, jotka ovat MTK:ssa, elintarviketeollisuuden ja kaupan hallinnossa, toimivat tuottajien edun mukaisesti.

Toinen ongelma on palkkion epätasainen jakautuminen ketjussa. Pääasiassa syytetään kauppaa. Nyt pitää ulkopuolisen asiantuntijan tekoälyn avulla selvittää esimerkiksi mitä sadan maitolitran tuottaminen maksaa maatilalla (työtunnit ja energia) ja meijerissä (työtunnit, energia, kuljetus, pakkaus) ja kaupassa (työtunnit, säilytys, rahastus, hävikki). Samalla tavalla selvitetään lihan, leivän, perunan jne, kustannusten jakautuminen eri ketjun osissa. Jokaisen ketjun osan on saatava panostaan vastaavan osuuden katteesta. Tällä selvityksellä ei saada täysin vedenpitävää mallia, jakoa, mutta jos se on nykyistä parempi, se kannatti tehdä. Uutta järjestelmää voidaan vuosittain yhdessä tarkistaa, päivittää, kausivaihtelut huomioiden.

Kolmas kehittämisen kohde on yhteistyö. Ketjun jokaisen lenkin pitää puhaltaa yhteiseen hiileen ja ongelmat ratkaistaan ketjun yhteisissä palavereissa, ei julkisuudessa. Yhteistyöhön velvoittaa myös Suomen huoltovarmuus. Kotimaisen, puhtaan ruoan tuotanto on säilytettävä ja kehitettävä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Kurat ohitettavan tuulilasiin

Ajankohtainen asia maantiellä, märällä kelillä, edellä menevän auton ohittaminen. Ajelin 2.3.2026 Heinolasta Helsinkiin klo 9-10. Ajoin noin 5km ylinopeutta vakionopeudensäätimellä. Joka kolmas auto ohitti meidät ajaen reipasta ylinopeutta. Joka kolmas auto kurvasi eteeni niin että kurat lensivät autoni ikkunaan. Ohituskaista oli vapaa eli ohittaja olisi voinut ajaa sitä pidempääkin. Teko kertoo autoilijan asenteesta toisia autoilijoita kohtaan moottoritiellä, Ilmeisesti häntä ohitetaan harvoin, koska hän ajaa riittävää ylinopeutta aina. Hänellä ei ole omakohtaista kokemusta kuran lentämisestä omaan tuulilasiin. Voin kuvitella, kun tällainen autoilija ajaa kaupungin kaduilla vesilammikon päältä, huomioiko hän jalkakäytävällä kulkijoita? Ei huomioi. Kurat lentävät jalankulkijoiden päälle. Autoilijoille malttia ja toisten huomioimista, yhteistyöllä liikenne sujuu ja kaikilla hyvä mieli.

Esimerkki kannustaa?

Koululaisille saatiin vihdoin kännykkäkielto oppitunneille ja kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Keskittyminen opiskeluun on parantunut ja välitunneilla liikunta ja yhteisöllisyys on lisääntynyt, parantunut. Eduskunnassa tilanne ei ole parantunut, sieltä annetaan oppilaille huonoa esimerkkiä, vaikka 24.2.2024 siellä keskusteltiin Suomen työttömyydestä, joka on Euroopan pahinta. Varsinkin oppositiopuolueiden puheenvuoroja ei kunnioiteta eikä kuunnella, näplätään vain kännykkää. Luulisi että tämä suuri työttömyys kiinnostaisi kaikkia kansanedustajia kuulemaan toistensa puheenvuoroja. Asennetta, välikysymystä työttömyydestä kuvaa sekin, että noin puolet eduskunnan tuoleista on tyhjillään ja eniten tyhjiä tuolia oli hallituspuolueiden paikoilla. Sama meno eli kännyköiden raplaaminen toistuu myös joka torstain kyselytunnilla. Toivon että eduskunnan puheenmiesneuvosto kieltäisi kännykän ja tietokoneen käytön televisioiduissa lähetyksissä eduskunnasta. 

                                                                                             

          Miksi ruokaketju pellolta pöytään ei toimi?

Vuosia jatkunut puheenaihe on Suomen ruokaketjun toimivuus, kustannukset ja palkkioiden jako. Aina kun maatalousministeri vaihtuu, uhotaan että nyt ongelmat korjataan. Ei ole muuta saatu aikaan kuin uusia sääntöjä, lakeja ja virkamiehiä. Suomessa on markkinatalous ei suunnitelmatalous kuten Neuvostoliitossa aikanaan. Ja nyt uusin tapahtuma on kotimaisen lihakarjan myynti Eurooppaan paremman hinnan takia. Kenenkä tavoite tämä on? Pahimmillaan siitä seuraa, että Euroopasta tuodaan suomalaista lihaa takaisin Suomeen.

Olen samaa mieltä, että Suomen ruokaketjussa jokainen toimijan pitää saada työtään vastaava osuus katteesta. Minunkin mielestäni nykyinen tulonjako ei ole tasapuolinen. Sanotaan että tuottajilla on huonoin neuvotteluasema ketjussa. Miksi MTK ja tuottajat eivät sille ole mitään tehneet? Kauppa ja teollisuus osittain ovat keränneet ostovolyymit yhteen ja parantaneet näin neuvotteluasemiaan. Tuottajien neuvotteluasemaa paranee, kun volyymit kerätään yhteen, vaikka ensin maakunnittain, MTK:n tai uuden yhteistyöelimen avulla. Luulisi että tämä on mahdollista koska moni tuottaja vaikuttaa jo teollisuuden osuuskunnissa ja kaupan hallinoissa. Turha syyttää muita, parasta katsoa peiliin. Yhteistyö on voimaa. Suomen tulevaisuuden ja huoltovarmuudenkin takia ruokaketjun saumaton yhteistyö pitää saada toimimaan. Asiakkaat arvostavat kotimaista, puhdasta, terveellistä ruokaa. Kotimainen ruoka ei ole kallista, meidän palkastamme ei ole koskaan mennyt niin vähän ruokaan kuin nyt.

 

  

 

Minun Heinolani

Mistä muistan Heinolan?

Olen syntynyt nykyisessä Heinolassa, Vierumäellä Suomen Urheiluopistolla, Sotasairaalassa. Kotini sijaitsee 4km päässä Opistolta, entisen Nastolan puolella. Heinola on opiskelukaupunkini, valmistuin ensimmäisten merkonomien joukossa uudesta Kauppaoppilaitoksesta. Asuin Jyrängönkatu 28:ssa. Heinolassa sain ensimmäisen palkkani, rahana, paperipussissa, aina lauantaina. Harrastuksiini, hiihtoon ja maastojuoksuun Heinola tarjosi upeat puitteet. Heinolasta löytyi myös tyttöystävä ja myöhemmin rakas vaimoni ja lasteni äiti. Kauppaopiston jälkeen kohtalo johdatti opiskelemaan Helsinkiin, Jollas Opistolle. Valmistumisen jälkeen eka työpaikka oli Lahden Seudun Kauppakunnassa. Kun kokemusta kertyi uudet, vaativammat työpaikat löytyivät Kajaanista, Joensuusta, Orivedeltä, Nokialta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Jokaisella paikkakunnalla seurasin myös Heinolan uutisia, Itä-Häme lehdestä ja TV;stä. Vierailut olivat Heinolaan säännöllisiä, juhlapyhinä ja sukulaisten perhejuhliin.

Jäin oravanpyörästä eläkkeelle jo 58v ja perustin yhdenmiehen firman, Suomen Luomupekka Oy. Ensimmäisiä tehtäviä uudessa hommassa oli järjestää Joensuussa perinteiset Karjan Messut. Messujen jälkeen, kuinka ollakaan, muuttokuorma tuotiin Heinolaan, Sepänniemeen. Veri veti kotiseudulle. Heinolassa valitettiin talvikauden hiljaisuutta. Syntyi idea Tuomo Jantusen kanssa järjestää Heinolassa kansainväliset Jäänveistokisat Rantapuistossa. Näitä kisoja järjestettiin muutamana talvena ja järjestelyvastuu siirtyi kaupungille. Myöhemmin kaupunki lopetti niiden järjestämisen. Heinolan yrittäjien kanssa perustettiin Kaupunkisydän ry, joka järjesti tapahtumia ja hoiti toria. Rantapuistossa oli muutama valaistu joulukuusi joulun aikaan, siitä lähti idea valaista joulupuita lisää ja julistaa Heinolan Suomen Joulupuukaupungiksi, ekat sadan puun valot kävi sytyttämässä presidentti Sauli Niinistö. Seuraava innovaatio oli hiekanveistokisat kesällä Siltasaaressa. Pienempimuotoisia jäänveisto- ja hiekanveistotapahtumia järjestettiin Citymarketin nurkilla. Siellä järjestettiin myös monena vuonna moottorisaha-veistokisoja. Heinolassa oli kiva järjestää erilaisia tapahtumia, yleisö tykkäsi ja tuli paikalle, kauempaakin.

Olen ollut kotimaisen luomun ja lähiruoan puolesta puhuja ja pienyrittäjien valmentaja. Tunnistin hetken koittaneen ABC liittymää rakennettaessa. Lähiruokatori Heilan synnytys alkoi. Löysin oikeat yrittäjät ja hyvän henkilökunnan. Heilaa ei synnytetty päivänperhoseksi, vaan elämään ja kehittymään. Heila voi vielä tänäänkin hyvin. Olen ollut jo vuosia ajamassa ja tukemassa Prisman rakentamista Heinolaan. Monia mutkia ja valittajia on ollut vastassa, mutta Prisma avataan Heinolan eteläiseen liittymään 2027 keväällä. Sekin tavoite toteutuu ja kotikaupunki kiittää. Tavataan Prisman avajaisissa.  Olen taas joutunut muuttamaan pois Heinolasta lastenlasteni perässä pääkaupunkiseudulle. Vaikka minä lähden Heinolasta, kotikaupunkini Heinola ei lähde sydämestäni.

Tässä oli ne kaikki myönteiset asiat, josta muista Heinolan, kotikaupunkini. Muutama kielteinen muistokin on, mutta ne ovat eri jutun aiheita.

 

 

Liikenteen ohjaus Heinolan keskustan kautta takaisin moottoritielle

Olen esittänyt monta ideaa saada autoilijat poikkeamaan Heinolaan eteläisestä liittymästä Citymarkettiin ja ensi vuonna Prismaan ja pohjoisesta liittymästä ABC:lle, Tokmannille, Jyskiin, Lähiruokatori Heilaan. Nyt moottoritieltä poikkeamaan houkuttelevat yritykset lisääntyvät, pohjoiseen liittymään tulevat Puuilo ja Rusta ja eteläiseen liittymään Prisma ja ABC-mittarit, autopesu ja parasta siinä on yhden pysähdyksen taktiikka moottoritieltä, sillä pääset käymään Citymarketissa ja Prismassa ilman, että pitää ajaa moottoritien yli ,Hypermarkettien yhteys pelaa moottoritien alta.

Seuraavaksi pitää ratkaista miten edellä kerrottuja palveluja nauttivat asiakkaat saadaan ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle? Tietysti heille pitää kertoa, että Heinolan keskusta on Taivaskattoinen Kauppakeskus, josta löytyy yli 200 liikettä, yritystä, palvelua. Vuosia sitten oli kuvan mukainen opastaulu Citymarketin seinällä kassojen edessä, samoin ABC:llä ja Heilan nurkalla sähköisessä opastaulussa. Mutta kun tämä oli Rusilan idea, se poistettiin kaupungin virkamiesten toimesta. He eivät ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää tässä kertomiani perusteita opastuksille. Nykypäivänä ne opasteet kaikki pitää tehdä sähköisille tauluille, jolloin niihin voi sisällyttää myös maksullisia mainoksia. Kaupungin kannattaa edistää ja vilkastuttaa tämän verorahoja Heinolaan tuovan kolmion liikennettä, siis eteläinen liittymä- keskusta- pohjoinen liittymä. Miettikääpä tätä! Olen edistänyt Heilan syntyä pohjoiseen liittymään ja Prisman tuloa eteläiseen liittymään, nyt on virkamiesten vuoro ohjata osa asiakasvirrasta keskustaan.

Pekka Rusila, Heinolassa syntynyt ja opiskellut eläkeläinen

 

Menevätkö ulkomaanavustukset perille?

Selvityksen mukaan osa rahoita kavalletaan jo Suomessa ja loput kohdemaissa. Näyttää siltä, että vain pieni osa rahoista menee aikanaan myönnettyyn tarkoitukseen, kohteeseen. Näytöt osoittavat, että valvonta Suomen taholta on heikkoa ja puutteellista. Kun avustusrahat on myönnetty, kiinnostun niiden perillemenosta ei enää kiinnosta myöntäjiä. Osa päättäjistä, puolueista hyödyntää ulkomaanapua poliittisten tavoitteensa saavuttamiseksi. Suomessa ilmi tulleista väärinkäytöksistä osa saadaan perittyä takaisin vuosien jälkeen. Voi vain arvailla kuinka monta väärinkäyttöä jää selvittämättä. Näyttää siltä, että kohdemassa avustusten perillemenoa ei juurikaan seurata. Iltalehden selvityksen mukaan Suomen avustusrahoja on valunut kuin” Kankkulan kaivoon” ympäri Afrikkaa. Seuraavissa maissa on eniten löytynyt väärinkäytöksiä; Nepal, Niger, Somalia, Tansania. Seuraavien järjestöjen toiminasta on löytynyt huomautettavaa tai takaisinperintää; SASK ry, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Somalia verkosto, Fida ry, Kansainvälinen solidaarisuus säätiö ry. Ulkomaanavun myöntämistä on jatkossa harkittava tarkemmin ja huolellisemmin ja luotava prosessi jolla varmistetaan että avustus menee haluttuun kohteeseen, tarkoitukseen.