Palaute hyvä kehitysmoottori

Asiakkailta ja henkilökunnalta saatu palaute on yrityksen ja kaupungin paras ja halvin kehitysmoottori. Valitettavasti tätä eivät kaikki osaa hyödyntää. Juttelin 22.4. klo 8.30 Sataman roskakorien tyhjentäjän kanssa. Hän kertoi että häneltä ei ole kyselty millaiset roskakorit täällä toimisivat. Jos olisi kyselty, tällaisia ei olisi hankittu. Nämä ovat, varsinkin kesällä, liian pieniä ja avoimia. Yöllä lokit tyhjentävät roskakorin sisällön ympäristöön ja jos tuulee ne leiviää kauas. Aamulla sitten roskakorien tyhjentäjä kerää roskat yksitellen muovipussiinsa. Toisenlaisilla roskakoriratkaisuilla roskien kerääjän työaika lyhenisi kymmeniä tunteja kuukaudessa. Olen tästä asiasta antanut myös palautetta ja ideoita vastaaville virkamiehille. Viesteihin ei ole vastattu.

Olen esittänyt ja ideoinut vuosia käyttämättömänä olleen Kariniemen kesäteatterin henkiin herättämistä. Ympäristöpääkaupungin kunniaksi olen esittänyt vapaaehtoista organisaatiota kaupaunginosittain roskien keräämiseen puistoista ja katujen varsilta. Tarjoiduin itse koordinaattoriksi kerääjien ja kaupungin välille. Vastauksia ei ole kuulunut. Näyttää siltä että virkamiehet luulevat että viisaus on vain heillä, kaupunkilaisten ja henkilökunnan kuuntelu vie vai turhaa aikaa. On sentään yksi myönteinen poikkeus, esittämäni sataman kunto-näköalaportaat toteutunee naapurien valituksista huolimatta. Hienoa. Yhdessä olemme enemmän.

Terveyspalvelut pyörille

Oppia historiasta. Kun lähikauppojen kuolema maaseudulla alkoi, sitä tuskaa lievennettiin kymmenen vuotta myymäläautoilla. Sinä aikana asiakkaat oppivat ajamaan, kulkemaan kauemmaksi, isompaan kauppaan, parempien valikoimien ääreen. Ja näin myymäläautot tulivat tarpeettomaksi.Myös kirjastojen lopettamiset on korvattu kirjastoautolla.

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä suunnittelee heti lopettavansa kaksi lähiklinikkaa ja heikentää, karsia palveluja seitsemässä yksikössä. Uskon että näistä seitsemästä suljetaan puolet kolmen vuoden sisällä. Tähän saumaan sopisi hyvin terveyskioski pyörien päällä. Se palvelisi lopetettujen yksiköiden pihalla yksi tai kaksi kertaa viikossa. Nykytekniikka hyödyntäen palvelulut olisivat monipuolisia. Esimerkiksi diabeteksen hoidossa hyödynnetään sensoria ja pilvipalvelua ja se vähentää lääkärissä käyntejä.Terveyskioski lieventäisi lopettamisen tuskaa ainakin muutaman vuoden, jona aikana ihmiset taas ovat oppineet käymään isommilla lähiklikoilla parempia palveluja hyödyntäen. Näissä jäljelle jäävissä yksiköissä on tietysti palvelua parannettava ja nopeutettava ja kehitettävä lähiliikennettä.Ideahan on jo vuosia kokeiltu Eksotessa. Sieltä kannattaa käydä hakemassa kokemuksia. Tätä terveyskioskia pyörien päällä voidaan hyödyntää myös monissa isoissa tapahtumissa, rokotuskamppanjoissa, oppilaitoksissa jne.

Mihin menet ABC-liikennemyymälä?

Olen ollut mukana kehittämässä, luomassa ABC konseptia. Tärkeimpiä menestystekijöitä olivat mm. Hyvä sijainti ,siisteys (wc,pöydät, noutopöytä), ruokatarjonta (lapsiperheille sopivaa, paikallisuutta hyödyntävää)market jossa myös autotarvikkeita, lasten leikkipaikka, edulliset hinnat (bensa bomuksen jälkeen paikkakunnan edullisinta) toimiva P-kenttä (henkilöautot,perhepaikat,linja-autot,rekat, pyörätelineet, koiraparkki). Yksi kilpailuetu oli myös se että kaikkia palvelut ovat saman johdon alla. Tähän saakkahan ketjun menestys on ollut hyvä, vain muutama yksikkö on lopetettu. On kehitetty ABC-mobili, ympäristöystävällisempi polttoaine, sähköauton latauspisteitä, rahtaripalveluita, ruokamarkettia, autopesua, asiakaspalautetta, jopa Tosi-TV-tarinoita jne.

Nyt kuuluu kuitenkin huolestuttavia tietoja, kokemuksia eri puolilta Suomea, tutuilta asiakkailta ja aikaansa seuraavilta S-Ryhmän seniorijohtajilta. Hintataso on nousut eikä ole monessakaan paikassa kilpailukykyinen,, wc:t ja pöydät epäsiistejä, noutopöytä vajaa ja epäsiisti, jokaisella ABC:llä. on sitä samaa ”mössöä” ruokaa, P-alue sekava, opastus vajaata jne.

Onko näiltä nuorilta johtajilta, jotka ovat tulleet menestyvään ketjuun, perusasiat unohtuneet? Onko keskitytty liikaa uusien konseptien kehittämiseen? ABC mobililla voi jo tilata ruuatkin ennakkoon, mutta se ei siivoa wessoja, noutopöytää eikä pöytiä. Se ei täydennä noutopöytää, se ei lyhennä ja nopeuta kassajonoja, se ei hymyile eikä kiitä asiakkaita. Varmasti monessa yksikössä kaikki toimii, mutta on liiian monta jossa ei toimi ja se vaatii ketjujohdon valvontaa, ohjausta, ryhtiliikettä. Palautetta on kerättävä aktiivisemmin ja siihen on myös reagoitava heti. Asiakaspalaute on yrityksen paras kehitysmoottori.

Lahden virkamiesten ylimielisyys

Juhlapuheissaan kaupungin johto kehottaa ottamaan yhteyttä, antamaan palautetta ja kehittämisideoita.

Valitettavasti tämä ei toimi käytännössä. Lähetin viime vuoden lokakuussa kehittämisideoita ja palautetta kaupunginjohtajalle, konsernijohtajalle ja kehitysjohtajalle. Tähän päivään mennessä ei ole kuulunut mitään. Olisin odottanut että vaikka sihteeri olisi kiittänyt palautteesta ja kertonut että niitä tullaa käsittelemään. Tuntuu siltä että vain virkamiehiltä tulleet kehittämisideat etenevät. Kaupungintalolla ajatellaan että vain siellä on viisaus kaupungin kehittämiseen. Virkamiehet ovat kaupunkilaisten, veronmaksajien palveluksessa, eikä päinvastoin. Tämä Seurahuoneen ja Sokoksen yhdistävän sillan tai tunneli-idean kommentointi osoittaa tämän päivän virkamiesten asennetta. Tuomitaan ennen kuin tutkitaan, koska idea ei ole virkamiehiltä vaan veronmaksajalta. Poikkeuksiakin on. Uusi elinkeinopäällikkö ja tapahtumapäällikkö ovat tarttuneet palautteeseeni ja kehittämisideoihini oikella asenteella. Toivottavasti tämä asenne leviää sinne johtajaportaaseenkin.

Jos me olisimme aikanaan S- Ryhmässä ajatelleet samalla tavalla, kehitystä ja nousua ei olisi tapahtunut. Me kuuntelimme ja haastattelimme asiakkaita tarkalla korvalla sillä asiakkaan palaute on yrityksen paras kehitysmoottori. Kun asiakkaat huomaavat että heitä kuunnellaan, sitoutuminen ko. yritykseen vahvistuu. Tämä käytäntö toimii myös kaupungissa, jos sitä halutaan käyttää.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?

En ymmärrä miksi puhutaan paikallisesta sopimisesta negatiiviseen sävyyn ja vain kriisilausekkeesta? Minun mielestäni paikallista sopimista eli henkilöstön mukaan ottamista tarvitaan yrityksen kehittämisessä ja kriisissä. Yrityksen kannattaa hyödyntää työntekijöittensä työpanoksen lisäksi heidän luovuuttaan ja kehittämisideoitaan. Näin saadaan yhteistyöhaluinen ja motivoitunut henkilöstö. Tämä on yksi keino saada Suomi nousuun.

Kauppaketjun johtotehtävissä ollessani tavoitteena oli menestyminen ja markkinaosuuden kasvattaminen. Yhtään myymäläremonttia ei tehty ilman koko henkilökunnan ideoiden ja toivomusten huomioimista. Sillä myymälän henkilökuntahan tunsi parhaiten myymälän ongelmat ja asiakkaiden toivomukset. Voin luetella monia kehittämistoimia joita en itse olisi tunnistanut. Samalla asenteella otimme kehittämiseen mukaan rakentamisen ja remontoinnin yhteistyöfirmojen edustajat (rakennus, sähkö, LVI  jne.). Lisäksi keräsimme suunnitelmallisesti asiakaspalautetta joita hyödynsimme myymälän kehittämisessä. Tällä periaatteella toimien ketjun markkinaosuus kolminkertaistui viidessä vuodessa.

Paikallinen yhteistyö edellyttää myös ajantasaista ja oikeaa tietoa yrityksen tilanteesta ja tavoitteista perusteluineen henkilökunnalle. Tätä yrityksen taloudellisen tilan ja menestymisen edellytysten ymmärtämistä auttaa se että henkilöstön luottamusmies kuuluu yrityksen hallitukseen tai ainakin johtoryhmään.

Keskusjärjestöiltä paikallistasolle ennemmän päätösvaltaa, vastuuta ja velvollisuuksia.

Näin toimien kaikissa yrityksissä kriisilauseketta tarvitsee soveltaa entistä harvemmin. Yhdessä olemme enemmän.

40-vuoden kokemuksella, Luomupekka 

Luomupekan Jäljet Suomessa 1944-2014 –kirja

S-RYHMÄN  JA  LUOMUN NOUSU - HILJAISEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

Pekka Rusila, Luomupekka on kiertänyt Suomea kuudella vuosikymmenellä ja jättänyt jälkiä yli kymmenelle eri paikkakunnalle. Tässä kirjassa kerrotaan minkälaisia jälkiä on minnekin jäänyt ja miten nousu saatiin kentällä aikaan.  Jälkiä on jäänyt Nastolaan, Heinolaan, Lahteen, Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Orivedelle, Tampereelle, Nokialle, Vantaalle, Helsinkiin

Miksi lähimyymälöitä ei suljettu ajoissa? Kuka käynnisti S- Ryhmän nousun ja ketkä pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan nousun? Miksi Prisma Jumbon alkutaival oli vaikea?  Miten Pirkanmaan osuuskauppa syntyi? Mitkä ja missä ovat SOK:n pääjohtajien jäljet?  Luomupekan esimiesten rankinlista.

 Mitä lähiruoka merkitsee kuntataloudelle?  Onko suomalainen ruoka kallista? Lähiruokatori Heilan synty. Asiakaspalaute on yrityksen kehitysmoottori. Lähiruokayrittäjiä  Luomupekka on  valmentanut pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Mikkelissä, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja  Lahdessa

Mitä kateus merkitsee kunnallispolitiikassa? Heinolan kunnallispolitiikan kiemurat ja ihmeellisyydet. Mitä tarkoittaa Heinolan keskustan kehittäminen?  Mitkä ovat Heinolan käyttämättömät vahvuudet?

Tämän kirjan luettuasi saat vastaukset  mm. yllä oleviin kysymyksiin.

Kirjassa on kokemusperäistä,  hiljaista tietoa ja visioita kauppiaille, lähiruokayrittäjille ja kuntapäättäjille.

Kirjan hinta 10€ (sis.postikulut), tilaukset  : pekka@suomenluomupekka.fi  

tai 050-5002009 . Heinolassa kirja on myynnissä Heilassa, Kirjapörssissä ja Maalaispuodissa.

Jokaisesta myydystä kirjasta yksi euro Syöpäyhdistykselle.            

Lidl hyödynsi aukioloaikojen vapautumisen ovelasti

Johtavat kauppaketjut ilmoittivat heti aukioloaikojen vapauduttua jatkavansa aukioloaikoja reilusti.
Johtajat kertoivat kuin vilkasta kaupankäynti oli jatketuilla aukioloajoilla. Heidän olisi pitänyt kertoa paljonko oli koko päivän kehitys ja mikä oli viimeisten tuntien kehitys. Oletan että osa myynnistä vain siirtyi myöhemmille tunneille. Osa kauppiaista jakoi päivän myyjien työtunnit vain useammalle tunnille, jolloin myyjiä per tunti oli vähemmän töissä kuin aikaisemmin.

Kun nämä johtavat kauppaketjut ilmoittivat alentavansa pysyvästi ruoan hintaa, he samalla antoivat ymmärtää että hinnat olivat aikaisemmin liian korkeat. Katetta oli viime vuosina kasvatettu reilusti, osaksi ruokaketjun muiden osien kustannuksella. Tietysti myös omaa toimintaa tehostamalla.
Lidlin edullisuus pakotti johtavat ketjun toimimaan.

Lidl ilmoitti että he eivät lähde suin päin aukioloaikojen pidentämiseen, koska ilta-ja viikonlopputunnit ovat kalliita ja he haluavat varmistaa ruokansa edullisuuden myös jatkossa.
Uskon että Lidlin kokonaismyynti kasvaa ilman aukioloaikojen pidennystäkin eli edullisuus puree.