Heinolan Prisman paikkavaihtoehdot

Moottoritietä ajavat matkailijat ja mökkiläiset eivät pysähdy Heinolan kohdalla kahdessa paikassa, Citymarketissa ja ABC:llä. Pysähtyvät vain toisella, kumpi on  vetovoimaisempi?

1.Jos Prisma rakennetaan Citymarketin naapuriin se vahvistaa aluetta ja saa yhä

   useamman ihmisen poikkeamaan Prismassa ja Citymarketissa. Tälle paikalle

   rakentamislupa Prismalle on vaikea saada (lepakot, perhoset, valittajat) ja raken-

   taminen tulee kalliiksi (kalliot, liittymä)

2.Jos Prisma rakennetaan ABC:n n naapuriin, alueen vetovoima vahvistuu, lupa tulee 

   nopeasti ja rakentaminen edullisemmaksi. Näkyy hyvin moottoritielle. Alue olisi    

   vetovoimaisempi ABC+ erikoisliikkeet(Nanso, Marimekko, Muurikka,MustiMirri

      

   Pentik, Hesburger) Apteekki, Heila, Tokmanni, Jysk, Sale, Prisma, kannattaisi raken-

   taa vielä auton itsepalvelupesula. Alueen sisäinen liikenne järjestettävä uudelleen,

   sisään ja ulos eri liittymistä.

3.Prisma rakennetaan puolivalmiisiin tyhjiin tiloihin Jyskin viereen. Kannattaisi

    selvittää laajentamismahdollisuudet tai ostaa itselleen myös Jyskin tilat. Jyskille

    olisi uudet, edullisemmat tyhjät tilat kadun toisella puolella. Tähän Prisman perus-

    taminen olisi edullisinta, mutta sijainti alueella ei olisi paras mahdollinen.

Paikallisen väestön saavutettavuus ratkaiseen Häämeenmaalla Prisman sijoituspaikan ja se on vaihtoehto 1.

Perusteluja vielä 2 vaihtoehdolle
-asiakkaat haluavat helppoa ostamista, ja yhden pysähdyksen taktiikkaa
-Prisman tulon jälkeen Vuokallion Kauppakeskus olisi Heinolan monipuolisin
-tarvittaan Kauppakeskuksen yhteismarkkinoitia, kuten alueen alkutaipaleella, olin 
  sitä toteuttamassa, alue tuli tutuksi ja yrittäjät saivat hyvän alun
-moottoritieltä poikkeavia olisi enemmän kuin 1.vaihtoedossa, samoin lähialueiden ja
 Heinolan alueen asiakkaita, selvästi vetovoimaisempi vaihtoehto
-lisäksi Hämeenmaa voisi joustavasti hyödyntää henkilökuntaansa alueella ja
 kiinteät kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin vaihtoehdossa yksi.

Missä haluamme asua tulevaisuudessa?

Viime aikoina on esitelty monenlaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että yli kolmannes suurkaupunkien asukkaista suunnittelee tulevaisuudessa muuttoa maaseudulle tai pienempiin maaseutukaupunkeihin. Jo nyt on havaittu asuntokaupan ja kesämökkikaupan vilkastumista maaseututaajamissa. Nämä tutkimukset ovat vahvistaneet kaupungin ja maaseudun vastakkaisasettelua. Luovuus katoaa kun aletaan riitelemään.

Nyt tulevaisuuksien kuvittelija Kimmo Rönkä teilaa vastakkaisasettelun. Hänen mukaansa maaseutu on tulossa kaupunkeihin ja sille pitää antaa tilaa. Rönkä on tehnyt kehittämistyötä lähes kaksikymmentä vuotta asumisen ja elämisen parissa.

Hänen mukaansa tulevaisuuden kaupunki on korttelin kokoinen ja sillä on ystävälliset kasvot. Korttelimaisen asumisen kylämäisyydellä hän tarkoittaa luontevia tiloja kohtaamisille, paikallisia palveluja, luottamusta ja ystävällisyyttä, pienimuotoista omavaraisuutta, paikallisesti tuotettua ruokaa, yhteiskäyttö kulkuvälineitä (auto, sähköpyörä jne.). Röngän mielestä asuntojen kerrostalosaunat ovat turhia, tulevaisuudessa talon katolle rakennetaan hieno saunaosasto yhteiskäyttöön. Rönkä ammentaa asumiseen oppeja matkailusta, toimistoista, korkeakouluista, matkailun elämyksistä, hyvistä toimistoista ja muotoilusta, jossa tuotteet tehdään huomioiden käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Opetellaan hyväksymään ja kehumaan toisiamme. Markkinointiteeman voisi olla esimerkiksi ”Unelmien Heinola”.

Sisäilmaongelmat, homeongelmat ja nopea rakentaminen ovat viimevuosien ongelma. Hän visioi että 2020-luku on puurakentamisen vuosikymmen. Puukerrostaloja, hirsikouluja, puuelementtitaloja jo rakennetaan. Tehdään terveellisempiä, pitkäaikaisempia ja kestävämpiä taloja. Kunta ja kaupunki voisivat suunnittelussa edellyttää ja vaatia puurakentamista tontteja luovuttaessaan. Esimerkiksi Heinolan ympäristöstä on tulossa puurakentamisen edelläkävijä, -keskus, mutta Heinolan kaupunki rakentaa kouluja kuten ennenkin, betonista. Ei suosi oman talousalueen rakentajia. Ei halua olla edelläkävijä.

Lähde: ESS 18.8. Susanna Vilposen kirjoittama artikkeli

Miksi kylien yhdistykset hiipuvat?

Sirkka-Liisa Laurila totesi lehdessä 11.6. että Jyrängön kyläyhdistyksen toiminta hiipuu toimijoiden puutteesta. Samanlaisia kommenteja on kuulunut muiltakin kyliltä.

Toisaalta on taas hyviä esimerkkejä toimivista, elävistä kylistä, kuten esimerkiksi Vuolenkoski, Lusi, Vierumäki,Kirkonkylä,Pääsinniemi jne. Näistäkin vain Vuolenkoski on jatkanyt kehittymistään, muiden kylien vauhti on hiljentynyt. Vuosien saatossa on ollut monia kehittämishankkeita jotka hetkellisesti ovat piristäneet toimintaa, mutta hyvin vähän pysyvää on jäänyt. Miksi näin? Yksi syy on tietenkin väen väheneminen ja ikääntyminen. Yksi syy on myös aktiivisten, idearikkaiden vetäjien puute ja yhteistyöhengen puute. Väitän että yksi syy on esimerkiksi Heinolassa kaupungin asenne ja oikean tuen puute. Kylien välistä yhteistyötä Heinolassa on pitänyt yllä pääasiassa Heinola Seura ry. Mitä kaupunki olisi voinut tehtä? Monissa kunnissa on nimetty kyläasiamies ja monisssa kunnissa toimii virallinen kylien yhteistyöelin. Itse olen aikanaan ehdottanut että kun lautakunnat suunnittelevat toimenpiteitä jonkin kylän alueella, lautakunnalla olisi velvollisuuus pyytää lausunto kyläyhdistykseltä ennen päätöksentekoa. Heinolassa on nyt kaupunginosa yhdistyksiä ja kyläyhdistyksiä, mielestäni kaikki voisivat olla kyläyhdistyksiä. Tärkeintä olisi että kyläyhdistyksillä olisi virallinen asema kaupungin hallinto-organisaatiossa. Pitää voida oikeasti vaikuttaa kylän kehittämiseen esimerkiksi kaava-koulu-tieverkkoasioissa. Mielestäni keinotekoinen aluejohtokunta systeemi ei toimi. Kannattaisi luottaa jo olemassaoleviin organisaatioihin jotka ovat syntyneet paikallisten asukkaiden aloitteista. Koronan jälkeen on korostunut maallemuutotrendin vahvistuminen. Tätä kannattaisi Heinolankin hyödyntää. Samoin kuin valtakunnalista kyläorganisaatiota, uusimpina ideoina Älykylät. Pieni on kaunista.

Aja keskustan kautta takaisin moottoritielle

Heinolan keskusta potee asiakasvajausta. Samaan aikaan Heinolan kohdalla moottoritiellä liikkuu kymmeniä tuhansia asiakkaita joista osa poikkeaa Citymarkettiin ja osa ABC:lle, Heilaan, Tokmanille. Tavoitteena on näista poikkeavista asiakkaista saada vaikka joka sadas ajamaan keskustan kautta takasin moottoritielle ja hyödyntämään keskustan palveluja ”Taivaskattoisen Kauppakeskuksen palveluja” Torilta kävelyetäisyydellä on lähes 200 yritystä,palvelua.

Ratkaisuna tähän on ABC:ltä ja Citymarketista pois ajavien näkökenttään tulevat LED-valotaulut joissa on pelkistetty opastekartta, ajo-ohje ja Heinolan keskustan yrittäjien mainoksia. Mainoksien hinnat per yritys on puristettu edullisiksi pienyrityksille. Ainakin seuraavat palvelut voisivat saada asiakkaan ajamaan keskustan kautta: Lelukauppa, Urheiluliike,Kenkäkauppa,Kukkakauppa,Rautakauppa, Ruokakaupat (K,S,Lidl), Ruokaravintolat, kahvilat, hotellit, kirpputorit, kesätori jne.

ABC:lle taulu asennettiin 29.4.2020 ja Citymarketin taulu pystytetään myöhemmin.

Samanlaiset opaskartat tulevat Vapun jälkeen Citymarketin käytävälle ja ABC:n sisääntulon viereen. LED-taulut asentaa ESA Digital Oy ja mainospaikat myy Tero Viinikainen. Näitä tauluja ei tehdä verorahoilla, kaupunki saa jopa pientä vuokraa.

Toivon että keskustan yrittäjät hyödyntävät nämä välineet. Yhdessä olemme enemmän.
Monen vuoden työni näiden taulujen-opasteiden eteen tuottaa nyt tulosta. Kiitos tukijoilleni, yhteistyökumppaneille.

Miksi muuttaisin maalle?

Ennen korona-epidemiaa tehty tutkimus kertoo, että lähes miljoona suomalaista voisi harkita muuttoa maalle eläviin kyliin ja pikkukaupunkeihin. On ennustettu ,että tämän korona-epidemian jälkeen muuttohalut maaseudulle vahvistuvat. Ennusteen toteutuminen vaatii uusia konsepteja, rohkeita päätöksiä tulevaisuuteen.

Isoissa kaupungeissa on kaikkea enemmän, mutta lopulta ihminen tarvitsee ja tulee toimeen aika vähällä. Maalla on kaikkea mitä ihminen tarvitsee ja kaipaa. Maalla asuvat ovat tutkitusti kaupunkilaisia onnellisinpia. Palvelut ovat saatavilla verkossa ja työt voi tehdä etätyönä, hyvät yhteydet lähimpään kaupunkiin. Maaseutukaupungit ova ihmisen kokoisia, kaikki lähellä turvallisesti. Elävät kyläyhteisöt ovat turvallisia,lämpimiä ja ihmiset avuliaita. Luonto on aina läsnä 24/h ja elämä on stressittömämpää. Lapset voi laittaa turvallisesti pihalle leikkimään.

Tällä hetkellä monessa maaseutukaupungissa ja kunnassa ei ole panostettu eläviin kyliin ja niiden kaavoituksen kehittämiseen, tontti ja vuokra-asunto tarjontaan ja palvelujen kehittämiseen, päivähoito, koulu, kauppa. Myös maaseudulla sijaitsevien asuntojen hintakehitys huolestuttaa.

Nyt on kehitetty kuntien avuksi uuden asumisen malli ”Älykylä”. Konsepti mahdollistaa uudisrakentamisen maalle ilman pankkien lisävakuusvaatimuksia ja tarjoaa edullisinman asumisen ratkaisun laadusta tinkimättä. Konsepti on omistus ja vuokra-asumisen välimuoto, jossa asukkaat ovat vuokralaisia ja omistajia osuuskunnassa. Älykylässä älykkyys on paljon enemmän kuin älyteknologian ratkaisu. Siihen liittyy älyteknologia, energiaomavaraisuus, asumiskustannusten kohtuullisuus, ihmisen hyvinvointi, yhteisöllisyys, asukkaiden taloudellinen ja henkinen hyvinvointi, luonnon läheisyys, ilmasto- ja ympäristöystävällinen asuminen. Asukkailla on hyvä olla ja he voivat elää onnellista elämää.

Älykylä -konseptin kehittäjä on toimitusjohtaja Jyri Laurila, Arctic Smart Village Oy

Ps. Tätä konseptia kannattaisi Heinolan harkita Vierumäelle tai Lusin-kirkonkylään

Olen itse maaseutukylästä kotoisin, tehnyt töitä maaseudun pienyrittäjien kanssa. Uskon tähän hankkeeseen ja toivon että sitä hyödynnetään. Nopeat syövät hitaat.

ELY-keskusten virkamiehet "Ei-rotua"

Ymmärrän että virkamiehet palvelevat asiakkaitaan, veronmaksajia, yrittäjiä. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä että erilaisiin anomuksiin ja lupiin on muitakin vastauksia kuin Ei käy, EI voi. Asiakasystävällinen virkamies vastaa hakijalle että juuri näin se ei käy, mutta näillä pienillä muutoksilla se käy eli virkamies esittää myös vaihtoehtoja. Asiakasystävällinen virkamies myös neuvottelee molempia tyydyttävää ratkaisua. Toinen ongelma on erilaisten suojelupäätösten muutokset . Kun on säädetty esimerkiksi joidenkin eläinlajien suojelemiseksi säännöt niin säännösten helpottaminen on mahdotonta vaikka suojeltavan eläimen kanta on vahvistunut riittävästi. Myös poliittisesti käytetään hyväksi näitä pykäliä joiden avulla voidaan haluttuja hankkeita vastustaa ja hidastaa. Nämä kaikki esimerkit jarruttavat elinkeinoelämän kehittämistä, palvelujen monipuolistamista, työpaikkojen syntymistä jne.

Esimerkiksi Heinolan arvokkaiden Apajalahden luolien hyödyntämistä on lepakoiden avulla jarrutettu parinkymmenen vuoden ajan. Lepakoille olisi ollut mahdollista louhia ihan omat kolot nykyisten luolien vierelle tai ne olisi voinut siirtää läheiseen luonnonluolaan. Toisaalta kuulemma lepakot ovat jo niin lisääntyneet että suojelua voisi lieventää.

Toinen vastaava tapaus Heinolassa on Prisman rakentamisen esteenä oleva perhosten ruokapaikka, joka kuulemma on tulevan parkkipaikan kohdalla, kalliolla. Miksei luvan myöntämisen esteenä olevan perhosten ruokapaikan voisi rakentaa Prisman katolle tai lähialueelle, rauhallisemmalle paikalle? Tämän hankkeen hidastamisessa paistaa myös paikallisten kyläpoliitikkojen kädenjälki.

Heinolan Jääfestareiden tulevaisuus?

Toimme aikanaan Jäälinna ry:n kanssa jääveistokisat ja jääfestarit Heinolan Rantapuistoon. Järjestelyissä mukana oli myös Heinolan Kaupunkisydän ry ja paljon talkoolaisia. Silloin kun oli vielä lunta ja jäätä. Myöhemmin Heinolan kaupungin pyynnöstä annoimme järjestämisoikeudet kaupungille, kultturitoimistolle. Nyt olemme huolissamme kun väläytellään jo jääveistojen lopettamisesta. Liian helppo ratkaisu. Monen vuoden työ valuisi hukkaan. Heinolan tunnetaan jo jääveistokisoistaan, Valon ja Jään juhlasta.Uskon että tällaista helmikuuta on vain pari kolme sadassa vuodessa. Seuraavassa muutamia vaihtoehtoja mietintämyssyyn.

Jotta veistoksista tulee näyttäviä jään paksuus pitää olla noin 50cm. Jos jään muodostuminen näyttää hitaalta, oikeat jäät voidaan tuoda tammikuussa Rovaniemen korkeudelta paluukuomana rekassa ja säilöä täällä puruilla, kuten ennen vanhaan. Jos sataa veistäminen suojataan telttakatoksella, se suojaa myös auringolta.

Paras tulevaisuuden vaihtoehto olisi kunnostaa pintaremontilla Apajalahden luola kuntoon ja tehdä siitä pysyvä, ympärivuotinen jääpuisto, jääveistosten esittelypaikka, liukumäkineen ja valotaiteineen. Vastaava toimii Leppävirralla, tänä vuonna Muumi-aiheisena.

Edullisin vaihtoehto on korvata jäänveisto puunveistolla. Ne kestävät sään vaihtelut. Suomessa on noin 50 puuveistotaiteilijaa jotka tekevät sitä päätyönään. Osa heistä on Sumenmestareita ja osa Maailmanmestareita. Puuveistokisatkin sopisivat Heinolaan. Suomen Joulupuukaupunki, Suomen suurin Poppeli ja Suomen pisin Albertan valkokuusi ja merkittävä puunjalostusteollisuus. Rantapuistossa voisi olla perinteisten valojen lisäksi jätkänkynttilöitä. Veistäjät voisivat järjestää pienten puuveistosten näyttelyn/myyntitorin. Kaupunkiin voisi synnyttää puuveistopuiston johon taideteokset sijoitettaisiin tai osa tai kaikki myydään huutokaupalla. Se voisi olla vaikka Lintutalon yhteydessä. Samaan aikaan Jyränkölä voisi järjestää puuveistokurssin kiinnostuneille.

Heinolan hiomaton "timantti"

Kirjoitin aiheesta jo 2016 ja toivoin että virkamiehet ryhtyisivät hiomaan tätä timanttia Heinolan yhdeksi matkailuvaltiksi. Mitään ei ole tapahtunut, ilmeisesti sen takia että idea ei ollut heidän.

Apajalahden luola on, Citymarketin naapurissa ja Hevossaarentien kainalossa. Luola on louhittu 1940-44. Sinne piti sijoittaa kolme isoa väkiviinasäiliötä. Sota päättyi ja säiliöitä ei tarvittukaan. Alue siirtyi Hainolan kaupungille 1990-luvulla. Siellä on kolme louhittua säiliötä halkaisijaltaan noin 16 m ja korkeutta noin 19m. Säiliöiden välillä on noin 4m leveää käytävää 100 metriä.

Luolaan on vuosien saatossa suunniteltu mm. maauimalaa, Data-keskusta, teatteri-ravintolaa, kylpylää, jääpuistoa, Lapin porttia jne. Osa hankkeista on kaatunut virkamiesten päättämättömyyteen ja osa rahan puutteeseen. Viimeisen hankkeen kaatoi luolasta löydetty lepakko. Nyt kuulemma tämä este on poistunut.

Nyt luolan läheisyyteen suunnitellaan Prismaa. Ehdotan että Hämeenmaa/Prisma ja Kesko/Citymarket ja Rakennusliike Reponen perustavat yhtiön joka ostaa alueen edullisesti kaupungilta. Heti rantaan suunnitellaan ja rakennetaan laituri, isoillekin veneille, aluksille, M/S Pyhäjärvellekin. Rannasta rakennetaan katu/polku Citymarkettiin ja myöhemmin Prismaan. Julistetaan suunnittelukilpailu luolan tilojen hyödyntämiseksi. Paras ehtotus, idea toteutetaan. Alueelle, rinteeseen mahtuu myös muutama vapaa-ajan rivitalo. Hankkeelle haetaan EU:n rahoitusta, josta neuvoja voidaan kysyä Jyrki Kataiselta.

Prisman perhoset?

Olen luonnosuojelun kannattaja, silloin kun maalaisjärki toteutuu. Olen maaseudulta kotoisin. Prisman perhoset ehkä voisivat siirtyä muutaman sata metriä luonnonmetsään syvemmälle, rauhallisemmalle paikalle, kauemmaksi moottoritiestä. Nyt on kuitenkin havaittu että perhosten ainoat ruokamaat ovat tulevan Prisman alla. Tämä rajoittaa rakentamissuunnitelmia ja nostaa kustannuksia. On mahdollista että koko Prisma hankkeesta luovutaan.

En usko että perhosten ainoa ruokapaikka on juuri Prisman tontilla. Koska vastustajat haluavat torpata Prisma hankkeen, lähiympäristön muita perhosten ruokapaikkoja ei ole edes selvitetty.

Minun ehdotukseni on että perhosille tehdään muutama sata metriä kauemmaksi Prisman tontista oikein oma kasvimaa, jota luononsuojeluyhdistys hoitaa ja valvoo. Kasvimaalta voisi välittää aikanaan suoraa livekuvaa Prisman asiakkaille. Kasveja siirretään maasta toiseen ja alueelta toiseen tuloksellisesti. Uskon että tässäkin projektissa perhosten kasvien siirto onnistuu muutaman sadan metrin päähän. Näin toimien Prisman rakentajien, tulevien asiakkaiden ja perhosten yhteiselo toimii. Yhdessä olemme enemmän. Heinolan palvelut paranevat, verotulot kasvavat ja perhosten populaatio voi hyvin.

Suomen Joulupuukaupunki, Heinola

1.Tilanne  16.12.2019

Kävin 16.12. Heinolan torilla ja häpesin idean isänä ja toteuttajana.

-Iso joulukuusi keskellä toria oli vinossa

-torin ympärillä olevat puut olivat kuin risukasoja, hoitamattomia ja valaistus huis-

 kin haiskin johdot poikki, osa pimenänä.

-valot myytiin aikanaan yrittäjille jotka maksoivat 1000€ per puu, luvattiin niiden

kestävän viisi vuotta

ensi vuonna tulee avauksesta 10 vuotta eli lupaus yrittäjille on lunastettu

-nyt on suunnitteilla 10v juhliin katunäytelmä ”Joulupuu”, hieno asia

-kannattaa muistaa ja hyödyntää Suomen Joulupuukaupungin emokuusta Ranta-

puistossa Albertan Valkokuusu, sarjansa pisin Suomessa

-perustusvaiheessa yhteistyökumppaneina olivat puutarhuri Javanainen ja Sähkö-

Lukkarinen ja Kaupunkisydän ry

-ensimmäiset valot 100 joulupuuhun sytytti nykyinen presidentti Sauli Niinistö

-Heinola tarvitsee tapahtumia myös tarvikauteen, Suomen joulupuukaupunki ja

sen teeman alla kymmenet pienemmät tapahtumat, uutena joulupuunäytelmä ja

Jääfestarit ovat hyviä tapahtumia. Nyt valaistuja joulupuita on reilusti yli 200

-Joulupuukaupungin nettisivuja ei ole kukaan päivittänyt
-Heinolan kaupunginhallitus on aikanaan julistanut Heinolan Suomen Joulupuu-
 kaupungiksi, missään muussa kaupungissa ei ole yhtä paljon valaistuja joulupuita

2.Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi?

-torin puista valot pois ja asiantuntija karsimaan, siistimään puut

-siten uudet valot, uudella tavalla asennettuna (kieputetaan paksumpiin oksiin jne)

-samalla idealla uudistuneet joulupuut ”myydään” ympäristön yrittäjille

-kaupunki nimeää henkilön organisaatiostaan joka vastaa joulupuukaugin, kau-

pungin omistamien valaistujen puiden hoidosta, huollosta seuraavan 6v. Aikana.

Voin avustaa puiden ”myynnissä” jos tarvitaan

-Suomen suurin puu, Poppeli Rantapuistossa valaistaan, uudella poikkeavalla taval-

la juhlavuoteen (eim. Värillisillä, 50cm kokoisilla valopalloilla tms)

-Kaupungin alueella valaistut puut lasketaan (kaupunki, taloyhtiöt, omakotitalo)

uskon että niitä on noin 250, missään Suomen kaupungeissa ole yhtä paljon

-Suomen Joulupuukaupunki teemaa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa

koko vuoden ajan ja kaikki jouluajan tapahtumat laitetaan tämän, saman teeman

alle. On myös nimettävä markkinointivastaava kaupungin organisaatiosta joka

myös samalla kannustaa kaupunkilaisia valaisemaan lisää joulupuitaan. Nettisivut

pitää päivittäin ja nimettävä vastuuhenkilö.

Emokuusi Rantapuistossa, Albertan Valkokuusi, Suomen pisin

Torin puut pitäisi valaista uusilla valoilla tällä tavalla

Duo raitiotieliikenne Heinolan pelastusrangas?

Heinola on vajoamassa. Väki ja verotulot vähenevät ja liikehuoneistot tyhjenevät. Tätä kehitystä eivät pienet kehittämistoimet muuta.

Duoraitiotieliikenne olisi se suuri asia joka voisi kääntää kurssin nousuun. Siihen tarvitaan valtiovallan panostusta infraan noin 130-180 miljoonaan riippuen toteutuksen laajuudesta. Tämä valtiovallan ruiste voisi saada Heinolan, Orimattilan ja Lahden väestönkasvun nousuun ja liike-elämän piristymään. Tässä haaste Päijät-Hämeen kansanedustajille. Lahdestahan jo on tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle. Tämä hanke kasvattaa matkustajamääriä ja alueen elinvoimaa. Tämä olisi myös iso ympäristöteko.

Heinolan panostus olisi pienimmillään yksi miljoona jolloin Duovaunu kulkisi nykyisiä raiteita pitkin Heinolasta Lahteen ja takasin. Parempi vaihtoehto Heinolan kannalta olisi että tehdään pistoraide Urheiluopistolle ja pysäkki Sinilähteelle. Tämän vaihtoehdon kustannukset Heinolalle olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Uskon että tämän vaihtoehdon rahoitukseen voisi saada myös yrityselämän ja Urheiluopiston mukaan. Tätä summaa voi verrata tulevan lukion kustannuksiin (20 milj) ja miettiä kumpi hyödyntää Heinolaa enemmän. Molemmat tarvitaan mutta Heinolan kouluinvestoinneista voitaisiin hyvin säästää 10 miljoonaa euroa tähän DUO hankkeeseen ja loppu rahoitus energiarahastosta ja yrityselämältä.

Nyt tarvitaan Heinolan ja Lahden seudun poliitikoilta, päättäjiltä yhteen hiileen puhaltamista jotta tämä hanke toteutuisi seuraavien 5-8 vuoden aikana. Puheet ei riitä tarvitaan tekoja. Kun tämä hanke on pulkassa, voidaan käynnistää ponnistelut Heinolan radan jatkamiseksi, yhdistämiseksi Mikkelin rataan.

Kuva.Jouni Kiviniitty 29.7.2016

Miksi kustannukset karkaavat?

Heinolan kouluverkostosta on tehty monta selvitystä. Monen Heinolan investoinnin kohdalla kustannukset karkaavat käsistä hankkeen edetessä. Onko tarkoituksena edullisella kustannusarviolla saada päätös aikaan vai onko syy suunnittelijoiden osaamattomuudessa? Nyt päivitellään uuden lukion kasvavia kustannuksia, jotka lähentelevät jo 20 miljoonaa euroa. Lukion ei tarvitse olla monumentti sadaksi vuodeksi. Ei satsata rakennukseen, vaan sisältöön, opetukseen. Liikuntatiloja saadaan edullisesti tyhjenevistä teollisuushalleista.

Nostan hattua kaupunginjohtajalle joka on nyt herännyt ja esittää hankkeenn keskeyttämistä ja uutta edullisempaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa hyödynnetään Koulutuskeskus Salpauksen palveluja ja rakennetaan moduulikoulu alueelle 10 vuodeksi jonka jälkeen modulikoulua voidaan pienentää tai suurentaa oppilasmäärien mukaan. Tässä vaihtoehdossa voidaan hyödyntää yhteistyötä Salpauksen kanssa ja se varmistaa osaltaan Salpauksen pisteen säilymisen Heinolassa. Lisäksi kannattaa syventää yhteistyötä myös Vierumäen Urheiluopiston kanssa. Lukion on erikoistuttava jos haluaa menestyä.Vapautunut tontti keskustasta, järvinäköalalla voidaan myydä rakennusliikkeille asuntorakentamista varten. Näin keskustan väkilukukin kasvaa.

Kouvolan asuntomessuilla 2019 nähtyä, koettua

Lahden suunnasta opastus messuille oli vaatimatonta. Raviradan pysäköintialue ja sieltä kuljetukset mesualueelle ja takaisin toimivat hyvin. Mieltä lämmitti kaupaungin keskustan palveluiden huomioiminen pysähdyspaikkana ja auton kuulutuksissa. Olin pioneerina Korialla 1965 ja etsin vanhaa varuskunnan sairaalaa, koska olin siellä lääkintäaliupseerina. Sairaalaa ei löytynyt, ilmeisesti purettu ja tilalle rakennettu kerrostalo. Osa varuskunnan tiilirakennuksista oli uusiokäytössä. Messualueen rakentaminen oli toteutettu väljästi, vanhaa ja luontoa kunnioittaen.

Lahden messuosasto 

Kysyin ennen messuja virkamiehiltä että näkyyhän siellä Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Vastattiin että kyllä varmasti näkyy. Nyt voin todeta että ei näkynyt. Opas kertoi että osaston yhdellä seinällä olevat maljakot joissa oli viherkasveja kertovat ympäristöpääkaupungista. En ymmärtänyt ja uskon että tavallinen messukävijä ei ymmärtänyt eli ei tiedostanut että Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Olin pettynyt kaupungin toimiin. Juhlapuheissa hehkutetaan mutta käytännön toteutukset puhuvat toista. Miksi tämäkin mahdollisuus jätettiin hyödyntämättä?

Heinolan messuosasto 

Heinolan messuosasto oli toteutettu yhdessä Asikkalan ja Hollolan kanssa. Hyvä. Valitettavasti Heinolan osalta toteutus oli vaatimattomampi. Ei ollut esitteitä uusista asuinalueista eli niistä joihin haluttaisiin uusia asukkaita. Olisi voinut olla hintavertailu kolmiosta pääkaupunkiseudulta ja Heinolasta virran rannalta jne. Olisi voinut olla video Heinolan vahvuuksista. Virkamiehet eivät olleet vaivautuneet messuosastolle esittelemään. Kiinteistövälittäjätkin olisivat voineet olla vuoron perään esittelemässä Heinolan edullista ja monipuolista asuntotarjontaa. Asunnonvaihtoa suunnitteleville olisi pitänyt olla joku kilpailu jotta olisi saatu yhteystiedot talteen myöhempää hyödyntämistä varten. Nyt ei mahdollisuuksia osattu hyödyntää.

Paras panostus oli Asikkalalla, asiantuntijoita paikalla ja riittävästi monipuolisia esittteitä kunnan tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Osa esitteistä oli toteutettu talkoovoimin. Hyvää yhteistyötä kotikunnan hyväksi.

Heinolan elinvoimatoimi ei tue keskustan kehittämistä

Olen monta vuotta esittänyt yleisökirjoituksissa ja keskusteluissa kaupungin virkamiesten kanssa vaihtoehtoja Heinolan keskustan kehittämiseen. Esitykset eivät ole edenneet, ilmeisesti esittäjä on väärä henkilö.Yksi vaihtoehto on moottoritieltä ABC:lle ja Citymarkettiin (ja myöhemmin Prismaan) poikkeavien asiakkaiden ohjaaminen keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tähän yksi väline on nykyaikaiset LED-valotaulut. Kysyn alkuvuodesta kaupungin elinvoimajohtajalta kaupungin kiinnostusta hankkeeseen. Kaupunki ei ole kiinnostunut hankkeen tukemisesta, mutta voisi varata yhden mainospaikan jos sellainen tulisi. En masentunut vaan jatkoin yhteistyökumppanin etsimistä. Yhteistyökumppaniksi löytyi Esadigital Oy. Neuvottelimme ja sovimme 3.6.2019 kaupungin teknisen toimen kanssa sijoituspaikat joissa hankkeen tavoite toteutuisi. Kaupungin edustajat lupasivat luonnostella vuokrasopimuksen ja viedä sen kesäkuun lautakunnnan kokoukseen. Hankkeesta ei ole mitään kuluja kaupungille, vaan pientä vuokratuloa ilmaisten mainosten muodossa. Esitystämme ei käsiteltykään lautakunnan kokouksessa koska elinkeinojohtajalla oli Lahden Pelicansin LED-tauluhanke moottoritien varteen ja kun siihen ei ELY keskus lupaa myönnä, hän halusi taulun luvalliseen paikkaan. On ihmeellistä miksi Lahden Pelicansin hanke kiinnosti enemmän elivoimajohtajaa kuin Heinolan keskustan kehittämistä ja yrittäjiä tukeva hanke. Tietääkseni Pelicansin taulu ei ohjaa asiakkaita Heinolan keskustaan koska siihen myydään mainoksia koko Suomen ja Lahden alueelta. Väitetään että Pelicans hanke välillisesti tukee myös Peliittoja, hyvä niin. Toivottavasti molemmat hankkeet toteutuvat. Aika kuluu ja keskustan liikkeet kärsivät asiakaspulasta.

Heinolan Prisman synnytyshistoria ja perustelut

1. Paras ratkaisu keskustan kannalta olisi ollut että Prisma olisi rakennettu 12-15v. sitten
   -Hämeenmaalla,Reposella ja Kekkosella oli valmiit suunnitelman, piirustukset hankkeen
   totteuttamiseen. Hämeenmaan ja Reposen tontteihin olisi yhdistetty vanha Itä-Hämeen tontti ja rakennuksen alle olisi syntynyt iso parkkihalli. Samalla olisi rakennettu uusi toripalvelurakennus Kirkkokadun varteen jolloi kadusta olisi tullut oikea kävelykatu
   -Myös Keskolla oli suunnitelmat K-Supermarketin rakentamiseksi
   -Silloinen kaupunginhallituksen pj. kertoi minulle, että Hämeenmaalla ei ole mitään kiirettä
   eli kaupunki ei suhtaunut Hämeenmaan suunnitelmiin niiden vaativalla vakavuudella
   -Kaikki nämä suunnitelmat torppasi kaupungin arkkitehti, sama henkilö joka nyt on vaa-
   timassa 15v. jälkeen Prismaa keskustaan, ilmeisesti on tunnistanut aikaisemman virheensä.
   Myös Heinolan luottamushenkilöiden kaupunginjohtajaseikkailut vaikuttivat asiaan kielteisesti.
   -Missä olivat Pro Heinolan kansanliikkeen jäsenet, kun tukijoita olisi tarvittu?
2. Toiseksi paras ratkaisu keskustan kannalta on että se rakennetaan Tähtiniemeen, Citymarketin viereen
   -Hämeenmaa joutui etsimään Prismalle uuden paikan kun yli 10v neuvottelut yksikön saamiseen keskustaan eivät edenneet, totteutuneet
   -keskustaan rakennettava Prisma olisi tullut nyt noin millin kalliimmaksi kuin Tähtiniemeen rakentaminen. Kustannuksia olisi pienentänyt jos iso parkkihalli Prisman alle olisi rakennettu osakeyhtiön toimesta (Hämeenmaa,Rakentaja,Kaupunki)Esitykseni ei saanut kaupungilta tukea
   -Prisma lisää moottoritieltä poikkeavia Heinolan E liittymästä Heinolaan, samoin kuin Heinolan P liittymästä poikkeavia Vuohkallion kauppakeskukseen. Meidän pitää näistä poikkeavista osa saada ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle. Tätä varten isojen Led-taulujen suunnittelu on menossa
3. Prisman rakentamisen yhteydessä kannattaisi hyödyntää Apajalahden Luolaa
4. Huonoin vaihtoehto olisi, että Prismaa ei tulisi Heinolaan ollenkaan
   -Mikäli valittajat (liito-oravat, lepakot,perhoset) viivästyttävät hanketta, he voivat samalla torpata koko Prisman rakentamisen Heinolaan
   Keskustan kehittäminen on paljon muutakin kuin Prisman saaminen keskustaan. Esimerkiksi hyvät katetut parkkipaikat,
   asiakasystävälliset ja yhtenäiset aukioloajat, putiikkimaiset kivijalkakaupat(valikoima,palvelu), vilkas torielämä, hyvät pyörätiet,hyvät istutukset ja valaistus, paljon tapahtumia, hyvä yhteistyö keskustan kauppiaiden ja torikauppiaiden kesken (kaupunki mukaan Kaupunkisydän ry:n toimintaan), asukkaita lisää jne.
   Kannattaa miettiä miksi Heilan ravintola pärjää hyvin ABC ravintoloiden naapurissa. Avainsana on ERILAINEN. Sama idea toimii myös kivijalkakaupoissa keskustassa.
   Yksi uusi idea keskustan kehittämiseen on torille rakennettava, kevyt KAUPPAHALLI
   (puusta ja lasista)Rakentajana voisi olla Hämeenmaa kuten Joensuussa, jossa kauppahallin
   rakentaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
   Kauppahalli toimisi avotorin tapaan, mutta olisi katettu ja se voisi keskittyä lähiruokaan ja
   luomuun sekä paikkakunnan käden taidon tuoteisiin. Näin Hämeenmaakin olisi edelleen
   mukana keskustaa kehittämässä.

Heinolan hyvät palvelut

”Heinolan hyvät palvelut” Itä-Häme lehden 1.6. juttuun liittyen.

Heinolan terveyskeskuksen palvelut ovat hyvin järjestetty ja toimivat käyttäjien mielestä. Henkilökunnan palelualttius on kiitettävää. Kokemusta on. Ymmärrän tarkastuslautakunnan näkemykset, jos tuijotetaan pelkkiä euroja. Olen ymmärtänyt että suurin osa kaupungin asukkaista, käyttäjistä on valmis maksamaan lähellä olevista, hyvistä palveluista vähän enemmän. Minäkin.

Heinolasta löytyy säästökohteita muualta jotka eivät heikennä asukkaiden palveluja, esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen hoidosta ja käytöstä. Lähes joka toinen kiinteistö on homeessa ja huonossa hapessa. Paljon yritetään hoitaa myös tyhjiä kiinteistöjä. Kiinteistöjen hoito on ulkoistettava asiantuntijoiden hoitoon ja vastuulle. Tyhjät kiinteistöt myytävä, eikä vain yritetä myydä. Kaikkia tarvittavia kiinteistöjä ei tarvitse itse omistaa, rakentaa. Voidaan olla myös vuokralla.

Savontien katuremontti viimeistään osoitti, että kaikkia töitä ei kannata tehdä itse. Toiset tekevät ne nopeammin, tehokkaammin. Kannattaa hyödyntää enemmän paikallisia yrittäjiä.Tämä uusi toimintatapa vähentää merkittävästi kaupungin koneinvestointeja ja oman ammattihenkilöstön tarvetta.

Kolmas säästökohde on kaupungin moniportainen hallinto. Organiaatiotasoja on liikaa. Toimintoja voidaan yhdistää ja päätöksentekoa siirtää alemmalle tasolle. Vähennykset pitää aloittaa organisaation yläpäästä. Kaupungin väkiluku vähenee ja verotulot pienenevät. Tarttis tehdä jotakin.

Esittämäni säästökohteet eivät suoranaisesti heikennä kaupunkilaisten palveluja, ne säästävät veroeuroja. Terveyskeskuksen palvelujen muutokset, heikennykset tuntuvat heti kaupunkilaisten arjessa. Tästä huolimatta kannatan hyvää yhteistyötä Lahden ja muiden naapurikuntien kanssa

Yhdessä olemme enemmän.

Miten MM-taito jääkiekossa voitaisiin hyödyntää Heinolan asioiden hoidossa?

Olen miettinyt tätä samaa asiaa kuten myös Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Kuka olisi päävalmentaja, ketkä apuvalmentajia, mikä tavoite, mikä palkinto, kuka ”Mörkö”? Lähestyn asiaan Heinolan esimerkin valossa.

Päävalmentajaksi sopisi hyvin Jari Parkkonen ja apuvalmentajiksi tulosaluejohtajat, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Joukkueena koko henkilöstö ja hallinto. Tavoite voisi olla esimerkiksi asukasmäärän kasvattaminen joka vuosi yli sadalla ja veroäyrin säilyttäminen nykyisellään, ja toimintakate budjetoitua parempi. Palkintona hyvä yhteistyö, hyvä mieli, tavoitteen saavuttaminen ja sovittu tulospalkkio koko joukkueelle.

Kuntalaiset valitsevat vuosittain nettiäänestyksellä ”Parhaan asiakaspalvelijan” ja tulosaluejohtajan eli ”Mörkön” he saavat tulospalkkion tuplana ja kunniaa ja mainetta.. Sitouttamisen yhteistyöhön yli puoluerajojen, hoitavat valmentajat yhdessä hallituksen, valtuuston ja koko henkilöstön kanssa. ”Pukukopissa” eli hallituksen, valtuuston, johtoryhmien ja tiimien palavereissa luodaan yhteishenki tavoitteiden toteuttamiseen. ”Pukukoppien” seinällä ovat yhteiset tavoitteet aina näkyvissä. Mörkö käy aika ajoin pukukopeissa muistuttamassa tavoitteista. Valmentajien on uskallettava laittaa ”kroppaa likoon” sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei tarvitse palkata konsultteja ”NHL-tähtiä”, hommat hoidetaan tällä porukalla. Luotetaan toisiimme, autetaan toisiamme, yhdessä olemme enemmän.

Miksi Parempi Heinolasta Liike Nyt Heinola?

2000-luvun alussa Heinolan valtuustossa toimi Heinola-ryhmä, puolueisiin sitoutumaton, Heinolan puolestapuhuja. Ryhmän puuhamies Juurikkala sai minutkin ryhtymään valtuustoehdokkaaksi ja läpi mentiin. Ryhmä laajeni ja kannattajat lisääntyivät, perustettiin Paarempi Heinola ry 2012. Miksi ryhmä kasvoi ja sai tukea äänestäjiltä? Osa äänestäjistä oli kyllästynyt riitelemiseen ja Helsingistä puolueille tulleisiin määräyksiin. Parempi Heinola eli kotoisasti PaHe, toiminta koettiin kotoisaksi, läheiseksi ja Heinolan parasta ajavaksi liikkeeksi. Valtuutetuilla oli Heinolan etu ensimmäisenä, ei oma etu.

Eduskuntavaalien 2019 alla pieni osa jäsenistä haikaili eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Kutsuttiin jopa itse Harkimo Heinolaan , maalailemaan visioita paremmasta tulevaisuudesta ja uudenlaisesta politiikasta. Vanhat puolueet olivat kuulemma epäonnistuneet. Näin vaalien jälkeen voidaan sanoa että Harkimo ja Nytkin epäonnistyi. Nyt ollaan jo perustamassa puoluetta, valtion tukirahojen saamiseksi. Tämä epäonnistuminen tulee näkymään myös Heinolassa, seuraavissa kunnallisvaaleissa, valitettavasti.

Parempi vaihtoehto olisi ollut säilyttää Parempi Heinola ry:n vahvuudet ja hyödyntää niitä. Jos valtakunnallisiin vaaleihin halua olisi ollut, sen olisi voinut toteuttaa yhteistyösopimuksella, vaaliliitolla. Valitettavasti Liike Nytin puuhamiehet valitsivat väärin, Heinolan kannalta. Parempi Heinola koetaan läheiseksi, paikalliseksi, Liike Nyt koetaan etäisemmäksi, valtakunnalliseksi.

Heinolan vanhan kylpylärakennuksen kohtalo?

Paikallislehti esitteli 6.5. näyttävästi ”Idea EDELLÄ” vanhan kylpyläalueen kehittämistä. Samalla esiteltiin aikanaan rakennuksista, konsulttiyritysten toimesta tehtyjä kuntotutkimuksia ja selvityksiä. Perustuksia vasten ei ole asennettu kosteuseristystä, ikkunoiden vesipellitysten kallistukset ovat puutteellisia, ilmalämpöpumppu oli asennettu väärin, rännikaivoja liian vähän, vesikatto korjaamatta jne. eikö nämä esimerkit osoita että kiinteistönhoito ei ole toiminut? Tämä ei anna hyvää kuvaa kaupungin omien kiinteistöjen hoidosta. Miksi päättäjät eivät ole aikanaan reagoineet näihin raportteihin? Päättäjien pitää ottaa suurennuslasin alle kaupungin omien kiinteistöjen hoito ja vastuut. Ne on järjestettävä uudelleen. Voi myös oletttaa että tämä huono hoidon taso on osaltaan vaikuttanut myös ”homekoulujen” syntyyn.

Toivottavasti historiallinen, arvokas, kaunis kylpylärakennus löytää uuden, vastuullisen omistajan ja uuden elämän.

Heinolan markkinointiin uusia keinoja

Heinolaan halutaan lisää pysyviä asukkaita, lapsiperheita. Mutta messuilla, näyttelyissä, mediassa mainostetaan vain kesäteatteria. Kesäteatteri tunnetaan jo ympäri Suomea, nyt kannattaisi miettiä mainoskomseptia uudestaan. Miksi messuilla ei tuoda vahvemmin esille Heinolan vahvuuksia asuinpaikkana? Siellä voisi olla esillä suuri Heinolan kartta josta näkyvät vesistöt, puistot kaupunginosat, kylät, nähtävyydet jne. Yleisölle kilpailu ”Jos harkitsisit muuttoa Heinolaan, mikä asuinalue kiinnostaisi?” vastanneiden kesken arvotaan kesäteatterilippuja ja saatuja osoitteita hyödynnetään jatkomarkkinoinnissa. Kartan edessä olisi myös yksi kiinteistövälittäjä kertomassa ja esittelemässä vapaina olevia asuntoja asiakkaan haluamassa asuinympäristössä. Harva on Heinolaan muuttanut kesäteatterin takia.

Viime aikoina Heinolaan muuttaneet kertovat syyksi; ihmisen kokoinen kaupunki, kaikki lähellä, sijainti, luonto, kadut talvella auki, puhdas ilma, liikuntapalvelut myös senioreille, turvallisuus, edulliset asunnot jne.

Vastaavalla messukonseptilla esiteltäisiin Heinolaa Kesäteatterivieraille ennen ohjelman alkua ja ohjelman loputtua. Samaa konseptia voidaan hyödyntää myös vilkkaana kesäviikonloppuna Citymarketin, Tähtihovin ,Matkakeitaan ja ABC:n asiakkaille

Asiakkaiden hankinta tapahtumiin, esittelyihin maksaa paljon, Miksi ei siis hyödynnetä niitä tuhansia asiakkaita kauppakeskuksissa ja liikennemyymälöissä. Jos vaikka joka sadas asiakas pysähtyy ja ja on kiinnostunut esittelystä, tavoitamme yhden päivän aikana satoja kiinnostuneita. Kipailun kautta meillä on myös kiinnostuneiden yhteystiedot hyödynnettävissä.

Vastaavaa ideaa tarjosin vuosia sitten autokauppiaille. Aluksi tyrmättiin, mutta nyt monet hyödyntävät valmiita asiakasvirtoja. Toivon että Heinolan kaupunki ja kiinteistävälittäjät löytävät tästä ideasta yhteisen sävelen. Kannattaa myös muistaa, että jokainen heinolalainen on Heinolan paras pr-henkilö. Hyvä kello kauas kuuluu!