Onko ”koko Suomi asuttuna” tavoitteesta luovuttu?

Poliitikkojen mainoslauseissa vielä toistuu ”Pidetään koko Suomi asuttuna”. Käytännössä jo vuosikymmenien ajan kyläkouluja lopetetaan, kyläkauppoja lopetetaan, postin palveluja keskitetään, sivuteiden kunto rapistuu, maaseudun investointeihin on vaikeaa saada rahoitusta, maaseudun yritykset vähenevät, maaseudun asukkaat muuttavat pois asutuskeskuksiin jne. jäljet eivät tue tavoitetta.

Viime aikoina on joitakin merkkejä asenteiden muutoksesta. Toteutettu ”Tyhjien talojen asuntomarkkinat” oli menestys. Vuolenkosken kylän kasvutarina on ollut menestys, kun toimeen tartutaan. Miksi näitä hyviä esimerkkejä on niin vähän? Lasten hyvä kasvuympäristö, terveydelliset syyt, edulliset asumis- ja elämiskustannukset, etätyömahdollisuudet, yhteisöllisyys, puoltavat asumista maaseudulla. Eihän kaikki valtion ja kuntien palvelut tarvitse maaseudulla olla joka päivä saatavilla, osa voisi olla kerran viikossa osa kerran kuukaudessa netin lisäksi jne. Kuntien rakennetta tulisi muokata näitä tavoitteita tukevaksi ja osa vastuista siirrettävä vahvemmille harteille, kuten terveydenhuolto. Onko parjattu maakuntamalli herätettävä henkiin?

Norjassa on tutkittu että 15-30 vuotiaat muuttavat pois kyliltä, lähinnä opiskelemaan. On myös nyt todettu, että opiskelun jälkeen, kun perheen perustaminen on ajankohtaista, haikaillaan muuttoa kotiseudulle. Norjassa näitä haikailuja tuetaan, kannustetaan muuttamaan. Aluepolitiikalla tuetaan maalle muuttoa, elinvoimaa ylläpidetään verohelpotuksilla ja palveluja hajauttamalla. Esimerkiksi 2 lapsen perhe voi säästää alueellisten etujen kautta lähes 20000 euroa vuodessa. Maaseudulle yrityksen perustaja saa edullista valtion takaamaa lainaa helposti. Näitä porkkanoita pitäisi tarjota myös Suomessa kylille muuttajille.