Miten kaupungin keskustan osumatarkkuutta parannetaan?

ESS 20.9.2026 kirjoittaa että uusien yritysten valinnat osuvat huonosti Lahden keskustaan. Mistähän tämä johtuu? Syyllisiä ovat osaltaan kaupungin nykyiset ja entiset päättäjät. Kaavoituksella on luotu hypermarket-alueita kaupungin laitamille, jossa on edullisemmat tontit ja ilmaiset parkkipaikat. Paikallisliikenteen sujuvuutta keskustassa on vaikeutettu, asiakkaat ohjataan torilla kauemmaksi. Yksityisautojen pysäköinti keskustassa on hankalaa ja kallista. Kaupungin saama pysäköintitulo on pieni, vaatimaton sen rinnalla mitä kaupunki saisi verotuloja keskustan menestyneiltä yrityksiltä. Kaupungin tulosaluejohtajat miettivät vain omaa tuloaluettaan ja kukaan ei mieti kaupungin keskustan kokonaiskehittämistä. Osasyyllisiä ovat myös keskustassa toimivat yritykset, liian vähän on yhdessä tekemistä, tapahtumia, aukioloaikoja, mainostamista, tiedottamista, nettinäkyvyyttä. Yhdessä olemme enemmän.

Keskustan vetovoimatekijöitä ovat, elävä, tapahtumarikas tori. Tori on kaupungin sydän, kun se sykkii, kaupunki menestyy, samoin kauppahalli, kivijalan palvelevat erikoisliikkeet, kuukausittaiset, tapahtumat kuukausimarkkinoiden lisäksi, kahvilat, ruokapaikat, ravintolat. Keskustan kivijalkakaupalla on erilaiset valikoimat kuin hypermarketeilla, siellä on asiantunteva palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat, se hyödyntää myös nettikauppaa ja nettinäkyvyyttä. Tätä kannattaa kaupungin tukea, eikä vaan katsella sivusta. Tarvitaan tekoja eikä vain lupauksia.

 

Mikä on reilua ja mikä ei?

Kepun vaalimainoksessa kerrotaan vain tuotteen tuottajan saama hinta ja kaupan perimä hinta asiakkaalta ja annetaan ymmärtää, että erotus kuuluu kaupalle. Jätetään kertomatta elintarviketeollisuuden maksama hinta tuottajalle, varmasti sen takia että saadaan taas kauppa syylliseksi ja tuottajien osaksi omistamille elintarviketeollisuuslaitoksille puhtaat paperit. Tämä ei ole reilua. Koko elintarvikeketju pitää perata tuottajasta ruokapöytään. Jokaiselle ketjun toimijalle pitää jäädä työpanostaan ja kustannuksiaan vastaava osuus tuotosta. S-kauppa on perannut oman osuutensa viime vuosisadan lopulla, rönsyt karsittu, tappiolliset toimipaikat lopetettu, logistiikka oikaistu, löydetty toimiva liiketoimintakonsepti, jolla Suomessa voi pärjätä kannattavasti. S-kauppa toimii tehokkaasti ilman valtiovallan tukiaisia. Mitä elintarviketeollisuus on tehnyt? mitä tuottajat ja MTK on tehnyt? On etsitty syyllisiä muualta, on säädetty uusia lakeja. Onko oikein, että maataloustukia maksetaan tiloille, jotka eivät tuota elintarvikkeiden raaka-aineita, elintarvikkeita, voittoa tuottajille elintarvikeyrityksille jne ? Uudellamaalla suurimpia saajia ovat mm. Valio, Ruokatieto, Sivistysliitto. Jos sama potti jaettaisiin vain oikeille tuottajille, he saisivat tukea merkittävästi nykyistä enemmän ja kannattavuus paranisi. Asiantuntijoiden mukaan tukia ei kannattaisi jakaa liian pienille tiloille, koska niitä on vaikea saada kannattavaksi. Onko keskustan lääke maatalouden ongelmiin vain lisää rahaa veronmaksajilta? Odottaisin rinnalle myös maatalouden toimijoiden omiakin kehittämistoimenpiteitä.

ps. en löytänyt Kepun mainosta Facebookista enää 12.9. ilmeisesti poistettu

 

Miten tähän on tultu?

Ari Yli-Teevahainen kirjoitti Itä-Häme lehdessä 10.9.2026 oman näkemyksensä tämän päivän kauppakilpailusta ja osuustoiminnasta. Kannattaa myös miettiä miten tähän on tultu? Olen elänyt aikaa, jolloin moni osuuskauppa oli konkurssin partaalla ja moni kauppa sulautui naapurikauppaan, jolloin osuuskauppojen ja myymälöiden määrä Suomessa pieneni rajusti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla S-kaupan päivittäistavarakaupan markkinaosuus oli alle 10% ja koko maassa alle 15%. K-kaupat olivat selvä markkinajohtaja. Osuuskaupat eivät ongelmiinsa saaneet mitään ulkopuolista yhteiskunnan tukea, eikä ”ilmaisia” tontteja. Ryhtiliike tapahtui viime vuosisadan loppupuolella. Luotiin nykyinen rakenne. Rönsyistä luovuttiin, tappiolliset toimipaikat lopetettiin, logistiikka oikaistiin, henkilökuntaa vähennettiin ja valmennettiin, luotiin nykyiset alueosuuskaupat ja ketjut Prisma, S-Market, Sale-Alepa, Sokos,  ABC, hotelli-ravintolaketjut, luotiin jakelukeskus INEX, rakennettiin nykyinen bonusjärjestelmä. Alueosuuskauppojen tavoitteena on tarjota asiakasomistajilleen parasta palvelua ympäri maata. Ari, eikö osuuskauppa ole hyvä, ei paha? Menestys johtuu toimivasta liiketoimintakonseptista, osaavasta, palvelevasta henkilökunnasta. Syntynyt liiketoiminnan voitto käytetään maakunnan palvelujen kehittämiseen, se ei mene kauppiaan tilille, eikä ulkomaille, paratiisisaarille. Ei kannata olla kateellinen S-ryhmän menestymiselle, se ei ole tullut tyhjästä, se on vaatinut paljon rohkeita päätöksiä ja työtä maakuntien hyväksi, Ei kannata aliarvioida asiakkaiden valintoja. Yhdessä olemme enemmän.

 

Miksi tietokoneen käyttö vaikeutuu?

Olen syöpäsairas diabeetikko, kohta 82v. Viime vuoteen saakka pystyin toimimaan yhä tiukemmaksi tulleessa tietosuojamaailmassa. Lukemaan diginä tilaamani päivän lehdet, käyttämään s-postia, käyttämään blogpost.com sivustoani ja Facebookia, maksaa laskuja, Maisa ohjelman ja kirjoitusohjelman käyttö, tilata lippuja ja tavaraa nettikaupasta.

Viimeisen vuoden aika tarvitsemieni ohjelmien ja palvelujen käyttö on vaikeutunut. Viimeksi HS lukuoikeus näköislehteen ei toiminut, kuvien siirto blogspot sivulleni ei toiminut, kirjoittamani päiväkirjan valmiit sivut katosivat, iltapäivälehtien tilaukseen on tullut extra ja + tilaukset, jotka maksavat enemmän, sähköpostin lähettäminen ei onnistu, tunnuslukujen tarve kasvaa pilviin

Näyttää siltä, että parantuneen tietoturvan nimissä vaikeutetaan aikaisemmin käytettyjä ohjelmia, palveluja. Tosiasia on että, tämän varjolla saadaan käyttäjä käyttämään uudistusta, joka merkitsee firmalle lisää myyntituloja. Nuoret ”nörtit” suunnittelevat ja kehittävät jatkuvasti ”kikkoja” miten käyttäjä saadaan harhautettua heidän koukkuihinsa, joka tietää murheita, vaivaa palvelun aikaisempien käyttäjille.

Pitäisi jakaa nämä ohjelmat ja tarjonta kahtia, alle ja yli 70- vuotiaille. Säilytetään vanhemmille tulevat ohjelmat ja käyttö yksinkertaisena ja helppona. Tällä tavalla pidämme yhä kasvava yli 70v joukko mukana yhteiskunnassa ja nettipalvelujen käyttäjänä. Heillä tietoturvan tarve ei ole niin suuri kuin työssä käyvillä.

Kulosaaren kartano ja Kivinokka

Kulosaaren kartanon historia yltää aina 1500-luvulle saakka jolloin se sai alkunsa perustetusta rälssitilasta. Augustin Ehrensvärdin perusti 1753 Kulosaaren kartanoon vapaamuurareiden ylläpitämän Suomen ensimmäisen lastenkodin.

Helsingin kaupunki osti kartanon 1927. Vuodesta 1937 alkaen vuoteen 2023 rakennukset vuorattiin Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:lle, joka käytti rakennuksia juhla- ja kokouspaikkana. Pikkumökin vuorattiin jäsenille.

1930-luvulla Kartanon vanhoille kivisille metsäalueille oli perustettu Kivinokan kansallispuisto ja pellot annettu siirtolapuutarha-alueeksi. Kivinokan alueelle kesämajoitusta varten sai rakentaa lautapohjan, jonka päälle voi pystyttää teltan tai pahvimajan, joka oli talveksi purettava aina pois. Kiinteä mökkiasutus, harjakatto mökkeineen syntyi viime sotien aikana. Nykyään alueella on noin 400 pientä mökkiä, joiden koko, rakenteet, sisustus, ympäristön käyttö on rajoitettu.

Kaupunki myi suojellun kartanoalueen 2025 Lähdemäkien perheyritykselle, joka kehittää sitä avoimeksi matkailu- ja sauna-alueeksi. Siihen kuuluu mm. empiirityylinen päärakennus, sauna ja huvilarakennuksia, kymmenen pikkumökkiä ja mahdollisuus rakentaa 10 lisää, uimaranta

Muita toimijoita ja toimintoja alueella ovat kioski-kahvila, kesämajalaisten sauna, kesäteatteri, venesatama, uimaranta, viljelypalstat, Herttoniemen Siirtolapuutarha, luontopolut, jalkapallokenttä 

 

Ruokakauppa voisi pelastaa kyläraitin?

HS 30.8.2026 kirjoittaa että ruokakauppa voisi pelastaa kyläraitin. Kyläraitit ovat paikkakunnan identiteetti. Ruokakauppojen ahneus kuulemma pilaa Suomen pikkukuntien keskustat. Kauppa saadaan taas syylliseksi tähänkin, kauppa on syyllinen korkeisiin hintoihin, kauppa on syyllinen maataloustuottajien ahdinkoon, varsinkin S-Kauppa. Tiedän että monet kyläkaupat toimivat vuosia tappiollisina ennen kuin ne lopetetaan. Kokemuksesta tiedät, että kauppa ei ole ollut ensimmäinen kylästä, kunnan keskustasta poistunut. Ensiksi lopetettiin koulu, sitten poistui pankki, siten posti ja vasta tämän jälkeen kauppa. Palvelujen karsimiseen vaikuttivat myös alueen asukkaat, haluttiin isompien valikoimien ääreen ja lähikaupasta ostettiin vain unohtunut hiiva tai maitopurkki. Jälkeenpäin voidaan ajatella, että jos palveluja olisi keskitetty kaupan ympärille, kylän baari, bensapumppu, posti, nettitilausten noutopaikka, rautakaupan tilauspalvelu jne, ruokakappakin olisi ehkä säilynyt pidempään. Nyt näitä palveluja tarjoaa monessa pikkukunnassa ABC liikennemyymälä. Kyläraitin ruokakaupan olisi voinut pelastaa alueella asuvat ihmiset, esimerkkinä Vuolenkosken kylä, kunta ja valtiovalta ja kauppaa pyörittävä yritys. Ei ole yhtä syyllistä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Miksi muualla asuvat puuttuvat Heinolan asioihin?

Ihmettelen miksi SDP:n eläkeläisvaltuutetut eivät tätä tiedä. Vai haluavatko he Heinolasta kutistuvan, sisäänpäin lämpiävän pikkukaupungin? Olen asunut kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa, sieltä on kertynyt paljon ”hiljaista tietoa” ja ideoita, joita halun tarjota Heinolan nykyisten päättäjien käyttöön. Kauempaa näkee paremmin. Se on rakkautta kotiseutuun, Heinolan on syntymä - ja koulukaupunkini. Haluan Heinolalle hyvää.

”Kateus vie kalatkin vedestä” Heinolassa se alas-ajaa lähes kaikki Luomupekan toteutetut ideat, Suomen Joulupuukaupunki, yhteisöllinen Joulunavaustapahtuma, Kaupunkisydän ry, Jääveistokisat, hiekanveistokisat, toritapahtumat. Harva on seppä omalla maallaan. Onneksi muutama on säilynyt, Lähiruokatori Heila, Peräkonttikirppis, Siltojen Martat ry, Kyläyhdistys Sepäntähti ry. jne. Citymarketin parkkipaikalla olen järjestänyt monet Moottorisahaveistokisat yrittäjien tuella. Olen tehnyt yli 10v ”töitä” Prisman saamiseksi Heinolan, sitä rakennetaan ja avataan maaliskuussa 2027, se tuo Heinolaan töitä, euroja ja vetovoimaa. Olen esittänyt lukuisia ideoita, miten Prisman tuloa Heinola voisi hyödyntää enemmän moottoritieltä poikkeavia ja kaupungin keskustan piristykseksi. Yhdessä olemme enemmän