Libre sensorien luotettavuus

Minulla todettiin ykköstyypin diabetes 60-vuotiaana. Olen käyttänyt Libre- sensoreita reilusti yli kymmenen vuotta. Tällä laitteella olen saanut sokerinarvoni hallintaan. Libre 1,2 ja 3 toimivat oikein hyvin, jopa vuoden ilman ongelmia. Libre 3+ on ollut käytössä noin pari vuotta ja ongelmat ovat lisääntyneet. Viimeisen kuukauden aikana jopa kolme sensoria teki tenän. Uuden mallin sensori on kooltaan muutaman millin pienempi ja kestää yhden päivän pidempään. Maksetaanko näistä pienistä parannuksista liian korkeaa hintaa, toimintahäiriöinä? Luotettavuus on mielestäni näiden apuvälineiden tärkein ominaisuus. Nyt luotettavuus on saanut ison kolauksen. Tehdas tiedotti muutaman viikko sitten, että joissakin näissä sensoreissa on toinenkin toimintahäiriö eli ne näyttävät liian alhaisia arvoja. Tämä on toinen isku luotettavuudelle. Minulle tuli viime viikolla viallisen sensorin tilalle uusi suoraan Saksasta. Tämä sensori vei yörauhani, se näytti arvoa 3,4 ja, kun mittasin sormenpäästä vanhalla konstilla arvo oli 10,3. Tankkasin ja arvo nousi, mutta hetken päästä se oli taas alhaalla, punaisella. En uskaltanut nukkua epävarmuudessa, ryhdyin mittaamaan vanhalla konstilla, sormenpäästä. Tuleeko Libre- sensoriin pikaisesti korjaus vai pitääkö vaihtaa merkkiä?

 

Vaalilupausten kontrollointi

Menneiden vuosien vaalilupaukset ovat vieneet äänestäjiltä luottamuksen ja puolueilta uskottavuuden. Tietysti Suomessa monipuoluehallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Jos puolueet toimivat kuten ennen, äänestäjän on vaikea arvioida, kuka on uskottava ja kuka kertoo satuja. Puolueilta vaaditaan nyt uusia toimenpiteitä ja tapoja luottamuksen palauttamiseksi. Tässä yksi keino tilanteen korjaamiseksi. Puolueet sopivat yhteisesti, että 1.8.2026 klo 14 jokainen puolue julkaisee oman leikkaus- ja kehittämislistansa, jota ei sen jälkeen saa muuttaa. Minä vuonna temppu tehdään ja mikä on sen vaikutus valtiontalouteen (euroina +/-). Sovitaan myös siitä, että vaalikeskusteluissa ei katsota peruutuspeiliin eikä syytellä toisia puolueita menneestä. Rohkaistaan ja tuetaan myös yrityksiä uudistumaan. Ulkopuoliset asiantuntijat tarkistavat ilmoitettujen vaikutusten ja eurojen uskottavuuden. Samat ulkopuoliset asiantuntijat kertovat toteutettavan vuoden jälkeen pitikö lupaus paikkansa, tulos kerrotaan äänestäjille. Raporttiin otetaan mukaan ne puolueen esittämät toimenpiteet, jotka on saatu neuvoteltua hallitusohjelmaan.

Nämä toimenpiteet varmistavat lupausten ja vaalikeskusteluiden luotettavuuden. Tämä toimintatapa mahdollistaa myös äänestäjille paremmin eri puolueiden tarjoamien vaihtoehtojen vertailun. Yhdessä olemme enemmän, Suomen puolesta.

 

Tekoälyllä vältytään leikkauksilta

Entinen pääministeri Juha Sipilä kertoo, että hyödyntämällä oikein tekoälyä voidaan osittain välttää suunnitellut leikkaukset. Tekoälyn käytön hyödyt voisivat olla neljän vuoden aikana jopa kahdeksan miljardia. Hän naureskelee hallitukselle, joka suunnittelee mm. kotitalousvähennyksen nostoa. Tarvitaan uudenlaisia, merkittäviä toimenpiteitä, joilla tekoäly saadaan poikimaan talouskasvua. Olemme jäämässä tekoälyn hyödyntämisessä jälkijunaan. Tekoälyn hyödyntäminen otettava vahvasti mukaan koulutukseen joka tasolle. Uudelleen koulutukseen on panostettava. Hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja ajattelua, ennakoivia päätöksiä sekä muutoskykyisiä työmarkkinoita. Yrityksiä pitää kannustaa ja osittain rahoittaa tekoälyn hyödyntämisessä. Sotealueita pitää patistaa tekoälyn hyödyntämiseen ja hyvät käytännöt jakoon. Hallitukseen tulee perustaa "tekoälyministeriö". Lainsäädäntöä on muutettava kokeiluja suosivaksi. Jos Suomi haluaa tekoälyn mallimaaksi, edelläkävijäksi, nyt pitää toimia ja tehdä päätöksiä. Haloo päättäjät.

 Terveellinen Välimeren Ruokavalio. Tutkimusten mukaan ehkäisee mm. syöpäsairauksia, muistisairauksia, sydän ja verisuonisairauksia. Luomu tuotteiden kanssa vieläkin terveellisempi

 

Herttoniemen Kivinokka herää

Herttoniemen kupeessa on Kulosaaren vanha kartano puistoineen, siirtolapuutarha, Kivinokan mökkikylä, viljelypalstat, uimaranta, venesatama, kesäteatteri. Alue on hiomaton timantti, helsinkiläisten käytössä. Hienoa että nyt kaupungin päättäjätkin ovat huomanneet sen merkityksen. Kaupunki on panostamassa noin 3,5 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana alueen kehittämiseen. Polkuja ja opastusta parannetaan, rakennetaan kuntoilualue, uimarantaan uusi WC, historiallisia puistoja entisöidään, paikallisen yhdistyksen toimesta sinne valmistuu sauna ja toinen sauna toimii kartanorakennuksessa ja viime kesänä alueelle tullut telttakahvila suunnittelee uutta rakennusta kahvilalle jne. Suurkaupunki tarvitsee tällaisia ulkoilun ja luonnon helmiä, joissa voi rentoutua kuunnella lintujen laulua, haistella raitista ilmaa, nauttia luonnon rauhasta, tunnelmasta ja liikkua omaan tahtiin. Menestystä hyvälle hankkeelle. Aiheesta kirjoitti Helsingin Uutiset

 

MTK haluaa uudistua

MTK:lle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Tero Hemmilä. Hemmilä on ilmoittanut tavoitteekseen: vahvistaa viljelijöiden asemaa, parantaa ruokaketjun tulonjakoa ja uudistaa järjestöä.

MTK on vuosikymmenet moittinut kaupan ylivaltaa neuvotteluissa, ja maatalousministerit ovat jokainen vuorollaan luvanneet puuttua ongelmaan ja ratkaista se. MTK uskoo, että neuvotteluilla asia ei ratkea, tarvitaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Suunnitellut lait eivät kuulu markkinatalouteen, ne kuuluvat suunnittelutalouteen.

Tero Hemmilä on puheissaan jatkanut edeltäjänsä mallia eli syyttänyt kaupan ketjuja ja erityisesti S-Ryhmää. Nyt hampaissa on kauppaketjujen omat merkit, joiden rajoittamista koskeva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hemmilä on myös joissakin puheissaan kertonut tavoitteekseen Ineksin ja S-Ryhmän ”pilkkomisen”. Tämä merkitsisi ruuan hinnan merkittävää nousua, koska silloin logistiikan kustannukset kasvaisivat merkittävästi, tietotekniikalla ja tekoälyllä saatavat hyödyt supistuisivat. Miksi MTK ei vahvista neuvotteluasemaansa esimerkiksi keräämällä, aluksi vaikka maakunnittaiset tuotevalikoimavolyymit yhteen. MTK kävisi neuvotteluja tuottajilta saadulla valtakirjalla ja isommalla volyymilla. Yhdessä olemme enemmän.

 

Keskustan parkkimaksut vaikuttavat kivijalkakauppojen asiakasmääriin

Iltalehti kirjoittaa parkkimaksuista. Monet pienten ja keskisuurten kaupunkien keskustat tyhjenevät kivijalkakaupoista ja palveluista. Poliitikot syyttävät edellisiä päättäjiä peltomarkettien synnyttämisestä. Samat nykyiset päättäjät lisäävät keskustan maksullisten parkkipaikkojen määrää, jota virkamiehet perustelevat muutaman sadantuhannen tuloilla kaupungille. Virkamiehet jättävät kertomatta kuinka paljon seuraavien vuosien aikana jää verotuloja tulematta kuolleiden kivijalkakauppojen ja palveluiden takia. Poliitikkojen pitäisi nähdä kokonaisuus, mitä päätökset merkitsevät kaupungin kehittymiselle tulevaisuudessa.

Muutamat pikkukaupungit ovat jo luopuneet keskustan parkkimaksuista ja keskustan elpyminen on alkanut. Parkkeerausta ohjataan parkkikiekolla ja tunnin ja kahden tunnin aikarajoituksilla. Tätä myönteistä kehitystä on ollut mm. Raumalla, Lohjalla, Torniossa, Heinolassa. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä, siellä on 15% liiketiloista tyhjillään ja tyhjeneminen jatkuu ja 15% asunnoista tyhjillään. kielteinen kehitys jatkuu, vaikka Helsingin keskustaan on tosi hyvät yhteydet yleisillä kulkuneuvoilla, juna, linja-auto, metro. Tämä kertoo myös sen, että keskustaan pitää olla myös kohtuulliset kulkuväylät ja maksuttomat parkkitilat autoille. Valitettavasti osa poliitikoista vastustaa yksityisautoilua ja se osaltaan ohjaa kaupunkien suunnittelua. Suomen kaupungit eivät ole vielä valmiita autottomiin keskustoihin. Yhdessä olemme enemmän.

Minulla on kokemusta asumisessa kuudessa kaupungissa Suomessa ja nyt viimeisin kokemus Helsingistä. En ole autolla ajanut kertaakaan kehä ykkösen sisäpuolelle, syy maksulliset, tosi kalliit parkkipaikat, kuljen yleisillä kulkuneuvoilla. Isommat ostokset teen autolla ”peltomarketeissa”.