Tuottajien ahdinko?

Osa poliitikoista ja MTK ovat huolestuneita maataloustuottajien tilanteesta, eli huoli on ollut joka vuotista jo kauan. MTK etsii ongelmaa ratkaisua lainsäädännöstä ja vähittäiskaupasta, erityisesti S-Ryhmästä. MTK on julkaissut maksettuja mainoksia, jossa tuotteesta kerrotaan tuottajille maksettu hinta ja kaupassa asiakkaan maksama hinta eli annetaan ymmärtää, että se väli on kaupan palkkiota, jätetään kertomatta, että välissä on elintarviketeollisuuden osuus, meijerit, leipomot, lihateollisuus. MTK suojelee ja varjelee elintarviketeollisuutta koska suuri osa tuottajista on sen omistajia osuuskuntien kautta ja sieltä on tulossa osinkoja. Monessa osuuskunnasta puolet tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille, tuottajille. Onko tämä tulo huomioitu ahdingossa?

EU on estänyt naudanlihan tuonnin alueelle esim. Brasiliasta, koska liha ei täytä EU:n ehtoja. Tämä merkitsee Suomessa naudanlihan kysynnän kasvua. Viimeisen vuoden aikana naudanlihasta on maksettu tuottajille yli 50% enemmän kuin vuosi sitten.

Maatilojen määrä laskee, eläinten lukumäärä laskee, maatilojen koko kasvaa ja tehokkuus paranee. Maataloustukien saajia 2024 oli 52000 joista 85% oli maatiloja. Tukia saavat mm. Luonnonvarakeskus, Proagria Itä-Suomi, Etelä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Suomi, Suomen metsäkeskus, Valio jne. Jos tukia ei maksettaisi kuin aidoille kotimaisen ruuan tuottajille he saisivat lähes 30 miljoona euroa tukia enemmän ja kannattavuus paranisi. Miksi näin ei tehdä?

 

Miten se tehdään reilummin?

Eduskuntavaalit ovat ovella. Valtiolla menot suuremmat kuin tulot.  Pureeko velkajarru? Miten se tehdään reilummin? Jos pääpaino on verojen korotuksilla, se auttaa varmasti sinä vuonna, mutta jos rakenteita ei kevennetä, se verojen korotus on tehtävä taas seuraavana vuonna. Edessä on todella veromoukari. Se on myrkkyä yrityksille ja talouskasvulle.  Jos taas tehdään vaan leikkauksia ja säästöjä, se väistämättä koskee eniten pientuloisiin, sosiaalituloilla eläviin ja työttömyystuesta nauttiviin.

Perusratkaisu on ihmiset töihin, hallinnon keventäminen valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla. Valtion hallinnosta yksi taso pois, kuntien määrä puoleen ja hyvinvointialueiden määrän puolittaminen. Valtion tuet kaikki pois ja uusille, uudet ohjeet, ei osinkoja jakaville yrityksille jne. Maataloustuet vain elintarvikkeita tuottaville maatiloille.  Haittaverot käyttöön korotettuina esim. alkoholi, tupakka, sokeri, virvoitusjuomat ja muut terveydelle haitalliset tuotteet jne. Sallitaan ja edistetään vain työperäistä maahanmuuttoa. Hyödynnetään tekoälyä. Myös puolustusmenot on arvioitava uudestaan, myös muiden kuin kenraalien toimesta. SDP ehdottaa väliaikaista puolustusveroa. Perintövero poistettava. Tehdään osaksi samat asia uudella tavalla, edullisemmin. Byrokratiaa vähänennettävä. Yhteistyötä lisättävä, koska tarvittavat ratkaisut ovat isoja. Yhdessä olemme enemmän.

 

Onko kodissani käynyt kutsumattomia vierailijoita?

Ensiksi selvitän, olenko pyytänyt huoltomiestä käymään yleisavaimella. Selvitän kenellä yleisavaimet ovat? Onko palovaroittimen asentaja käynyt? Onko yleisavaimia lainattu jollekin? Olenko antanut asunnon avainta lähisukulaiselleni, esim. kukkienkasteluun? Kysyn naapureilta, onko näkynyt epämääräisiä liikkujia portaikossa, pihalla? Onko minulla ollut muistisairauden oireita? Jos asunnossa on turvalukko, onko se ollut auki vai kiinni? Jos asunnossa on kamera, tarkistan kuvat, näkyykö mitään?

Kun huomaan asunnossa jotakin muutosta, epänormaalia, otan heti valokuvan kohteesta enkä koske siihen, jottei sormenjäljet häviä ja kun itselle varmistuu, että täällä on joku käynyt, ilmoitan poliisille.

Turvallisuuteni parantamiseksi hankin turvalukon ja kameran ja pyydän taloyhtiötä vaihtamaan porraskäytävän ulko-oven lukon vain koodilla toimivaksi. Pidän kirjaa, kenelle olen asuntoni avaimen antanut.

 

Mistä rahat puolustusmenoihin?

Euroopassa on sota ja sen laajentumisen uhka. Meidän naapurina on sotaa käyvä Venäjä. Tätä uhkaa käyttävät kenraalit ja osa poliitikoista taitavasti kasvavan puolustusbudjetin perusteluihin. Sote-alueiden budjetointiin eivät ole voineet lääkärit ja hoitajat vaikuttaa samalla tavalla kuin kenraalit puolustusbudjettiin. On annettu ymmärtää, että puolustusbudjettia ei koske valtion pakolliset leikkaukset ja säästöt. Onneksi budjettipäällikkö Mika Niemelä 21.9, haastattelussa kertoi, että puolustusbudjettiakin pitää voida arvioida uudestaan. Olen samaa mieltä. Voidaanko organisaatiorakennetta keventää? Onko vuosien päähän tehtyjen hankintojen määrät ja aikataulut tänään oikeita? Voisiko hävittäjähankinnat puolittaa ja rakentaa itse tilalle tarvittavia Kroneja? Voiko hävikkihankinnan toisen puolen toimittamista siirtää viisi vuotta eteenpäin? Voidaanko pienemmällä budjetilla saada tehokkaampaa puolustusta tulevaisuudessa, hyödyntämällä aseteknologian kehitystä? Tiiviimpi puolustusyhteistyö ja työnjako Pohjoismaiden kanssa voisi pienentää Suomen puolustusbudjettia hankintojen osalta. Voidaanko varuskuntia keskittää, yhdistää? Tekoälyn hyödyntämisen säästöt? Oma puolustusteollisuus myös pienentää hankintakustannuksia ja parantaa työllisyyttä. Sotilaiden koulutusviennistä voi myös saada tuloja.

 

 

Miten kaupungin keskustan osumatarkkuutta parannetaan?

ESS 20.9.2026 kirjoittaa että uusien yritysten valinnat osuvat huonosti Lahden keskustaan. Mistähän tämä johtuu? Syyllisiä ovat osaltaan kaupungin nykyiset ja entiset päättäjät. Kaavoituksella on luotu hypermarket-alueita kaupungin laitamille, jossa on edullisemmat tontit ja ilmaiset parkkipaikat. Paikallisliikenteen sujuvuutta keskustassa on vaikeutettu, asiakkaat ohjataan torilla kauemmaksi. Yksityisautojen pysäköinti keskustassa on hankalaa ja kallista. Kaupungin saama pysäköintitulo on pieni, vaatimaton sen rinnalla mitä kaupunki saisi verotuloja keskustan menestyneiltä yrityksiltä. Kaupungin tulosaluejohtajat miettivät vain omaa tuloaluettaan ja kukaan ei mieti kaupungin keskustan kokonaiskehittämistä. Osasyyllisiä ovat myös keskustassa toimivat yritykset, liian vähän on yhdessä tekemistä, tapahtumia, aukioloaikoja, mainostamista, tiedottamista, nettinäkyvyyttä. Yhdessä olemme enemmän.

Keskustan vetovoimatekijöitä ovat, elävä, tapahtumarikas tori. Tori on kaupungin sydän, kun se sykkii, kaupunki menestyy, samoin kauppahalli, kivijalan palvelevat erikoisliikkeet, kuukausittaiset, tapahtumat kuukausimarkkinoiden lisäksi, kahvilat, ruokapaikat, ravintolat. Keskustan kivijalkakaupalla on erilaiset valikoimat kuin hypermarketeilla, siellä on asiantunteva palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat, se hyödyntää myös nettikauppaa ja nettinäkyvyyttä. Tätä kannattaa kaupungin tukea, eikä vaan katsella sivusta. Tarvitaan tekoja eikä vain lupauksia.

 

Mikä on reilua ja mikä ei?

Kepun vaalimainoksessa kerrotaan vain tuotteen tuottajan saama hinta ja kaupan perimä hinta asiakkaalta ja annetaan ymmärtää, että erotus kuuluu kaupalle. Jätetään kertomatta elintarviketeollisuuden maksama hinta tuottajalle, varmasti sen takia että saadaan taas kauppa syylliseksi ja tuottajien osaksi omistamille elintarviketeollisuuslaitoksille puhtaat paperit. Tämä ei ole reilua. Koko elintarvikeketju pitää perata tuottajasta ruokapöytään. Jokaiselle ketjun toimijalle pitää jäädä työpanostaan ja kustannuksiaan vastaava osuus tuotosta. S-kauppa on perannut oman osuutensa viime vuosisadan lopulla, rönsyt karsittu, tappiolliset toimipaikat lopetettu, logistiikka oikaistu, löydetty toimiva liiketoimintakonsepti, jolla Suomessa voi pärjätä kannattavasti. S-kauppa toimii tehokkaasti ilman valtiovallan tukiaisia. Mitä elintarviketeollisuus on tehnyt? mitä tuottajat ja MTK on tehnyt? On etsitty syyllisiä muualta, on säädetty uusia lakeja. Onko oikein, että maataloustukia maksetaan tiloille, jotka eivät tuota elintarvikkeiden raaka-aineita, elintarvikkeita, voittoa tuottajille elintarvikeyrityksille jne ? Uudellamaalla suurimpia saajia ovat mm. Valio, Ruokatieto, Sivistysliitto. Jos sama potti jaettaisiin vain oikeille tuottajille, he saisivat tukea merkittävästi nykyistä enemmän ja kannattavuus paranisi. Asiantuntijoiden mukaan tukia ei kannattaisi jakaa liian pienille tiloille, koska niitä on vaikea saada kannattavaksi. Onko keskustan lääke maatalouden ongelmiin vain lisää rahaa veronmaksajilta? Odottaisin rinnalle myös maatalouden toimijoiden omiakin kehittämistoimenpiteitä.

ps. en löytänyt Kepun mainosta Facebookista enää 12.9. ilmeisesti poistettu

 

Miten tähän on tultu?

Ari Yli-Teevahainen kirjoitti Itä-Häme lehdessä 10.9.2026 oman näkemyksensä tämän päivän kauppakilpailusta ja osuustoiminnasta. Kannattaa myös miettiä miten tähän on tultu? Olen elänyt aikaa, jolloin moni osuuskauppa oli konkurssin partaalla ja moni kauppa sulautui naapurikauppaan, jolloin osuuskauppojen ja myymälöiden määrä Suomessa pieneni rajusti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla S-kaupan päivittäistavarakaupan markkinaosuus oli alle 10% ja koko maassa alle 15%. K-kaupat olivat selvä markkinajohtaja. Osuuskaupat eivät ongelmiinsa saaneet mitään ulkopuolista yhteiskunnan tukea, eikä ”ilmaisia” tontteja. Ryhtiliike tapahtui viime vuosisadan loppupuolella. Luotiin nykyinen rakenne. Rönsyistä luovuttiin, tappiolliset toimipaikat lopetettiin, logistiikka oikaistiin, henkilökuntaa vähennettiin ja valmennettiin, luotiin nykyiset alueosuuskaupat ja ketjut Prisma, S-Market, Sale-Alepa, Sokos,  ABC, hotelli-ravintolaketjut, luotiin jakelukeskus INEX, rakennettiin nykyinen bonusjärjestelmä. Alueosuuskauppojen tavoitteena on tarjota asiakasomistajilleen parasta palvelua ympäri maata. Ari, eikö osuuskauppa ole hyvä, ei paha? Menestys johtuu toimivasta liiketoimintakonseptista, osaavasta, palvelevasta henkilökunnasta. Syntynyt liiketoiminnan voitto käytetään maakunnan palvelujen kehittämiseen, se ei mene kauppiaan tilille, eikä ulkomaille, paratiisisaarille. Ei kannata olla kateellinen S-ryhmän menestymiselle, se ei ole tullut tyhjästä, se on vaatinut paljon rohkeita päätöksiä ja työtä maakuntien hyväksi, Ei kannata aliarvioida asiakkaiden valintoja. Yhdessä olemme enemmän.