Heinola ei päivitä mainoksiaan

Olen ainakin kymmenen vuoden aikana lähes vuosittain pyytänyt Heinolaa korjaamaan virheellisen pysäkkimainonnan Vierumäellä, suurimman hotellin nurkalla. Aluksi vastattiin, että se ei kuulu kaupungille, sen omistaa yksityinen yritys. Oletan että yksityinen yritys ei ole ollut hengissä moneen vuoteen. Sanotaan että Vierumäen vieraat käyvät mieluiten Lahdessa kuin Heinolassa, en ihmettele, kun he tämän mainostaulun näkevät. Mainostaulu antaa Heinolasta vanhan, nuhruisen, epämääräisen kuvan ja kun vielä taulussa mainostettavista yrityksistä, palveluista yli puolet eivät enää toimi. Ihmettelen mitä Heinolan elinkeinoyksikkö tekee ja seuraa mitä kaupungin alueella tapahtuu? Luulisi että kiinnostaa saada Vierumäen vieraat myös poikkeamaan Heinolan keskustassa. Uskon että Vuohkallion uudet yritykset ja Kumpelin uudet omistavat tulevat talkoisiin mukaan, jos tämä on rahakysymys kaupungille. En haluaisi enää ensi vuonna kuvat tätä samaa rähjäistä pysäkkimainosta. Näkee ken elää.

 

Heinolan byrokratia karsii tapahtumia

Heinolan kaupunki pyytää nettisivullaan lukijoilta ehdotuksia toritapahtumiksi tulevalle kesälle. Pyyntö on tulevalle kesälle aika myöhään. Vastasin kuitenkin ja esitin torille puuveistokisoja -sähkösahoilla 8.8.2026. Olen vastaavia kisoja järjestänyt aikaan Citymarketin pihalla, joten kokemusta on. Sain muutaman päivän kuluttua vastauksen korkeakouluharjoittelijalta. Hän oli innoissaan ideasta ja toivoi tapahtuman järjestämistä. Sain tapahtumaan mukaan Suomen parhaan sahataiteilija Juha Käkelän. Tarkempien keskustelujen jälkeen opiskelijaharjoittelija ei ymmärtänyt minkälaisesta tapahtumasta oli kysymys, mitä se vaatisi kaupungilta ja järjestäjiltä. Tavoitteena oli myydä syntyneet puutaideteokset huutokaupalla, mutta aluksi kaupungin edusta kielsi huutokaupan, mutta myöhemmin se sallittiin. Eikö tori ole kaupantekoa varten? Kaupunki ei suostunut mainostamaan tapahtumaa kaupungin sivuilla, ei suostunut järjestämään äänentoistoa ja esiintymislavaa paikalle, ei suostunut neuvotteluun paikan päällä. He tarjosivat tilan torilta ja sähkön ja luvatun palkkion (ehkä 1000€) järjestäjille. Tapahtuman järjestäjille tapahtuman kustannusarvio oli noin 5000€ ja paljon talkootyötä ja yhteistyökumppaneita. Tapahtuma, olisi tuonut torille päivän aikana lähes 2000 vierasta. Tämä tapahtuma ja perinteiset Kalamarkkinat satamassa olisivat tukeneet toisiaan. Jos oikeasti kaupunki haluaa tapahtumia torille, pitää olla valmis yhteistyöhön. Koin neuvotelleeni tulevan tiukan virkamiehen kanssa, miksei tällaista asiaa hoida elinkeinoasiamies tai elinkeinojohtaja?

Pitkän iän salaisuus

Paljon puhutaan pitkän iän salaisuudesta. Useimmat kauan eläneet ovat syntyneet ja asuneet Japanissa. Japanilainen ruokavalio on terveellinen, paljon kalaa, kasviksia, hedelmiä ja vihreää teetä. Japanilaiset liikkuvat säännöllisesti pitkiä kävelymatkoja, he ovat sosiaalisesti aktiivisia, he hallitsevat stressin, heillä on positiivinen mieliala ja riittävä uni. Moni japanilainen tekee töitä vielä eläkkeelläkin, näin he kokevat olevansa edelleen mukana yhteiskunnassa. Kuulemma perheriitojakin on vähemmän kuin meillä. Japanilainen ateria laitetaan kauniisti esille ja se koostuu monesta pienistä annoksista ja se syödään hitaasti puikoilla. Japanilaisista naisista ylipainoisia on 4,2 % ja suomalaisista 26,8%.

Mitä voimme oppia japanilaisilta? Suomalaistenkin keski-ikä nousee, pitää helpottaa virkeiden eläkeläisten töissä jatkamista. Pitää panostaa suomalaisten ruokakulttuurin muuttamiseen. On yhteiskunnalle halvempaa vaikuttaa ruokakulttuuriin ennakkoon, kuin hoitaa väärien ruokatottumusten aiheuttamia sairauksia. Samoin on edullisempaa vaikuttaa suomalaisten säännölliseen liikkumiseen kuin hoitaa liikkumattomuuden aiheuttamia sairauksia. Liikkuminen suomalaisessa metsässä ja puistossa, raittiissa ilmassa vähentää ja hoitaa myös stressiä.

 

 

Ravintoloinen ruokahävikin vähentäminen?

Suomessa elintarvikejätettä syntyy vuodessa 650 miljoonaa kiloa, josta syömäkelpoista on noin 360 miljoona kiloa. Tämä merkitsee noin 100-120 kg henkeä kohden vuodessa. Ravintolat tuottavat ruokajätteestä jopa kuudenneksen. Suomen jäteasetus pykälä no 29 kertoo että, ravintoloiden ja kaupan tulisi ohjata hävikki ihmisten ravinnoksi kohtuullisin kustannuksin. Tämä pykälä toteutuu huonosti.

Ravintoloissa on kokeiltu monenlaisia keinoja vähentää hävikkiä. Jossain ravintolassa ruoka-annos maksoi enemmän, jos jätit ruokaa lautaselle, jossain ravintolassa lounasajan jälkeen voi ostaa ruokaa edullisemmin, viidellä eurolla annos, jossain myydään kaksi tuntia lounasajan alettua eläkeläisille ja opiskelijoille edullisemmin, monessa ravintolassa saa osan annoksesta mukaan kotiin, jos ei jaksa syödä kaikkia.

Eläkeläisten, vanhusten määrän lisääntymisen pitäisi ravintoloiden huomioida muutenkin kuin hinnoissa. Vanhusten ruoan kulutus on pienempää kuin työssä käyvien ihmisten. Esimerkiksi myymällä lasten annoksia kaikille tai laittamalla ruokalistaan normaalin kokoisen annoksen ja pienemmän annoksen. Tätä mallia hyödynnetään jo Euroopan maissa, esimerkiksi Espanjassa. Olen monesti ihmetellyt miksi pienempiä, lasten annoksia ei myydä eläkeläisille? Vanhuksille ja lapsille riittää pienemmät annokset ja kaikki tulee syötyä. Miettikää tätä.

 

 

Ruokakauppojen hygienia ongelmia 2025?

Suomen kauppaketjujen elintarviketurvallisuudessa todettu 2026 suuria eroavaisuuksia. K-kaupoissa oli kolme kertaa enemmän ongelmia, verrattuna S-kauppojen ongelmiin. Lidl sai puhtaat paperit.

Lidlillä on pienemmät tuoretuotevalikoimat ja ei ole palvelutiskejä. K-kaupoilla on eniten palvelutiskejä, paljon kylmähyllyjä ja suuret valikoimat, jolloin ongelmia tulee helpommin. K-kaupoissa hävikki on poissa kauppiaan pankkitililtä, siksi hävikkiä yritetään pienentää viimeiseen saakka. S-kaupoilla on tarkemmat ohjeet elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hävikistä. Sisäinen valvonta, omavalvonta on säännöllistä. S-ryhmässä on kylmälaitteita viime vuosina uusittu merkittävästi. Kalamyynnin kasvu vaatii kylmälaitteilta ja esillepanoilta riittävän kylmyyden jatkuvaa seurantaa, palvelutiskit ovat ongelmallisia. Ongelmat korostuvat kesä-aikana. Mökille matkaavan asiakkaankin on syytä miettiä mistä tuoretavat ostaa yli 100-200 kilometrin mökkimatkalla. Ne kannattaa ostaa mahdollisimman läheltä kesämökkiä ja pakata kylmälaukkuun. Samalla tuetaan lähikauppaa ja lähiruokaa, maaseudun pienyrittäjää.

Helsingin keskustan saavutettavuus?

Monet isotkin kaupungin ovat keskustan hiljentymisen kourissa. Kivijalkakaupat ja ravintolan vähenevät, autojen parkkeeraus on vaikeaa ja kallista. Kaupungin ympäristön ”peltomarketit” menestyvät.

Tampere on puuttumassa ongelmaan isoilla investoineilla 2040 mennessä. Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa kasvatetaan. Osa keskustan autoliikenteestä siirretään maan alle. Kaupungin kehäteiltä maan alaisia tunneleita pitkin keskustan pysäköintilaitokseen. Samaan aikaan kehitetään keskustan julkista liikennettä, pyöräteitä, kävelyteitä. Tämän uskotaan vaikuttavan keskustan asukasmäärien ja liikkeiden, yritysten kasvuun. Kaupungin keskustan vetovoima ja pitovoima vahvistuu. Tampere on edelläkävijä.

Helsingin kannattaisi hyödyntää Tampereen oppi ja kokemukset. Helsingin päättäjät, jotka aikanaan olivat rohkeita ja auttoivat ”peltomarkettien” syntyä kaupungin reunoille, nyt päättäjien pitäisi olla myös rohkeita kehittämään kaupungin keskustaa elinvoimaiseksi, vetovoimaiseksi. Unohtaa ei saa meren vetovoiman hyödyntämistä. Opintomatka Tampereelle sallitaan. Tulossa on tärkeitä vaaleja, tässä olisi hyvä täky jollekin tai kaikille puolueelle. Yhdessä olemme enemmän.

 

Tämän hallituksen säästöt ja leikkaukset?

Hallitusohjelmassa säästöt olivat 4,2 miljardia, sitten sitä korotettiin 6 miljardiin, vuonna 2024 sitä taas korotettiin 9 miljardiin ja viimeksi 2025 10 miljardiin. Näillä summilla on meille tavallisille kansalaisille leikkauksia ja säästöjä perusteltu. Ne oli kuulemma pakko tehdä. Nyt velkajarrutyöryhmä naulasi 2031 mennessä sopeutustarpeeksi 8-11 miljardia. Tämä on kuulemma EU:n sääntöjen mukaan laskettu.

Nyt kun vaalit lähestyvät toteutuneiden säästösummien arviot pienenevät. Hallituspuolueet ja oppositio kinastelevat tehtyjen säästöjen ja leikkausten vaikutuksesta. Pakkaa sekoittaa vielä Valtiovarainministeriön luku tehdyistä suorista sopeutuksista 2,8 miljardia. Siihen ei ole kuulemma laskettu epävarmoja rakenteellisia ja potentiaalisia vaikutuksia. VM:n mukaan ei ole yhtä oikeaa lukua, sillä toimia voi tarkastella monelta eri kantilta. Soppa on valmiina. Tavallisella kadun tallaajalla on petetty olo, meitä on tarkoituksella ohjattu harhaan. Jos yrityksen hallituksen esittämät luvut ja miljardit heiluisivat näin paljon esittäjän mukaan, yritys olisi jo konkurssissa ja henkilökunta työttömänä. Näinhän Suomelle on käymässä. Olisikohan aika nimittää virkamieshallitus muutamaksi vuodeksi laittamaan Suomi raiteilleen? Poliitikot voisivat sillä aikaa opetella valtiontalouden hoitoa. Miettikää sitä.