Ravintoloinen ruokahävikin vähentäminen?

Suomessa elintarvikejätettä syntyy vuodessa 650 miljoonaa kiloa, josta syömäkelpoista on noin 360 miljoona kiloa. Tämä merkitsee noin 100-120 kg henkeä kohden vuodessa. Ravintolat tuottavat ruokajätteestä jopa kuudenneksen. Suomen jäteasetus pykälä no 29 kertoo että, ravintoloiden ja kaupan tulisi ohjata hävikki ihmisten ravinnoksi kohtuullisin kustannuksin. Tämä pykälä toteutuu huonosti.

Ravintoloissa on kokeiltu monenlaisia keinoja vähentää hävikkiä. Jossain ravintolassa ruoka-annos maksoi enemmän, jos jätit ruokaa lautaselle, jossain ravintolassa lounasajan jälkeen voi ostaa ruokaa edullisemmin, viidellä eurolla annos, jossain myydään kaksi tuntia lounasajan alettua eläkeläisille ja opiskelijoille edullisemmin, monessa ravintolassa saa osan annoksesta mukaan kotiin, jos ei jaksa syödä kaikkia.

Eläkeläisten, vanhusten määrän lisääntymisen pitäisi ravintoloiden huomioida muutenkin kuin hinnoissa. Vanhusten ruoan kulutus on pienempää kuin työssä käyvien ihmisten. Esimerkiksi myymällä lasten annoksia kaikille tai laittamalla ruokalistaan normaalin kokoisen annoksen ja pienemmän annoksen. Tätä mallia hyödynnetään jo Euroopan maissa, esimerkiksi Espanjassa. Olen monesti ihmetellyt miksi pienempiä, lasten annoksia ei myydä eläkeläisille? Vanhuksille ja lapsille riittää pienemmät annokset ja kaikki tulee syötyä. Miettikää tätä.

 

 

Ruokakauppojen hygienia ongelmia 2025?

Suomen kauppaketjujen elintarviketurvallisuudessa todettu 2026 suuria eroavaisuuksia. K-kaupoissa oli kolme kertaa enemmän ongelmia, verrattuna S-kauppojen ongelmiin. Lidl sai puhtaat paperit.

Lidlillä on pienemmät tuoretuotevalikoimat ja ei ole palvelutiskejä. K-kaupoilla on eniten palvelutiskejä, paljon kylmähyllyjä ja suuret valikoimat, jolloin ongelmia tulee helpommin. K-kaupoissa hävikki on poissa kauppiaan pankkitililtä, siksi hävikkiä yritetään pienentää viimeiseen saakka. S-kaupoilla on tarkemmat ohjeet elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hävikistä. Sisäinen valvonta, omavalvonta on säännöllistä. S-ryhmässä on kylmälaitteita viime vuosina uusittu merkittävästi. Kalamyynnin kasvu vaatii kylmälaitteilta ja esillepanoilta riittävän kylmyyden jatkuvaa seurantaa, palvelutiskit ovat ongelmallisia. Ongelmat korostuvat kesä-aikana. Mökille matkaavan asiakkaankin on syytä miettiä mistä tuoretavat ostaa yli 100-200 kilometrin mökkimatkalla. Ne kannattaa ostaa mahdollisimman läheltä kesämökkiä ja pakata kylmälaukkuun. Samalla tuetaan lähikauppaa ja lähiruokaa, maaseudun pienyrittäjää.

Helsingin keskustan saavutettavuus?

Monet isotkin kaupungin ovat keskustan hiljentymisen kourissa. Kivijalkakaupat ja ravintolan vähenevät, autojen parkkeeraus on vaikeaa ja kallista. Kaupungin ympäristön ”peltomarketit” menestyvät.

Tampere on puuttumassa ongelmaan isoilla investoineilla 2040 mennessä. Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa kasvatetaan. Osa keskustan autoliikenteestä siirretään maan alle. Kaupungin kehäteiltä maan alaisia tunneleita pitkin keskustan pysäköintilaitokseen. Samaan aikaan kehitetään keskustan julkista liikennettä, pyöräteitä, kävelyteitä. Tämän uskotaan vaikuttavan keskustan asukasmäärien ja liikkeiden, yritysten kasvuun. Kaupungin keskustan vetovoima ja pitovoima vahvistuu. Tampere on edelläkävijä.

Helsingin kannattaisi hyödyntää Tampereen oppi ja kokemukset. Helsingin päättäjät, jotka aikanaan olivat rohkeita ja auttoivat ”peltomarkettien” syntyä kaupungin reunoille, nyt päättäjien pitäisi olla myös rohkeita kehittämään kaupungin keskustaa elinvoimaiseksi, vetovoimaiseksi. Unohtaa ei saa meren vetovoiman hyödyntämistä. Opintomatka Tampereelle sallitaan. Tulossa on tärkeitä vaaleja, tässä olisi hyvä täky jollekin tai kaikille puolueelle. Yhdessä olemme enemmän.

 

Tämän hallituksen säästöt ja leikkaukset?

Hallitusohjelmassa säästöt olivat 4,2 miljardia, sitten sitä korotettiin 6 miljardiin, vuonna 2024 sitä taas korotettiin 9 miljardiin ja viimeksi 2025 10 miljardiin. Näillä summilla on meille tavallisille kansalaisille leikkauksia ja säästöjä perusteltu. Ne oli kuulemma pakko tehdä. Nyt velkajarrutyöryhmä naulasi 2031 mennessä sopeutustarpeeksi 8-11 miljardia. Tämä on kuulemma EU:n sääntöjen mukaan laskettu.

Nyt kun vaalit lähestyvät toteutuneiden säästösummien arviot pienenevät. Hallituspuolueet ja oppositio kinastelevat tehtyjen säästöjen ja leikkausten vaikutuksesta. Pakkaa sekoittaa vielä Valtiovarainministeriön luku tehdyistä suorista sopeutuksista 2,8 miljardia. Siihen ei ole kuulemma laskettu epävarmoja rakenteellisia ja potentiaalisia vaikutuksia. VM:n mukaan ei ole yhtä oikeaa lukua, sillä toimia voi tarkastella monelta eri kantilta. Soppa on valmiina. Tavallisella kadun tallaajalla on petetty olo, meitä on tarkoituksella ohjattu harhaan. Jos yrityksen hallituksen esittämät luvut ja miljardit heiluisivat näin paljon esittäjän mukaan, yritys olisi jo konkurssissa ja henkilökunta työttömänä. Näinhän Suomelle on käymässä. Olisikohan aika nimittää virkamieshallitus muutamaksi vuodeksi laittamaan Suomi raiteilleen? Poliitikot voisivat sillä aikaa opetella valtiontalouden hoitoa. Miettikää sitä. 

 

Suomen marjat mätänevät metsään?

Suomen marjabisneksessä on paljon ongelmia. Nyt epärehelliset toimijat ajautuvat konkurssiin ja poistuvat markkinoilta. Hyvä niin, mutta mitä tekee hallitus? Ei näköjään mitään uuden luomiseksi. Nyt pitää aloittaa puhtaalta pöydältä niin, että suomalaiset marjat kerätään suomalaisten voimin ja jalostetaan Suomessa. Olen varma, että kuluttaja on niistä marjoista valmis maksamaan enemmän. Suomalaiset, puhtaassa luonnossa kasvavat marjat ovat kuin ”lääkettä”, terveellisiä, vitamiinirikkaita, herkullisia

Valtiovalta voisi perustaa hankkeet Itä-ja Pohjois-Suomeen, joiden tehtävän on käynnistää kolmen vuoden aikana marjaketju, metsästä pöytään, uudella konseptilla suomalaisten voimin. Tässä voisi hyödyntää epärehellisiltä firmoilta perittäviä seuraamismaksuja. Mukaan haastetaan nykyiset marjojen jalostajat ja kauppaketjut. On laskettu, että jos joka kolmas työikäinen keräisi yhden sangolliset marjoja myyntiin, ulkolaisia poimijoita ei tarvita. Nyt pitäisi myös nuorten työllistämisseteliä hyödyntää tässä hankkeessa. Muille työttömille pitää kehittää hyvä ”porkkana” marjojen keräämiseen. Kyläyhdistykset pitäisi haasta marjankeräys-kampanjaan, kolmelle eniten marjakiloja keränneelle kyläyhdistykselle 10000 euron palkinto. Kauppaketjujen lähimyymälät voisivat toimia vastaanottopisteinä ja paluukuljetuksissa marjat kulkisivat maakunnallisiin vastanottopisteisiin, josta osa menee kauppoihin myyntiin ja osa jalostusteollisuudelle. Työllistämissetelillä kauppaan palkataan nuori hoitamaan marjojen vastaanottoa ja edelleen lähettämistä.

Suomen kylät maailmalle

Tutkimukset ja kokemukset osoittavat kuinka ulkomaiset vieraat Suomessa ihmettelevät, että puroista ja järvistä vettä voi juoda ja metsästä syödä ja kerätä mustikoita, puolukoita, lakkoja, sieniä. He arvostavat pelkkää metsässä kävelyä, luontoa, linnun laulua, raitista ilmaa ja hiljaisuutta. Miksi Suomi ei näitä vahvuuksia markkinoi? Näiden tuotteistaminen ja markkinointi on edullisempaa kuin laskettelukeskusten, huvipuistojen ja hiihtokeskusten. Nyt kannattaa ensin tunnistaa kartalle Suomen elävät kylät, joissa vielä on kyläyhdistys tai vastaava, kylätalo, koulu, kauppa, liikuntapaikkoja, luontoa jne. Tästä hyvänä esimerkkinä on Iitin Vuolenkosken kylä. Jokaisesta maakunnasta pitää löytää esimerkkikylä. Sen jälkeen kartalle merkitään jokaisen elävän kylän kolme tärkeitä ominaisuutta, nähtävyyttä. Jokaisella karttaan merkityllä kylällä on 3-5km:n luonto-kuntopolku/ kuntoportaat, kesällä kävellen, pyörällä, talvella hiihtäen, polun varrella on esitelty infotauluilla luontoa, nähtävyyksiä, isoja puita, palveluja, srenssin purkupaikkoja, puun halauspaikka jne. Tyhjillään olevia asuntoja hyödynnetään tilapäisinä majoitustiloina ja myyntikohteina. Kylät opastetaan moottoritieltä näyttävästi omalla liikennemerkillä. Jokaisella elävällä kylällä on monta yrittäjää. Jokaisella menestyvällä kylällä on omat nettisivut. Jokaisella kylällä on kyläläisten valitsema ”Kyläpäällikkö”.

Nyt valitetaan, että Lapissa matkailumarkkinointi voi hyvin, mutta Etelä-Suomessa ei niin hyvin. ”Suomen kylät maailmalle” hyödyntää koko Suomea. Jokaisesta maakunnasta löytyy erilaisia elinvoimaisia kyliä, joita kannattaa markkinoida valtakunnallisilla rahoillakin. Suosittelen TV-ohjelmaa, joka kertoo joka toinen viikko jostakin jonkun maakunnaan elävästä kylästä. Kylä on tulevaisuuden tapa elää ympäristöystävällisemmin ja terveemmin, yhteisöllisemmin. Tässä on hyvä täky jollekin puolueelle tuleviin vaaleihin. Tässä on tuleva trendi.

 

S-Market Lahti Sokos 19.5.2026 vierailu

Mahtava, onnistunut uudistus, pientä viilausta vaille. Kiitos esittelystä. Opasteet näyttävät olevan mainosmiehen suunnittelemia, sieltä puuttuu kauppiaan ja asiakkaan näkemys. Kun haluatte uudistuksella paljon uusia asiakkaita, ostamista on helpotettava opastusta parantamalla, lihassa-lihajalosteissa eli matalissa hyllyissä, pakasteissa, maitotuotehyllyssä, leipähyllyissä. Nyt opasteet ovat hyllyn päällä tai otsalaudassa käytävän suuntaisesti, kun osan niistä pitäisi olla poikittain, jotta niitä voidaan lukea hyllyn ja pitkän kalusteen päästä, vähentää turhia askeleita ja helpottaa uuden asiakkaan ostamista ja askeleita erityisesti ruuhka aikana. Nyt esim. pakastealtaiden päälle on laitettu tavarantoimittajan mainos, kun tärkeämpää olisi opasteet, missä ovat jäätelöt, vihannespakasteet, pizzat, leivontapakasteet jne. Leipähyllyille Tummat leivät, Vaaleat leivät, Kahvileivät jne. Palvelutiskeillä pitäisi korosta ja tuoda esille omaa eineskeittiötä esim. ”suoraan omasta eineskeittiöstämme- kotiruokaa” voisi olla jopa valokuva kokkeineen takaseinässä.