Prisman "Tukkutori" vanha idea

Kuulemma ketjuohjauksen nuori porukka on keksinyt mullistavan uuden idean ison Tampereen Prisman sisälle ”Tukkutorin” jossa myydään ruokatavaraa isoissa erissä pienille yrittäjille, ravintoloille ja tavallisille asiakkaille, suurperheille. Tämä ketjuohjauksen porukka on suunnilleen syntynyt silloin kun tätä ideaa on jo testattu ja kokeiltu monissa isoissa yksiköissä niin K ja S kaupoissa. Monessa yksikössä se toteutettiin niin että suurpakkaukset olivat alimmalla hyllyllä ja lattialla. Tämä kokeilu osittain kaatui siihen, että Suomessa perheiden koko pieneni ja yksinelävien määrä kasvoi. Uutta tässä salassa valmistellussa tukussa on se että, se kohdistetaan pienyrittäjille ja ravintoloille. Tunnen paljon pienyrittäjiä, jotka pitävät ostopaikkanaan ihan tavallista Prismaa. Se on usein lähellä, edullinen, pitkät aukioloajat ja yrittäjän ei tarvitse pitää isoa omaa varastoaan. Kotiinkuljetuspalvelua yrittäjille kannattaa kehittää, se säästää pienyrittäjän kallista aikaa.

Tämä uusi” Tukkutori” kilpailee oman ryhmän noutotukun Meira Novan kanssa. Onko tämä sisäinen kilpailu viisasta? Vai pudottaako se hintoja asiakkaan eduksi? Näkee ken elää.

Pekka Rusila, 81v  eläkeläiskauppias, Helsingistä, Pirkanmaan Osuuskaupan perustajajäsen

 

Hiljeneekö Heinolan keskusta?

Se on jo hiljentynyt. Kaupunki ei ole viime vuosina kehittänyt keskustaa ja toria, kaikki yrittäjät eivät ole uudistaneet toimintaansa (valikoimia, palvelua, tapahtumia, aukioloaikoja), yhteistyö on puutteellista, aukioloajat ovat kirjavia. Näyttää siltä, että kädet taskussa valitetaan keskustan tyhjenemistä, tekemättä itse mitään. Etsitään syyllistä muualta. Tarvitaan enemmän tekoja.

Heinolan kannalta on tärkeää, että yhä useampi moottoritiellä kulkeva poikkeaa Heinolaan, Vuohkallioon, Citymarkettiin, Prismaan. Jos Prismassa on myös Apteekki, silmälasipalvelut ja Hesburger se lisää Prisman vetovoimaa ja tuo lisää veroeuroja Heinolan kaupungin kassaan. Prisman tulo myös vähentää ostosmatkoja Lahteen ja parantaa työllisyyttä. Heinolan keskustassa on jatkossa myös apteekki, silmälasiliike ja Alko. Kaupungilla on tyhjä ”E-Liikkeen” tontti hyödynnettävänä ja Poppelin kehittämisen vauhdittaminen. Asiakkaat voivat omilla valinnoillaan myös ohjata ja vaikuttaa kehitykseen.

Kun moottoritieltä poikkeavien määrä kasvaa, sitä voi myös keskustan yrittäjät hyödyntää. Olen aikaisemmin esittänyt monta ideaa kaupungille asiakkaiden ohjaamiseksi Citymarketista, Prismasta, Vuohkalliosta kaupungin keskustaan ja torin kehittämiseksi kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuoneeksi. Miksi kaupunki ei ole näihin ideoihin, keinoihin tarttunut? Vai onko Heinolan elinvoiman kehittäjillä parempi idea? Yhdessä olemme enemmän.

 

Alkoholilain uudistus ei tasapuolinen

Uusi alkoholilaki ei ole tasapuolinen eri yrittäjille. Ulkomailta voi tilata mietoja ja väkeviä kotiovelle, Alkosta voi tilata kaikkia tuotteita kotiovelle, ennen klo 21, mutta ulkomailta voi tilata ja toimittaa tämän kellonajan jälkeenkin, ei tasapuolista, suositaan ulkomaalaisia toimittajia.  Suomen ruokakaupoista voi tilata 8% viiniä ja olutta kotiovelle. Ravintoloista ei voi ostaa kotiin alkoholia, tämä ei ole reilua. Ravintolasta voi tilata ruokaa kotiin, mutta ei ruuan kanssa viiniä, erikoista. Vaikuttaa siltä, että lain laatia ei ole tiedostanut lain kaikkia vaikutuksia ja puutteita. Olettaisi että laki suosisi suomalaisia tuotteita, toimijoita. Pyydän että nämä lain valuviat korjataan.

 

Kiitos SOTE !

Sote oli Suomen historian suurin uudistus. Soten kustannukset vuodessa ovat yli 26 miljardia euroa. On ymmärrettävää, että se ei vuodessa ja kahdessa tule valmiiksi, tarvitaan jatkuvaa hienosäätöä. Kun lukee lehtiä ja seuraa poliittista keskustelua tule helposti ajatus, että Sote on susi, ainakin opposition mielestä. Sote uudistus on liikaa poliitikkojen temmellyskenttä, oikeiden asiantuntijoiden sijaan. Kaikki puolueet ovat olleet Sote uudistusta yrittämässä vuosien varrella. Poliitikkojen ansiosta Sotesta tuli liian byrokraattinen, monitasoinen organisaatio. Hyvinvointialueet ovat hyvin eri tasoisia kooltaan ja väestömäärältään. Tulokset vaihtelevat suuresti eri alueiden kesken.

Minä olen hyödyntänyt Sote palveluja Heinolassa, Lahdessa ja nyt Helsingissä. Olen syöpäsairas diabeetikko yli kahdeksankymppinen. Olen saamiini palveluihin oikein tyytyväinen ja osaksi sen takia olen vielä rivissä mukana. Miksi? Olen ottanut päävastuun hoidostani itselleni. Ennakoin rokotukset, lääkärissä ja hammaslääkärissä käynnit, varaan ajat riittävän ajoissa. Maisan kautta olen yhteydessä hoitotiimiini, omalääkäriini lähes kuukausittain. Libren avulla hoitotasapainoni on kunnossa, syöpä on hallinnassa jo yli 20 vuotta. Liike on lääke, sauvakävelen keskimäärin 5 km joka päivä, syön terveellistä lähi-kotiruokaa, alkoholin kulutus on minimissä ja paino on hallinnassa.

Uskon että 20/80 sääntö pätee Soteenkin eli 20% valittaa osittain poliittisista syistä ja 80% ei valita eli ovat tyytyväisiä. Sotea kehitetään joka päivä ja siinä auttaa tekoäly, omalääkärimalli, liikkuvat palvelut, liikuntareseptit, yhteistyö, ennakointi ja varautuminen tulevaan. Kiitos Lääkärihoitajat, olette mahtavia ammattilaisia.

 

Visit K-Supermarket kampanja?

Monissa laajemmissa hintavertailuissa K-kauppa on selvästi kalliimpi kuin S-kauppa. Kesko on keksinyt oivan keinon hämärtää tätä tutkimustulosta. On löydetty 250 K-Supermarkettia, joiden valikoima tai palvelu poikkeaa ketjuvalikoimista. Siellä on lähiseudun tuotteita enemmän kuin muualla, siellä on erikoinen palvelutiski, siellä on erilaisia palveluja, kuten koirakärrit, siellä on hyviä osaajia, kuten kalamestari. Kannustetaan mainonnassa ihmisiä ruokamatkailuun.

Vastavetona S-Market ketju voisi nimetä koko Suomesta 1000 lähitilaa, jotka toimittavat tuotteitaan S-Markettiin ja ensi kesänä suomalaiset ja matkailijat voisivat poiketa lähitilalla tutustumassa miten suomalaista, terveellistä lähiruokaa tuotetaan. Käynti palkitaan lähitilasetelillä, jolla saa lähimmästä S-Marketista ko. tuotteet edullisemmin. Tällä kampanjalla tuettaisiin ja tehtäisiin tunnetuksi lähiruokatuottajia ja osoitettaisiin että lähituottaja ja S-Market tekevät hyvää yhteistyötä ja pärjää hyvin hintavertailuissa. Keväällä kampanja avattaisiin lähikoulujen vierailuilla lähitiloilla teemalla ”Mistä lähiruoka tulee?”.

 

Onko ”koko Suomi asuttuna” tavoitteesta luovuttu?

Poliitikkojen mainoslauseissa vielä toistuu ”Pidetään koko Suomi asuttuna”. Käytännössä jo vuosikymmenien ajan kyläkouluja lopetetaan, kyläkauppoja lopetetaan, postin palveluja keskitetään, sivuteiden kunto rapistuu, maaseudun investointeihin on vaikeaa saada rahoitusta, maaseudun yritykset vähenevät, maaseudun asukkaat muuttavat pois asutuskeskuksiin jne. jäljet eivät tue tavoitetta.

Viime aikoina on joitakin merkkejä asenteiden muutoksesta. Toteutettu ”Tyhjien talojen asuntomarkkinat” oli menestys. Vuolenkosken kylän kasvutarina on ollut menestys, kun toimeen tartutaan. Miksi näitä hyviä esimerkkejä on niin vähän? Koska yhteiskunta ei kannusta muuttamaan kylille. Lasten hyvä kasvuympäristö, terveydelliset syyt, edulliset asumis- ja elämiskustannukset, etätyömahdollisuudet, yhteisöllisyys, puoltavat asumista maaseudulla. Eihän kaikki valtion ja kuntien palvelut tarvitse maaseudulla olla joka päivä saatavilla, osa voisi olla kerran viikossa osa kerran kuukaudessa netin lisäksi jne. Kuntien rakennetta tulisi muokata näitä tavoitteita tukevaksi ja osa vastuista siirrettävä vahvemmille harteille, kuten terveydenhuolto. Onko parjattu maakuntamalli herätettävä henkiin?

Norjassa on tutkittu että 15-30 vuotiaat muuttavat pois kyliltä, lähinnä opiskelemaan. On myös nyt todettu, että opiskelun jälkeen, kun perheen perustaminen on ajankohtaista, haikaillaan muuttoa kotiseudulle. Norjassa näitä haikailuja tuetaan, kannustetaan muuttamaan. Aluepolitiikalla tuetaan maalle muuttoa, elinvoimaa ylläpidetään verohelpotuksilla ja palveluja hajauttamalla. Esimerkiksi 2 lapsen perhe voi säästää alueellisten etujen kautta lähes 20000 euroa vuodessa. Maaseudulle yrityksen perustaja saa edullista valtion takaamaa lainaa helposti. Näitä porkkanoita pitäisi tarjota myös Suomessa kylille muuttajille. Juuri nimitetty Englannin uusi pääministeri lupasi lisää valtaa alueille, seurataan mitä se merkitsee?

Venezuelan korruptio tilanne?

Venezuelan maanjäristyksessä on yli 20000 menettänyt kotinsa. Venezuelan entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä kertoi 16.7. aamu TV:ssä maan korruptiosta viime vuosien aikana. Monia projekteja, joihin oli rahoitus saatu ulkomailta, ei ollut aikomustakaan toteuttaa, vaan rahat menivät virkamiesten ja poliitikkojen taskuun. Pystyykö Trump tämän vallitsevan käytännön muuttamaan? Tämä oli maan tapa. Varmasti näin kävi myös suomalaisten lähettämille avustuksilla. Suomi on lähettänyt mm. muuttoliikekriisiin 200000 euroa YK:n kehityspankkien kautta. Lahjoitusrahojen käytön seuranta oli olematonta. Varmasti monessa maassa. Suomessakin kerätään parhaillaan rahaa, avustuksia maanjäristyksen uhreille. Suomen Punainen Risti ja Suomen Lähetysseura ovat lähettäneet rahaa, hätämajoitustarvikkeita ja avustustyöntekijöitä nyt Venezuelaan. Miten varmistetaan, että avustukset menevät niitä tarvitseville? Pitää ottaa oppia pääministeri Orpolta, avustus on myönnettävä ehdollisena, rahaa ei siirry ennen kuin” kuokka” on maassa. Uskon että tämä Venezuelan kehitysapujen käyttö on vain yksi esimerkki myönnetystä avun väärästä käytöstä. Näitä väärinkäytöksiä löytyy lisää muualtakin. Suomalaisten verorahojen jako maailmalle on ollut ja ehkä on vieläkin leväperäistä. Seuranta ontuu. Tarttis tehdä jotakin.