Sote soppa palaa pohjaan

Suomi käyttää sotepalveluihin vähiten rahaa pohjolassa. Suomessa on lääkäreitä riittävästi, enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa soten lääkäri hoitaa päivässä noin 7-8 potilasta kun esimerkiksi Mehiläisessä lääkäri hoitaa päivässä lähes 30 potilasta. Miksi näin? Ongelma on tietojärjestelmä, työnjohto, organisointi, kannustimet ja hallinto. Omalääkärimalli on yksi keino parantaa työn tuottavuutta. Esimerkiksi purkamalla raskasta hallintoa, voidaan saada miljardin säästöt. Vähentämällä vajaassa käytössä olevia kiinteistöjä, leikkaussaleja säästetään toinen miljardi. Muuttamalla hyvinvointialueiden kannustimia, säästetään kolmas miljardi. Nyt alueet saavat rahaa sairaiden ihmisten määrästä, kun pitäisi saada lyhentyneistä potilasjonoista, sairauksien ennaltaehkäisystä, potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Näyttää siltä, että osa päättäjistä tietää nämä ongelmat ja niihin keinot, mutta eivät saa päätöksiä aikaiseksi poliittisista syistä. Politiikka on liian syvällä sotessa. Eikö kannattaisi tehdä kunnon kokeilu? Annetaan yksi hyvinvointialue esimerkiksi Mehiläisen hoitoon ja seurataan muutama vuosi tuloksia. Alussa Mehiläisellä olisi käytössä se rahamäärä, jonka hyvinvointialue sai hallitukselta, sen jälkeen saaduista säästöistä yritys saa puolet edellyttäen, että alueen väestö ja henkilöstö ovat tyytyväisiä, jonot lyhenevät.

 

Ostamisen helpottaminen

Lähes 30 vuotta sitten kokeilussa ollut asiakkaan itse käyttämä skanneri ”kapula”, ”luuri”, on nyt tullut suurempiin kauppoihin uudesti syntyneenä. Selvityksen mukaan silloin ”kapulaa” käytti noin 25-30% asiakkaista. Käyttäjiä oli kaikista ikäryhmistä, montaa senioria auttoi lapsenlapsi. HOK:ssa uusi tapa maksaa nimettiin Express-linjaksi. Ostamisen helpottamiseksi suunniteltiin myös oma ostoskassi. Kassin vaatimuksia olivat; siihen mahtuu perheen kertaostokset, sitä pystyy nainenkin kantamaan, se pysyy pystyssä ostoskärryssä ja auton takakontissa ja tyhjänä se menee helposti kasaan. Kehittämissuunnitelmissa oli, että kun asiakas tulee omalle kassalleen, laittaa kapulan telineeseen ja S-Kortin porttiin, ostokset kirjautuvat asiakkaan tilille, hän saa kuitin ja portti avautuu, hänen ei tarvitse käsitellä ostoksiaan moneen kertaan ja ostoskassiaan vain nostaessaan sen ostoskärryistä autonsa takakonttiin. Helppoa, vaivatonta. Valitettavasti kehitystyö ja kokeilu silloin pysähtyi maahantuojan rahapulaan.

Miksi uutta rahastusjärjestelmää ei ole hyödynnetty kaikilta osin? Nykyiset myytävät ostoskassit kassoilla ovat värikkäitä ja kauniita, mutta ei käytännöllisiä tähän uuteen rahastusjärjestelmään. Pitää suunnitella ja teettää ostoskassi, joka täyttää samat kriteerit kuin 30 vuotta sitten ja näin helpottaa asiakkaan ostamista. Tunnen tarpeen, olen suunnitellut ne vanhat, toimivat ostoskassit, ne toimivat minulla ja monella muulla vielä tänäänkin, ovat kestäviäkin. Kaikkea vanhaa hyvää, toimivaa ei kannata aina hylätä.

 

Miksi koulut voivat pahoin?

Viime vuosisadan loppupuoliskolla kouluissa oli kuri ja järjestys, opettajaa kunnioitettiin, ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita, liikuntaa oli paljon koulussa ja vapaa-ajalla. Oppimistulokset olivat hyviä. Tietämäni mukaan kouluampumisia ei ollut.

Tällä vuosisadalla opettajien järjestyksenpito-oikeuksia on kavennettu tai niitä ei käytännössä ole ollenkaan, oppitunneilla osa oppilaista tekee ja huutaa mitä tykkää lakki päässään, osa pelaa kännyköillään eli oppimisympäristö on rauhaton. Oppimaan halukkaat eivät pysty keskittymään. Ei ole ihme, että oppimistulokset huononevat. Asia ei korjaannu sillä, että vaaditaan lisää avustajia, rahaa, jopa vartijoita kouluun ja häiriköt ehdotetaan sijoitettavan johonkin erillisiin punkkereihin. Lasten kasvatusketju kotoa päiväkotiin, sieltä alakouluun ja yläkouluun ja sieltä lukioon tai ammattioppilaitokseen pitää korjata ja samansuuntaistaa. Jos ei opita, pitää kerrata ennen kuin pääsee portailla eteenpäin. Korjausprojektiin mukaan kouluhallitus, vanhemmat, koulujen henkilökunta ja koululaiset. Poliitikot mukaan vasta, jos lakimuutoksia tarvitaan. Lapset pitää jo kotona opettaa kunnioittamaan vanhempia ihmisiä ja opettaa hyvät käytöstavat.  Vanhempien tulee pitää yhteyttä kouluun, opettajiin ja tukea heitä. Tästä nykyisestä ahdingosta selvitään vain kotien ja koulujen hyvällä yhteistyöllä. Tätä ongelmaa ei hallituskaan pysty yksi korjaamaan.

 

Lähiruokatori Heila jokaiseen maakuntaan

Vuoden lähiruokateko 2024 oli Lähiruokatori Heila Heinolasta. Heila on toiminut menestyksellisesti jo yli 15 vuotta, joten konsepti on testattu ja toimii. Jo vuosia maataloustuottajat ovat protestoineet kauppaketjuja vastaan heidänkin hintojensa halpuuttamisesta. Kauppaketjut ovat kuulemma syynä maataloustuottajien tulosten jatkuvaan laskuun. Tulonmuodostus tuotantoketjussa tuottaja-teollisuus-kauppa-kuluttaja ei ole tasapuolinen. Tätä ongelmaa ovat lähes kaikkien puolueiden maatalousministerit luvanneet ratkaista, mutta mitään merkittävää ei ole saatu aikaan.

Voisiko, varsinkin pienten maataloustuottajien eli lähiruokatuottajien tilannetta helpottaa perustamalla jokaiseen maakuntaan Heila, joka välittäisi kuluttajille 200-300 lähiseudun pientuottajien tuotteita? ”Äiti-Heila” antaisi nimen käyttöoikeuden, valvoisi konseptin toteutumista ja kehittämistä sekä hoitaisi sovittua yhteismarkkinointia ja tiedottamista. Maakunnan Heilan yrittäjät valittaisiin samoilla perusteilla kuin ”Äiti-Heilassakin”. Usko luomu-ja lähiruokaan, kokemusta menestyvästä yritystoiminnasta sekä jotakin omaa tuotantoa esimerkiksi, leipomo, liha, vihannes-marja, olut jne. Uusi Heila pitää perustaa maakunnassa olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle, kuten 24h liikennemyymälät, Prisma, Citymarket, Lidl jne. Joku rakentaja voisi suunnitella Heilalle sopivan liikekiinteistökonseptin ”Äiti-Heilan” mallin mukaan. Heila menestyy paremmin omassa kiinteistössään kuin osana isompaa liikerakennusta. Rakennuksen ulkoisen olemuksen pitää tukea luomu-lähiruokamielikuvaa. Tätä hanketta on saatava tukemaan maan hallitus, MTK, Luomuliitto, Kuluttajaliitto, Maakuntien Leader ry:t. Hankkeeseen pitää saada EU:n tukea ja rahaa.

Olen Heinolan Heilan synnyttäjä, olen tämän projektin käytettävissä, jos pyydetään.

 

 

Vuoden Lähiruokateko- Heinolan Lähiruokatori Heila

Onnittelut Heilan nykyisille ja entisille yrittäjille ja henkilökunnalle. Tavoitteena Heilaa 2008 perustettaessa oli, että siitä ei tule mikään ”päiväperhonen” vaan pysyvä, kehittyvä myyntipaikka ja ruokapaikka suomalaisille luomu-ja lähiruokayrittäjien tuotteille. Perustaminen ei ollut helppoa. Osa rahoittajista sanoi, että sitä oli jo viisi vuotta sitten Itä-Hämeessä kokeiltu, ei menestynyt. Nykyisen tontin haltija kaavaili tontille jotakin autoiluun ja huoltoon liittyvää. Sain vakuutettua osan rahoittajista ja tontin omistajan luomu-ja lähiruokaan perustuvan kaupan perustamisen järkevyydestä. Perustamista auttoi juuri avatun ABC liikennemyymälän asiakasvirtojen kasvu ja moottoritiellä liikkuvien automäärien kasvu arkisin ja erityisesti viikonloppuisin. Seuraavassa vaiheessa käynnistyi sopivien yrittäjien haku. Tavoitteena löytää yrittäjät, jotka uskovat luomu-ja lähiruokaan ja joilla on jo menestystä yrittäjänä ja joilla oli jotakin omaa tuotantoa, kuten viljapossu, viini, olut. Yrittäjät löytyivät myymäläpuolelle ja ravintolapuolelle. Yrittäjät perustivat yritykset Heilan ympärille ja liikerakennuksen suunnittelu alkoi. Maanomistaja rakensi Heilan rakennuksen ja vuokrasi sen yrittäjille. Perustamisvaiheessa Hesalaisille Savon mökille matkaaville Heilassa oli Hesan jälkeen ensimmäinen oikea lihatiski. Tänään niitä on matkalla jo useita. Heila oli edelläkävijä. Tänään myös lähes kaikki ruokakaupat ovat lisänneet valikoimiinsa luomu-ja lähiruokatuotteita. Heila oli edelläkävijä. Heilan on pitänyt löytää uusia vetovoimatekijöitä. Lähes kolmensadan lähi- tuottajan valikoimat elävät ja kehittyvät. Myös nettimyynti on tullut mukaan. Koko Heilan kiinteistön toiminnot ovat nyt saman yrittäjän käsissä, se helpottaa toimintaa ja tuottaa kustannussäästöjä. Lähiruokaravintolan tarjonta ja palvelu on yksi vetovoimatekijä. Ulkomyynnissä testataan uusien tavarantoimittajien tuotteiden kiinnostavuus. Uusien Heilojen avaaminen on mahdollista vain jo olemassa olevien asiakasvirtojen varrelle. Olen aikanaan niitä ehdottanut muutamien muiden ABC liikennemyymälöiden viereen, mutta esitykset eivät ole saaneet tulta. Maakunnassa voisi olla aina yksi menestyvä Heila. Konsepti on testattu ja hyväksi havaittu. Heila on Heinolallekin merkittävä vetovoimatekijä. Hei Heila Heinolasta jokaiselle...

 

Maailman paras, miksi ei maailman halutuin?

Suomi on maailman onnellisin maa, Suomessa on maailman puhtain ilma ja vesi. Suomi on jääkiekon maailmanmestari. Tamperelaiset markkinoinnin ammattilaiset kertoivat että 170 matkanjärjestäjää eri puolilta maailmaa eivät tiedä missä Tampere sijaitsee, mutta lähes kaikki tietävät, että Suomi on maailman onnellisin maa, jo monta vuotta. Miten tätä on hyödynnetty Suomen markkinoinnissa? Tampere on tehnyt jo paketteja onnellisuusteeman ympärille, saunaan, metsäretkiin, vesistöön, jääliikuntaan jne. Tämän lisäksi Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa muita maita. Meillä on puhdasta luontoa, lunta ja tuntureita, järvikaloja ja terveellisiä metsämarjoja. Miksi emme osaa hyödyntää näitä tämän päivän vahvuuksia? Joulupukkiteema ei puhuttele kaikkia haluttuja kohderyhmiä. Eikö maailmankansalaisia, perheitä juuri nämä asiat kiinnosta; onnellisuus, puhdas ilma, vesi, luonto, turvallisuus ja lasten tulevaisuus. Onko näitä teemoja hyödynnetty, kun hankitaan työntekijöitä perheineen ulkomailta? Hallituksen kannattaisi teettää näistä teemoista uusi Suomen markkinointivideo, jota yrityksetkin työtekijähankinnoissaan hyödyntäisi.

 

Lahden vetovoima hiipunut

Viimeisen T-Median tekemän tutkimuksen mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu on edelleen Tampere, toiseksi vetovoimaisin Jyväskylä ja Kuopio ja kolmanneksi Oulu. Lahti oli tässä listauksessa kahdeksas ja menettänyt hieman vetovoimaansa. Tutkimuksessa vetovoimaan vaikuttivat talouden elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Miksi Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi ja yliopistokaupunkileima eivät ole vaikuttaneet myönteisesti? Eikö markkinoinnissa hyödynnetty näitä uusia vahvuuksia vetovoimaan? Myönteistä taulukossa on, että Lahden takaa löytyvät Helsinki ja Vantaa, tämän pitäisi parantaa Lahden vetovoimaa pääkaupunkiseudulle. Oletan että Lahdella on parannettavaa kustannusrakenteessa ja yhteisöllisyydessä. Politiikassa ei puhalleta yhteen ”Lahden hiileen” ei tajuta, että yhdessä olemme enemmän.