Mistä rahat puolustusmenoihin?

Euroopassa on sota ja sen laajentumisen uhka. Meidän naapurina on sotaa käyvä Venäjä. Tätä uhkaa käyttävät kenraalit ja osa poliitikoista taitavasti kasvavan puolustusbudjetin perusteluihin. Sote-alueiden budjetointiin eivät ole voineet lääkärit ja hoitajat vaikuttaa samalla tavalla kuin kenraalit puolustusbudjettiin. On annettu ymmärtää, että puolustusbudjettia ei koske valtion pakolliset leikkaukset ja säästöt. Onneksi budjettipäällikkö Mika Niemelä 21.9, haastattelussa kertoi, että puolustusbudjettiakin pitää voida arvioida uudestaan. Olen samaa mieltä. Voidaanko organisaatiorakennetta keventää? Onko vuosien päähän tehtyjen hankintojen määrät ja aikataulut tänään oikeita? Voisiko hävittäjähankinnat puolittaa ja rakentaa itse tilalle tarvittavia Kroneja? Voiko hävikkihankinnan toisen puolen toimittamista siirtää viisi vuotta eteenpäin? Voidaanko pienemmällä budjetilla saada tehokkaampaa puolustusta tulevaisuudessa, hyödyntämällä aseteknologian kehitystä? Tiiviimpi puolustusyhteistyö ja työnjako Pohjoismaiden kanssa voisi pienentää Suomen puolustusbudjettia hankintojen osalta. Voidaanko varuskuntia keskittää, yhdistää? Tekoälyn hyödyntämisen säästöt? Oma puolustusteollisuus myös pienentää hankintakustannuksia ja parantaa työllisyyttä. Sotilaiden koulutusviennistä voi myös saada tuloja.

 

 

Miten kaupungin keskustan osumatarkkuutta parannetaan?

ESS 20.9.2026 kirjoittaa että uusien yritysten valinnat osuvat huonosti Lahden keskustaan. Mistähän tämä johtuu? Syyllisiä ovat osaltaan kaupungin nykyiset ja entiset päättäjät. Kaavoituksella on luotu hypermarket-alueita kaupungin laitamille, jossa on edullisemmat tontit ja ilmaiset parkkipaikat. Paikallisliikenteen sujuvuutta keskustassa on vaikeutettu, asiakkaat ohjataan torilla kauemmaksi. Yksityisautojen pysäköinti keskustassa on hankalaa ja kallista. Kaupungin saama pysäköintitulo on pieni, vaatimaton sen rinnalla mitä kaupunki saisi verotuloja keskustan menestyneiltä yrityksiltä. Kaupungin tulosaluejohtajat miettivät vain omaa tuloaluettaan ja kukaan ei mieti kaupungin keskustan kokonaiskehittämistä. Osasyyllisiä ovat myös keskustassa toimivat yritykset, liian vähän on yhdessä tekemistä, tapahtumia, aukioloaikoja, mainostamista, tiedottamista, nettinäkyvyyttä. Yhdessä olemme enemmän.

Keskustan vetovoimatekijöitä ovat, elävä, tapahtumarikas tori. Tori on kaupungin sydän, kun se sykkii, kaupunki menestyy, samoin kauppahalli, kivijalan palvelevat erikoisliikkeet, kuukausittaiset, tapahtumat kuukausimarkkinoiden lisäksi, kahvilat, ruokapaikat, ravintolat. Keskustan kivijalkakaupalla on erilaiset valikoimat kuin hypermarketeilla, siellä on asiantunteva palvelu ja asiakasystävälliset aukioloajat, se hyödyntää myös nettikauppaa ja nettinäkyvyyttä. Tätä kannattaa kaupungin tukea, eikä vaan katsella sivusta. Tarvitaan tekoja eikä vain lupauksia.

 

Mikä on reilua ja mikä ei?

Kepun vaalimainoksessa kerrotaan vain tuotteen tuottajan saama hinta ja kaupan perimä hinta asiakkaalta ja annetaan ymmärtää, että erotus kuuluu kaupalle. Jätetään kertomatta elintarviketeollisuuden maksama hinta tuottajalle, varmasti sen takia että saadaan taas kauppa syylliseksi ja tuottajien osaksi omistamille elintarviketeollisuuslaitoksille puhtaat paperit. Tämä ei ole reilua. Koko elintarvikeketju pitää perata tuottajasta ruokapöytään. Jokaiselle ketjun toimijalle pitää jäädä työpanostaan ja kustannuksiaan vastaava osuus tuotosta. S-kauppa on perannut oman osuutensa viime vuosisadan lopulla, rönsyt karsittu, tappiolliset toimipaikat lopetettu, logistiikka oikaistu, löydetty toimiva liiketoimintakonsepti, jolla Suomessa voi pärjätä kannattavasti. S-kauppa toimii tehokkaasti ilman valtiovallan tukiaisia. Mitä elintarviketeollisuus on tehnyt? mitä tuottajat ja MTK on tehnyt? On etsitty syyllisiä muualta, on säädetty uusia lakeja. Onko oikein, että maataloustukia maksetaan tiloille, jotka eivät tuota elintarvikkeiden raaka-aineita, elintarvikkeita, voittoa tuottajille elintarvikeyrityksille jne ? Uudellamaalla suurimpia saajia ovat mm. Valio, Ruokatieto, Sivistysliitto. Jos sama potti jaettaisiin vain oikeille tuottajille, he saisivat tukea merkittävästi nykyistä enemmän ja kannattavuus paranisi. Asiantuntijoiden mukaan tukia ei kannattaisi jakaa liian pienille tiloille, koska niitä on vaikea saada kannattavaksi. Onko keskustan lääke maatalouden ongelmiin vain lisää rahaa veronmaksajilta? Odottaisin rinnalle myös maatalouden toimijoiden omiakin kehittämistoimenpiteitä.

ps. en löytänyt Kepun mainosta Facebookista enää 12.9. ilmeisesti poistettu

 

Miten tähän on tultu?

Ari Yli-Teevahainen kirjoitti Itä-Häme lehdessä 10.9.2026 oman näkemyksensä tämän päivän kauppakilpailusta ja osuustoiminnasta. Kannattaa myös miettiä miten tähän on tultu? Olen elänyt aikaa, jolloin moni osuuskauppa oli konkurssin partaalla ja moni kauppa sulautui naapurikauppaan, jolloin osuuskauppojen ja myymälöiden määrä Suomessa pieneni rajusti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla S-kaupan päivittäistavarakaupan markkinaosuus oli alle 10% ja koko maassa alle 15%. K-kaupat olivat selvä markkinajohtaja. Osuuskaupat eivät ongelmiinsa saaneet mitään ulkopuolista yhteiskunnan tukea, eikä ”ilmaisia” tontteja. Ryhtiliike tapahtui viime vuosisadan loppupuolella. Luotiin nykyinen rakenne. Rönsyistä luovuttiin, tappiolliset toimipaikat lopetettiin, logistiikka oikaistiin, henkilökuntaa vähennettiin ja valmennettiin, luotiin nykyiset alueosuuskaupat ja ketjut Prisma, S-Market, Sale-Alepa, Sokos,  ABC, hotelli-ravintolaketjut, luotiin jakelukeskus INEX, rakennettiin nykyinen bonusjärjestelmä. Alueosuuskauppojen tavoitteena on tarjota asiakasomistajilleen parasta palvelua ympäri maata. Ari, eikö osuuskauppa ole hyvä, ei paha? Menestys johtuu toimivasta liiketoimintakonseptista, osaavasta, palvelevasta henkilökunnasta. Syntynyt liiketoiminnan voitto käytetään maakunnan palvelujen kehittämiseen, se ei mene kauppiaan tilille, eikä ulkomaille, paratiisisaarille. Ei kannata olla kateellinen S-ryhmän menestymiselle, se ei ole tullut tyhjästä, se on vaatinut paljon rohkeita päätöksiä ja työtä maakuntien hyväksi, Ei kannata aliarvioida asiakkaiden valintoja. Yhdessä olemme enemmän.

 

Miksi tietokoneen käyttö vaikeutuu?

Olen syöpäsairas diabeetikko, kohta 82v. Viime vuoteen saakka pystyin toimimaan yhä tiukemmaksi tulleessa tietosuojamaailmassa. Lukemaan diginä tilaamani päivän lehdet, käyttämään s-postia, käyttämään blogpost.com sivustoani ja Facebookia, maksaa laskuja, Maisa ohjelman ja kirjoitusohjelman käyttö, tilata lippuja ja tavaraa nettikaupasta.

Viimeisen vuoden aika tarvitsemieni ohjelmien ja palvelujen käyttö on vaikeutunut. Viimeksi HS lukuoikeus näköislehteen ei toiminut, kuvien siirto blogspot sivulleni ei toiminut, kirjoittamani päiväkirjan valmiit sivut katosivat, iltapäivälehtien tilaukseen on tullut extra ja + tilaukset, jotka maksavat enemmän, sähköpostin lähettäminen ei onnistu, tunnuslukujen tarve kasvaa pilviin

Näyttää siltä, että parantuneen tietoturvan nimissä vaikeutetaan aikaisemmin käytettyjä ohjelmia, palveluja. Tosiasia on että, tämän varjolla saadaan käyttäjä käyttämään uudistusta, joka merkitsee firmalle lisää myyntituloja. Nuoret ”nörtit” suunnittelevat ja kehittävät jatkuvasti ”kikkoja” miten käyttäjä saadaan harhautettua heidän koukkuihinsa, joka tietää murheita, vaivaa palvelun aikaisempien käyttäjille.

Pitäisi jakaa nämä ohjelmat ja tarjonta kahtia, alle ja yli 70- vuotiaille. Säilytetään vanhemmille tulevat ohjelmat ja käyttö yksinkertaisena ja helppona. Tällä tavalla pidämme yhä kasvava yli 70v joukko mukana yhteiskunnassa ja nettipalvelujen käyttäjänä. Heillä tietoturvan tarve ei ole niin suuri kuin työssä käyvillä.

Kulosaaren kartano ja Kivinokka

Kulosaaren kartanon historia yltää aina 1500-luvulle saakka jolloin se sai alkunsa perustetusta rälssitilasta. Augustin Ehrensvärdin perusti 1753 Kulosaaren kartanoon vapaamuurareiden ylläpitämän Suomen ensimmäisen lastenkodin.

Helsingin kaupunki osti kartanon 1927. Vuodesta 1937 alkaen vuoteen 2023 rakennukset vuorattiin Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:lle, joka käytti rakennuksia juhla- ja kokouspaikkana. Pikkumökin vuorattiin jäsenille.

1930-luvulla Kartanon vanhoille kivisille metsäalueille oli perustettu Kivinokan kansallispuisto ja pellot annettu siirtolapuutarha-alueeksi. Kivinokan alueelle kesämajoitusta varten sai rakentaa lautapohjan, jonka päälle voi pystyttää teltan tai pahvimajan, joka oli talveksi purettava aina pois. Kiinteä mökkiasutus, harjakatto mökkeineen syntyi viime sotien aikana. Nykyään alueella on noin 400 pientä mökkiä, joiden koko, rakenteet, sisustus, ympäristön käyttö on rajoitettu.

Kaupunki myi suojellun kartanoalueen 2025 Lähdemäkien perheyritykselle, joka kehittää sitä avoimeksi matkailu- ja sauna-alueeksi. Siihen kuuluu mm. empiirityylinen päärakennus, sauna ja huvilarakennuksia, kymmenen pikkumökkiä ja mahdollisuus rakentaa 10 lisää, uimaranta

Muita toimijoita ja toimintoja alueella ovat kioski-kahvila, kesämajalaisten sauna, kesäteatteri, venesatama, uimaranta, viljelypalstat, Herttoniemen Siirtolapuutarha, luontopolut, jalkapallokenttä 

 

Ruokakauppa voisi pelastaa kyläraitin?

HS 30.8.2026 kirjoittaa että ruokakauppa voisi pelastaa kyläraitin. Kyläraitit ovat paikkakunnan identiteetti. Ruokakauppojen ahneus kuulemma pilaa Suomen pikkukuntien keskustat. Kauppa saadaan taas syylliseksi tähänkin, kauppa on syyllinen korkeisiin hintoihin, kauppa on syyllinen maataloustuottajien ahdinkoon, varsinkin S-Kauppa. Tiedän että monet kyläkaupat toimivat vuosia tappiollisina ennen kuin ne lopetetaan. Kokemuksesta tiedät, että kauppa ei ole ollut ensimmäinen kylästä, kunnan keskustasta poistunut. Ensiksi lopetettiin koulu, sitten poistui pankki, siten posti ja vasta tämän jälkeen kauppa. Palvelujen karsimiseen vaikuttivat myös alueen asukkaat, haluttiin isompien valikoimien ääreen ja lähikaupasta ostettiin vain unohtunut hiiva tai maitopurkki. Jälkeenpäin voidaan ajatella, että jos palveluja olisi keskitetty kaupan ympärille, kylän baari, bensapumppu, posti, nettitilausten noutopaikka, rautakaupan tilauspalvelu jne, ruokakappakin olisi ehkä säilynyt pidempään. Nyt näitä palveluja tarjoaa monessa pikkukunnassa ABC liikennemyymälä. Kyläraitin ruokakaupan olisi voinut pelastaa alueella asuvat ihmiset, esimerkkinä Vuolenkosken kylä, kunta ja valtiovalta ja kauppaa pyörittävä yritys. Ei ole yhtä syyllistä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Miksi muualla asuvat puuttuvat Heinolan asioihin?

Ihmettelen miksi SDP:n eläkeläisvaltuutetut eivät tätä tiedä. Vai haluavatko he Heinolasta kutistuvan, sisäänpäin lämpiävän pikkukaupungin? Olen asunut kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa, sieltä on kertynyt paljon ”hiljaista tietoa” ja ideoita, joita halun tarjota Heinolan nykyisten päättäjien käyttöön. Kauempaa näkee paremmin. Se on rakkautta kotiseutuun, Heinolan on syntymä - ja koulukaupunkini. Haluan Heinolalle hyvää.

”Kateus vie kalatkin vedestä” Heinolassa se alas-ajaa lähes kaikki Luomupekan toteutetut ideat, Suomen Joulupuukaupunki, yhteisöllinen Joulunavaustapahtuma, Kaupunkisydän ry, Jääveistokisat, hiekanveistokisat, toritapahtumat. Harva on seppä omalla maallaan. Onneksi muutama on säilynyt, Lähiruokatori Heila, Peräkonttikirppis, Siltojen Martat ry, Kyläyhdistys Sepäntähti ry. jne. Citymarketin parkkipaikalla olen järjestänyt monet Moottorisahaveistokisat yrittäjien tuella. Olen tehnyt yli 10v ”töitä” Prisman saamiseksi Heinolan, sitä rakennetaan ja avataan maaliskuussa 2027, se tuo Heinolaan töitä, euroja ja vetovoimaa. Olen esittänyt lukuisia ideoita, miten Prisman tuloa Heinola voisi hyödyntää enemmän moottoritieltä poikkeavia ja kaupungin keskustan piristykseksi. Yhdessä olemme enemmän

 

Väärät tulosennusteet ja tulokset

Kuinka ollakkaan, nyt kun hallitus vihdoin kertoo myönteisistä tuloksista, niin Kalevi Sorsan säätiö (SDP) lyttää kaikki ennusteet (mm. Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö, Pellervo, Pankit jne.) vääriksi, liian positiivisiksi. Vaalit tulossa. Ilmeisesti SDP on tilannut selvityksen Kalevi Sorsa säätiöltä juuri tähän saumaan. Sitä saa mitä tilaa. SDP vähät välittää Suomen noususta, tärkeintä on, että tulossa oleva vaalivoitto ei sula. Samoin kun erään lehden tutkimuksen mukaan keskustan puheenjohtaja olisi sopivin ja paras henkilö seuraavan hallituksen pääministeriksi, niin seuraavalla viikolla esiteltiin tutkimus, jossa edelleen SDP:n puheenjohtaja olisi halutuin seuraava pääministeri. Jos vastaajista suurin osa oli SDP:n kannattajia niin ei tulosta tarvitse ihmetellä. Taas sitä saa mitä tilaa.

Kyllä äänestäjillä on vaikea valita, kun puolueet monilla eri keinolla ja tutkimuksissa muokkaavat äänestäjien mielipiteitä, osittain väärillä tiedoillakin. Tämä tapa muistuttaa jo kohta naapurimaan vaalivaikuttamista. Toivoisin rehellisyyttä, toisen mielipiteiden arvostamista. Suomen etu tulisi olla edellä puolueen etua. Yhdessä olemme enemmän.

 

Prisman "Tukkutori" vanha idea

Kuulemma ketjuohjauksen nuori porukka on keksinyt mullistavan uuden idean ison Tampereen Prisman sisälle ”Tukkutorin” jossa myydään ruokatavaraa isoissa erissä pienille yrittäjille, ravintoloille ja tavallisille asiakkaille, suurperheille. Tämä ketjuohjauksen porukka on suunnilleen syntynyt silloin kun tätä ideaa on jo testattu ja kokeiltu monissa isoissa yksiköissä niin K ja S kaupoissa. Monessa yksikössä se toteutettiin niin että suurpakkaukset olivat alimmalla hyllyllä ja lattialla. Tämä kokeilu osittain kaatui siihen, että Suomessa perheiden koko pieneni ja yksinelävien määrä kasvoi ja volyymi oli liian pieni. Uutta tässä salassa valmistellussa tukussa on se että, se kohdistetaan pienyrittäjille ja ravintoloille. Tunnen paljon pienyrittäjiä, jotka pitävät ostopaikkanaan ihan tavallista Prismaa. Se on usein lähellä, edullinen, pitkät aukioloajat ja yrittäjän ei tarvitse pitää isoa omaa varastoaan. Kotiinkuljetuspalvelua yrittäjille kannattaa kehittää, se säästää pienyrittäjän kallista aikaa.

Tämä uusi” Tukkutori” kilpailee oman ryhmän noutotukun Meira Novan kanssa. Onko tämä sisäinen kilpailu viisasta? Vai pudottaako se hintoja asiakkaan eduksi? Näkee ken elää.

Pekka Rusila, 81v  eläkeläiskauppias, Helsingistä, Pirkanmaan Osuuskaupan perustajajäsen

PS. Ei ole hyvä sijoittaa samaa tavaraa eri puolille kauppaa. Asiakkaalle tulee väärä kuva valikoimasta ja ostaminen vaikeutuu. Aikanaan kun luomutuotteet tulivat kauppaan, ne sijoitettiin kaikki omalle hyllylle, nurkkaan. Selvisi että sinne eksyivät ne luomufanit, tavallinen asiakas ei sinne löytänyt. Sitten tuotteet sijoitettiin tavararyhmiinsä ja hintalappuihin näkyvästi "Luomua", niin myynti kasvoi. Uskon että tässäkin sama logiikka toimii. Vanha testattu idea onkin parempi kuin uusi.

 

Hiljeneekö Heinolan keskusta?

Se on jo hiljentynyt. Kaupunki ei ole viime vuosina kehittänyt keskustaa ja toria, kaikki yrittäjät eivät ole uudistaneet toimintaansa (valikoimia, palvelua, tapahtumia, aukioloaikoja), yhteistyö on puutteellista, aukioloajat ovat kirjavia. Näyttää siltä, että kädet taskussa valitetaan keskustan tyhjenemistä, tekemättä itse mitään. Etsitään syyllistä muualta. Tarvitaan enemmän tekoja.

Heinolan kannalta on tärkeää, että yhä useampi moottoritiellä kulkeva poikkeaa Heinolaan, Vuohkallioon, Citymarkettiin, Prismaan. Jos Prismassa on myös Apteekki, silmälasipalvelut ja Hesburger se lisää Prisman vetovoimaa ja tuo lisää veroeuroja Heinolan kaupungin kassaan. Prisman tulo myös vähentää ostosmatkoja Lahteen ja parantaa työllisyyttä. Heinolan keskustassa on jatkossa myös apteekki, silmälasiliike ja Alko. Kaupungilla on tyhjä ”E-Liikkeen” tontti hyödynnettävänä ja Poppelin kehittämisen vauhdittaminen. Asiakkaat voivat omilla valinnoillaan myös ohjata ja vaikuttaa kehitykseen.

Kun moottoritieltä poikkeavien määrä kasvaa, sitä voi myös keskustan yrittäjät hyödyntää. Olen aikaisemmin esittänyt monta ideaa kaupungille asiakkaiden ohjaamiseksi Citymarketista, Prismasta, Vuohkalliosta kaupungin keskustaan ja torin kehittämiseksi kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuoneeksi. Miksi kaupunki ei ole näihin ideoihin, keinoihin tarttunut? Vai onko Heinolan elinvoiman kehittäjillä parempi idea? Yhdessä olemme enemmän.

 

Alkoholilain uudistus ei tasapuolinen

Uusi alkoholilaki ei ole tasapuolinen eri yrittäjille. Ulkomailta voi tilata mietoja ja väkeviä kotiovelle, Alkosta voi tilata kaikkia tuotteita kotiovelle, ennen klo 21, mutta ulkomailta voi tilata ja toimittaa tämän kellonajan jälkeenkin, ei tasapuolista, suositaan ulkomaalaisia toimittajia.  Suomen ruokakaupoista voi tilata 8% viiniä ja olutta kotiovelle. Ravintoloista ei voi ostaa kotiin alkoholia, tämä ei ole reilua. Ravintolasta voi tilata ruokaa kotiin, mutta ei ruuan kanssa viiniä, erikoista. Vaikuttaa siltä, että lain laatia ei ole tiedostanut lain kaikkia vaikutuksia ja puutteita. Olettaisi että laki suosisi suomalaisia tuotteita, toimijoita. Pyydän että nämä lain valuviat korjataan.

 

Kiitos SOTE !

Sote oli Suomen historian suurin uudistus. Soten kustannukset vuodessa ovat yli 26 miljardia euroa. On ymmärrettävää, että se ei vuodessa ja kahdessa tule valmiiksi, tarvitaan jatkuvaa hienosäätöä. Kun lukee lehtiä ja seuraa poliittista keskustelua tule helposti ajatus, että Sote on susi, ainakin opposition mielestä. Sote uudistus on liikaa poliitikkojen temmellyskenttä, oikeiden asiantuntijoiden sijaan. Kaikki puolueet ovat olleet Sote uudistusta yrittämässä vuosien varrella. Poliitikkojen ansiosta Sotesta tuli liian byrokraattinen, monitasoinen organisaatio. Hyvinvointialueet ovat hyvin eri tasoisia kooltaan ja väestömäärältään. Tulokset vaihtelevat suuresti eri alueiden kesken.

Minä olen hyödyntänyt Sote palveluja Heinolassa, Lahdessa ja nyt Helsingissä. Olen syöpäsairas diabeetikko yli kahdeksankymppinen. Olen saamiini palveluihin oikein tyytyväinen ja osaksi sen takia olen vielä rivissä mukana. Miksi? Olen ottanut päävastuun hoidostani itselleni. Ennakoin rokotukset, lääkärissä ja hammaslääkärissä käynnit, varaan ajat riittävän ajoissa. Maisan kautta olen yhteydessä hoitotiimiini, omalääkäriini lähes kuukausittain. Libren avulla hoitotasapainoni on kunnossa, syöpä on hallinnassa jo yli 20 vuotta. Liike on lääke, sauvakävelen keskimäärin 5 km joka päivä, syön terveellistä lähi-kotiruokaa, alkoholin kulutus on minimissä ja paino on hallinnassa.

Uskon että 20/80 sääntö pätee Soteenkin eli 20% valittaa osittain poliittisista syistä ja 80% ei valita eli ovat tyytyväisiä. Sotea kehitetään joka päivä ja siinä auttaa tekoäly, omalääkärimalli, liikkuvat palvelut, liikuntareseptit, yhteistyö, ennakointi ja varautuminen tulevaan. Kiitos Lääkärihoitajat, olette mahtavia ammattilaisia.

 

Visit K-Supermarket kampanja?

Monissa laajemmissa hintavertailuissa K-kauppa on selvästi kalliimpi kuin S-kauppa. Kesko on keksinyt oivan keinon hämärtää tätä tutkimustulosta. On löydetty 250 K-Supermarkettia, joiden valikoima tai palvelu poikkeaa ketjuvalikoimista. Siellä on lähiseudun tuotteita enemmän kuin muualla, siellä on erikoinen palvelutiski, siellä on erilaisia palveluja, kuten koirakärrit, siellä on hyviä osaajia, kuten kalamestari. Kannustetaan mainonnassa ihmisiä ruokamatkailuun.

Vastavetona S-Market ketju voisi nimetä koko Suomesta 1000 lähitilaa, jotka toimittavat tuotteitaan S-Markettiin ja ensi kesänä suomalaiset ja matkailijat voisivat poiketa lähitilalla tutustumassa miten suomalaista, terveellistä lähiruokaa tuotetaan. Käynti palkitaan lähitilasetelillä, jolla saa lähimmästä S-Marketista ko. tuotteet edullisemmin. Tällä kampanjalla tuettaisiin ja tehtäisiin tunnetuksi lähiruokatuottajia ja osoitettaisiin että lähituottaja ja S-Market tekevät hyvää yhteistyötä ja pärjää hyvin hintavertailuissa. Keväällä kampanja avattaisiin lähikoulujen vierailuilla lähitiloilla teemalla ”Mistä lähiruoka tulee?”.

 

Onko ”koko Suomi asuttuna” tavoitteesta luovuttu?

Poliitikkojen mainoslauseissa vielä toistuu ”Pidetään koko Suomi asuttuna”. Käytännössä jo vuosikymmenien ajan kyläkouluja lopetetaan, kyläkauppoja lopetetaan, postin palveluja keskitetään, sivuteiden kunto rapistuu, maaseudun investointeihin on vaikeaa saada rahoitusta, maaseudun yritykset vähenevät, maaseudun asukkaat muuttavat pois asutuskeskuksiin jne. jäljet eivät tue tavoitetta.

Viime aikoina on joitakin merkkejä asenteiden muutoksesta. Toteutettu ”Tyhjien talojen asuntomarkkinat” oli menestys. Vuolenkosken kylän kasvutarina on ollut menestys, kun toimeen tartutaan. Miksi näitä hyviä esimerkkejä on niin vähän? Koska yhteiskunta ei kannusta muuttamaan kylille. Lasten hyvä kasvuympäristö, terveydelliset syyt, edulliset asumis- ja elämiskustannukset, etätyömahdollisuudet, yhteisöllisyys, puoltavat asumista maaseudulla. Eihän kaikki valtion ja kuntien palvelut tarvitse maaseudulla olla joka päivä saatavilla, osa voisi olla kerran viikossa osa kerran kuukaudessa netin lisäksi jne. Kuntien rakennetta tulisi muokata näitä tavoitteita tukevaksi ja osa vastuista siirrettävä vahvemmille harteille, kuten terveydenhuolto. Onko parjattu maakuntamalli herätettävä henkiin?

Norjassa on tutkittu että 15-30 vuotiaat muuttavat pois kyliltä, lähinnä opiskelemaan. On myös nyt todettu, että opiskelun jälkeen, kun perheen perustaminen on ajankohtaista, haikaillaan muuttoa kotiseudulle. Norjassa näitä haikailuja tuetaan, kannustetaan muuttamaan. Aluepolitiikalla tuetaan maalle muuttoa, elinvoimaa ylläpidetään verohelpotuksilla ja palveluja hajauttamalla. Esimerkiksi 2 lapsen perhe voi säästää alueellisten etujen kautta lähes 20000 euroa vuodessa. Maaseudulle yrityksen perustaja saa edullista valtion takaamaa lainaa helposti. Näitä porkkanoita pitäisi tarjota myös Suomessa kylille muuttajille. Juuri nimitetty Englannin uusi pääministeri lupasi lisää valtaa alueille, seurataan mitä se merkitsee?

Venezuelan korruptio tilanne?

Venezuelan maanjäristyksessä on yli 20000 menettänyt kotinsa. Venezuelan entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä kertoi 16.7. aamu TV:ssä maan korruptiosta viime vuosien aikana. Monia projekteja, joihin oli rahoitus saatu ulkomailta, ei ollut aikomustakaan toteuttaa, vaan rahat menivät virkamiesten ja poliitikkojen taskuun. Pystyykö Trump tämän vallitsevan käytännön muuttamaan? Tämä oli maan tapa. Varmasti näin kävi myös suomalaisten lähettämille avustuksilla. Suomi on lähettänyt mm. muuttoliikekriisiin 200000 euroa YK:n kehityspankkien kautta. Lahjoitusrahojen käytön seuranta oli olematonta. Varmasti monessa maassa. Suomessakin kerätään parhaillaan rahaa, avustuksia maanjäristyksen uhreille. Suomen Punainen Risti ja Suomen Lähetysseura ovat lähettäneet rahaa, hätämajoitustarvikkeita ja avustustyöntekijöitä nyt Venezuelaan. Miten varmistetaan, että avustukset menevät niitä tarvitseville? Pitää ottaa oppia pääministeri Orpolta, avustus on myönnettävä ehdollisena, rahaa ei siirry ennen kuin” kuokka” on maassa. Uskon että tämä Venezuelan kehitysapujen käyttö on vain yksi esimerkki myönnetystä avun väärästä käytöstä. Näitä väärinkäytöksiä löytyy lisää muualtakin. Suomalaisten verorahojen jako maailmalle on ollut ja ehkä on vieläkin leväperäistä. Seuranta ontuu. Tarttis tehdä jotakin. 

Suomessa ravintoloilla menee huonosti

Uutiset kertovat, että Suomessa ravinotoilla menee huonosti ja konkursseja on paljon. Ravintoloita lopettaa enemmän kuin avataan uusia. Tiedot kertovat, että HOK-Elannon ravintoloiden tulokset eivät poikkea valtakunnallisesti eli myynti ei käy. Huonoa tulosta selitellään Suomen taloustilanteen heikkoudella, tuotantokustannusten nousulla ja kuluttajien säästäväisyydellä eli ei uskalleta kuluttaa.

Kun S-ryhmäläiset eli vihreän kortin omistajat joita on 2,5 miljoonaa käyvät pääkaupunkiseudulla he kertovat, etteivät löydä S-Ryhmän ravintoloita. HOK-Elanto ei halua helpottaa jäsenten ostamista. HOK-Elannolla on omia jäseniä lähes 800000. Ravintoloiden nimet ovat vieraskielisiä ja ravintolan ulkopuolelta puuttuu yllä oleva Bonusetu-logo (noin A5 kokoinen) joka muualla Suomessa on kaikkien S-Ryhmän toimipaikkojen käyntiovessa. Perusteluna kerrotaan, että ei sovi liikeideaan. Miksi se sopii muiden alueosuuskauppojen ravintoloiden ja toimipaikkojen ja yhteistyökumppaneiden liikeideaan ja oviin, esim. Silmäasema. LähiTapiola, monet Apteekit, Oral, Linnanmäki, Moi. Uskon että syynä on Elannon historian pelko ja "jauhokauppiaiden" aliarvostaminen. Olen kysellyt HOK-Elannon ravintoloiden henkilökunnalta, että häiritseekö S-Bonustarra ovessa myyntiä, heidän mielestään tarra kasvattaisi myyntiä. Mutta herrat ja rouvat konttorissa ovat näköjään toista mieltä. He eivät hyödynnä ylivoimaista kilpailuetua. Uskon kun johto nuorentuu, asenne muuttuu.

  

 

Heinolan torin kehittäminen?

Sanonta ”Tori on kaupungin sydän” kun se sykkii, kaupunki menestyy. Heinolan torin elvyttäminen ei onnistu pikkutapahtumilla. Tarvitaan isompia muutoksia ja kehittämissuunnitelma. Perinteinen torikauppa yleensä on vähentynyt koska, torilta ei enää osteta vaatteita, tekstiilejä, kukkia, leivonnaisia, vihanneksia, hedelmiä kuten ennen. Asiakkaiden ostotarpeen tyydyttävät nykyään lähikaupat, kivijalkakaupat, marketit, hypermarketit ja nettikauppa. Perheillä on nykyään useimmilla kaksi autoa ja halu ostaa suuremmista valikoimista ja kaikki saman katon alta tai postin kautta kotiovelle. Tästä syystä kaupungin torille on luotava uusi menestyskonsepti. Yksi vaihtoehto on tehdä torista kaupunkilaisten ja vieraiden OLOHUONE. Silloin tori ei ole vain asfaltoitu aukio, siitä on tehtävä viihtyisämpi. Pitää olla pienempiä ja isompia istutuksia, lisäksi yksi puu eli ”Halauspuu” stressin purkuun. Pitää olla istuimia, penkkejä erilaisissa ryhmissä, osaksi sateelta suojassa, pari kahvilaa, toisesta makeaa, toisesta suolaista (talvella teltassa), kausiin liittyville torikauppiaille katos (mansikat, marjat, jäätelö, perunat, juurekset, Äitienpäivä -ja joulutuotteet, joulupuukaupungin valot ja kuusi, nuoriso-orkesterimusiikkia, yö treffit torilla kerran vuodessa. jne). Torilla pitää olla kiinteä esiintymislava, äänentoistoineen ja valoineen. Lavalla pitää järjestää yhdistysten yhteistyöllä tapahtumia joka viikolle. Kaupunki voisi lavaa hyödyntää uutisillaan, tiedottamisillaan ja keskusteluilla kaupunkilaisten kanssa. ”Turpakäräjät” joka kuukausi. Tori voisi olla yksi vetonaula vetää Citymarketista, Prismasta ja Vuohkalliosta moottoritien asiakkaita Heinolan keskustaan. Toriaika klo 10-18. Repikää tästä ja tehkää jotakin.

 

Vakuutusyhtiöt eivät arvosta kanta-asiakasta

Olen 81 v ja asun Helsingissä, ajan autolla noin 10000 km vuodessa. Minulla on ollut autovakuutus Lähi-Tapiolassa vuosikausia ja olen kiltisti maksanut sen mitä on pyydetty. Bonusetu sitoo minua myös Lähi-Tapiolaan. Innostuin netissä kilpailuttamaan autovakuutukseni. se antoi tulokseksi 1044 euroa vuodessa, nyt maksan noin 1340 euroa vuodessa. Vertailu osoitti, että Lähi-Tapiola oli minulle edullisin. Soitin 8.7.2026 Tapiolaan ja pyysin vaihtamaan vakuutukseni edullisempaan. Ei kuulemma onnistu, netissä oleva tarjous on vain uusille vakuuttajille ja voimassa ensimmäisen vuoden. Tiedän autonsa vakuuttajia, jotka sanovat aina vuosittain vakuutuksen irti ja hyödyntävät näitä yhtiöiden tarjouksia. Tämä tarkoittaa, että Lähi-Tapiola maksattaa uskollisilla kanta-asiakkaillaan nämä tarjoukset. Minusta tämä ei ole reilua. Reilua olisi uskollisia asiakkaita kohtaa alentaa heidänkin vakuutusmaksuaan vuodeksi saman verran. Tässä Lähi-Tapiola voisi olla edelläkävijä. Palkitaan eikä rangaista. Lisäksi vakuutusyhtiöt kikkailevat vakuutuksen sisällöllä. Esimerkiksi Lähi-Tapiolla sisältö muuttui kolmen vuoden sisällä, omavastuu summat, lunastusetu, ajetut kilometrit vuodessa, tarjoukset uusille asiakkaille jne. Menestyvät yritykset arvostavat kanta-asiakkaitaan ja henkilöstöään.

 

Luomupekan uusi Alkoholilaki

Hallituksen tekemä uusi alkoholilaki tulee Suomelle ja meille veronmaksajille kalliiksi. Vaikka alkoholinkulutus laskisi niin alkoholin suurkäyttäjien aiheuttamat suorat ja välilliset kulut kasvavat. Niistä ei yleensä kerrota. Monen perheen kärsimykset lisääntyvät. Alkoholilain muutos ei suosi eikä tue kotimaista, lähijuomaa. Alkoholin kokonaan vapauttamisen puolesta taistelevat perustelevat vaatimustaan, että EU vaatii. EU:han olemme me. Eli me voimme vaikuttaa EU:n päätöksiin. Jokaisen jäsenmaan pitäisi voida päättää haluaako se väkevien vai mietojen vai molempien kotiin toimitusta? Minä valitsin mietojen juomien kotiin toimitukset, tilaaja maksaa toimituskulut. Suomessa Alko ei toimita mitään juomia kotiin. Alkon aukioloajat ovat samat kuin ruokakaupalla. Suomessa vain mietojen viinien ja oluen kotiin toimitukset kaupan ruokatoimitusten ja ravintolan ruokatoimitusten mukana kotiin, ei puistoihin, tapahtumiin. Lisäksi kotimaiset pienpanimot, viinin ja viskin eli väkevien valmistajat voivat myydä tuotteitaan omista tuotantotiloistaan. Näin tuetaan kotimaisia lähituottajia ja kotimaan matkailua. On yhteiskunnalle helpompaa ja edullisempaa puuttua ennakkoon alkoholin tuottamiin haittoihin, koska jälkikäteen sairauden ja haittojen hoito on paljon kalliimpaa. Alkoholi on viisasten juoma. Hallituksen päätöksessä ei ollut mukana kaikki vaikutusarviot, korostettiin vain vapautumista ei haittoja.