Keskustan parkkimaksut vaikuttavat kivijalkakauppojen asiakasmääriin

Iltalehti kirjoittaa parkkimaksuista. Monet pienten ja keskisuurten kaupunkien keskustat tyhjenevät kivijalkakaupoista ja palveluista. Poliitikot syyttävät edellisiä päättäjiä peltomarkettien synnyttämisestä. Samat nykyiset päättäjät lisäävät keskustan maksullisten parkkipaikkojen määrää, jota virkamiehet perustelevat muutaman sadantuhannen tuloilla kaupungille. Virkamiehet jättävät kertomatta kuinka paljon seuraavien vuosien aikana jää verotuloja tulematta kuolleiden kivijalkakauppojen ja palveluiden takia. Poliitikkojen pitäisi nähdä kokonaisuus, mitä päätökset merkitsevät kaupungin kehittymiselle tulevaisuudessa.

Muutamat pikkukaupungit ovat jo luopuneet keskustan parkkimaksuista ja keskustan elpyminen on alkanut. Parkkeerausta ohjataan parkkikiekolla ja tunnin ja kahden tunnin aikarajoituksilla. Tätä myönteistä kehitystä on ollut mm. Raumalla, Lohjalla, Torniossa, Heinolassa. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä, siellä on 15% liiketiloista tyhjillään ja tyhjeneminen jatkuu ja 15% asunnoista tyhjillään. kielteinen kehitys jatkuu, vaikka Helsingin keskustaan on tosi hyvät yhteydet yleisillä kulkuneuvoilla, juna, linja-auto, metro. Tämä kertoo myös sen, että keskustaan pitää olla myös kohtuulliset kulkuväylät ja maksuttomat parkkitilat autoille. Valitettavasti osa poliitikoista vastustaa yksityisautoilua ja se osaltaan ohjaa kaupunkien suunnittelua. Suomen kaupungit eivät ole vielä valmiita autottomiin keskustoihin. Yhdessä olemme enemmän.

Minulla on kokemusta asumisessa kuudessa kaupungissa Suomessa ja nyt viimeisin kokemus Helsingistä. En ole autolla ajanut kertaakaan kehä ykkösen sisäpuolelle, syy maksulliset, tosi kalliit parkkipaikat, kuljen yleisillä kulkuneuvoilla. Isommat ostokset teen autolla ”peltomarketeissa”.

 

”Älä kysy mitä maasi voi tehdä Sinun hyväksi. Kysy mitä Sinä voit tehdä maasi hyväksi?”

Nämä olivat presidentti John Kennedyn ohjeet kansalaisilleen. Suomen valtiovarainministeriön, Pohjois-Karjalan poikia, budjettipäällikkö Mika Niemelä on presidentin kanssa samaa mieltä, koskien Suomea. Helsingin Sanomien haastattelussa hän nimeää kolme pointia Suomen ongelmista ja suurimmista haasteista ja ne ovat: Hoivamenot, puolustusmenot ja velkojen korot. Korkomenot olivat yli viisi vuotta sitten noin miljardi ja ne ovat 2030 kuusi miljardia. Hyvinvointivaltion palvelulupaus pitää päivittää. Suomalaisten pitää ottaa suurempi vastuu hoivapalveluista ja lähiomaisten hoidosta ja lukion ja ammattikoulun jälkeisestä opiskelusta. Mika Niemelästä on kasvamassa uusi legendaarinen ”Raimo Sailas”. Niemelän mielestä hyvä kansalainen kouluttautuu, päivittää osaamisensa ja ottaa siitä enemmän vastuuta. Hyvä kansalainen hankkii jälkikasvua eli tulevia veronmaksajia. Valtion budjettia on tehty liikaa entisen mallin mukaan, jotakin lisää jotakin pois. Niemelän mielestä pitää kokeilla nollabudjetointia, jossa ei ole mitään itsessään selvyyksiä. Tosiasia on että mitään ei tapahdu ilman isoja muutoksia. Joka elää, näkee.

 

Heinolan keskustan kehittämismahdollisuudet

Keskustan S-Market siirtyy Lidlin viereen. Keskon tulisi hyödyntää tämä kilpailutilanteen muutos ja rakentaa puretulle tyhjälle tontilla K-Supermarket. Toiseen kerrokseen kaupungin tarvitsemia lisätiloja. S-Marketin tiloihin esimerkiksi ”Normaali” alekauppa ja Hämeenmaan ruokaravintola. Kirkkokadusta tehdään kävelykatu. Toria kehitetään heinolalaisten olohuoneeksi ja keskustan tapahtumatoriksi. Keskustasta kauempana olevista yrityksistä osa voisi siirtyä keskustasta vapautuviin tiloihin.

Moottoritieltä poiketaan tulevaisuudessa useimmin Heinolaan, tulevan Prisman ansiosta, ”yksi pysähdys kaksi Hypermarkettia” ja ABC liittymän uusien kauppaliikkeiden ansiosta. Tätä kehitystä pitää kaupungin osata hyödyntää. Citymarket-Prisman ja ABC:n asiakkaita pitää ohjata ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle, sillä Heinolan keskustassa on ”Taivaskattoinen Kauppakeskus”, yli 200 liikettä, yritystä, palvelua ja tapahtumatori. Haloo kaupungin päättäjät ja virkamiehet.

Pekka Luomupekka Rusila, synnynkaupungin puolesta

Pääkaupunkiseudun viljelypalstoja jonotetaan

Olen maalta kotoisin. 1950-luvulla lähes jokaisella talolla ja mökillä oli oma kasvimaa omalla tontilla tai pellon laidalla. Kasvimaan antia nautittiin kesällä ja talvella, se oli merkittävä osa perheen ruokahuoltoa. Kasvimaan hoidosta yleensä vastasi perheen äiti ja lapset avustivat mm. kitkemisessä, kastelemisessa, juurikasvien nostossa. Kasvimaan lisäksi luonnosta kerättiin talveksi marjat ja sienet.

Pääkaupunkiseudulla nyt kaupungit ja kunnat ovat vuoranneet palstaviljelyalueita alueella toimiville yhdistyksille esim. Hyötykasviyhdistys, Herttoniemi-seura, Vuosaari-seura, Viikki-seura. Palstan koot ovat 50-100m2 ja vuokra 40-100 euroa/v. Monella alueella halukkaat joutuvat jonottamaan arvontaa ja omaa viljelypalstaansa. Mielestäni nyt kaupunkien ja kuntien pitää kaavoittaa lisää palstaviljelmiä ja aktivoida vuokraajia lisää. Palstaviljelmän hoito yhdistää perheitä, lisää yhteisöllisyyttä, opettaa lapsille mistä ruoka tulee, alentaa perheen ruokakorin hintaa, lisää asuinalueen kiinnostavuutta. Aikaisemmin olen ehdottanut, että koulut ja päiväkodit ottavat viljelypalstan hoitoonsa ja hyödyntävät sitä opetuksessa ja kasvatuksessa. Tämä herättelee myös perheitä hyödyntämään palstaviljelyä.

 

 

Viljelypalsta koululle ja päiväkodille

Kävin 1950-luvulla kyläkoulua Nastolassa. Koulun tontilla oli perunamaa, kasvimaa ja pieni puutarha. Me oppilaat osallistuimme niiden hoitoon ja koulun keittäjä hyödynsi satoa koulun keittiössä ja opettaja opetuksessa. Sieltä sain hyvät eväät elämälle.

Mielestäni nyt on aika herätellä peruskoulut ja päiväkodit hyödyntämään palstaviljelyä opetuksessa ja kasvatuksessa. Yhteiskunnan ruoanjakopisteitä lopetetaan, kun kaikki vähentävät hävikkiä, tässä omatoiminen vaihtoehto ruoan hankkimiseksi. Lähekkäin olevat koulu ja päiväkoti voivat varata yhteisen palstaviljelmän ja sopia työnjaon ja suunnitelman sen hoidosta ja hyödyntämisestä. Suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaat tietenkin mukana. Oppilaat nimeävät keskuudestaan palstan kasteluvastaavan, rikkaruohovastaavan, talkoovastaavan, sadonkorjuuvastaavan jne. Yhteistyökumppanina voisi olla Marttayhdistys, kyläyhdistys, kaupunginosayhdistys jne. Palstaviljely edistää terveyttä ja tekee kaupungista, kunnasta monimuotoisen ja kiinnostavan. Uskon että tämä esimerkki kannustaa perheitä hyödyntämään palstaviljelyä omassa ruokahuollossaan. Palstaviljely on virkistävä, hauska, ekologinen, edullinen harrastus, varsinkin lapsiperheille.

 

Kyläkoulu, kotikoulu vai lähikoulu?

Itse olen käynyt 1950-luvulla kyläkoulua, jossa oli 12-15 oppilasta. Sain sieltä hyvät eväät elämälle. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa kyläkoulu on liian pieni, lähikoulu on sopiva nimitys. Lähikouluun oppilaat tulevat lähiseudulla olevista kylistä, kaupunginosista ja kunnista. Kuntarajat eivät ole enää esteenä käydä lähikoulua. Lähikoulu on useamman kylän tai kaupunginosan lähikoulu. Lähikoulut tekevät keskenään yhteistyötä. Suuruuden ekonomia ei toimi opetusalalla samalla tavalla kuin esimerkiksi kaupan alalla. Koulujen määrä on lähivuosina supistumassa. Koulun tarvetta ei voi yksin määrittää kustannus per oppilas periaatteella, on huomioitava myös tulokset, koulumatkat ja asuinalueiden väestörakenne. Lähikoulu on alueen vetovoimatekijä.

Kotikoulua tarvitsevat vanhemmat, jotka työnsä takia vaihtavat usein asuinpaikkaa, vaikeavammaiset tai tiettömien taipaleiden takana asuvat. Kouluhallituksen on valvottava kotikouluja ja määriteltävä pelisäännöt. Kotikoulun pitäjältä on vaadittava tietyt valmiudet, kuten auton ajo-opetustakin antavilta.

 

Ruokaketjun ongelmiin on ratkaisu

Olen tehnyt töitä maatilalla, johtotehtävissä elintarviketeollisuudessa, tukkukaupassa, ketjukaupoissa eri puolella Suomea, joten tunnen asiat ja ongelmat paremmin kuin monet poliitikot. Poliitikkojen ratkaisu on uusien lakien ja sääntöjen laatiminen, se ei ole toiminut.  Seuraavassa kolme ”pointtia” ongelmien ratkaisuun minun mielestäni.

Tuottajien ongelmana on vaikutusvalta neuvotteluissa teollisuuden ja kaupan kanssa. Ratkaisuna on myyntivolyymin kerääminen yhteen joko maakunnittain tai valtakunnan tasolla. Odotan että MTK toimii. Odotan että ne viljelijät, jotka ovat MTK:ssa, elintarviketeollisuuden ja kaupan hallinnossa, toimivat tuottajien edun mukaisesti.

Toinen ongelma on palkkion epätasainen jakautuminen ketjussa. Pääasiassa syytetään kauppaa. Nyt pitää ulkopuolisen asiantuntijan tekoälyn avulla selvittää esimerkiksi mitä sadan maitolitran tuottaminen maksaa maatilalla (työtunnit ja energia) ja meijerissä (työtunnit, energia, kuljetus, pakkaus) ja kaupassa (työtunnit, säilytys, rahastus, hävikki). Samalla tavalla selvitetään lihan, leivän, perunan jne, kustannusten jakautuminen eri ketjun osissa. Jokaisen ketjun osan on saatava panostaan vastaavan osuuden katteesta. Tällä selvityksellä ei saada täysin vedenpitävää mallia, jakoa, mutta jos se on nykyistä parempi, se kannatti tehdä. Uutta järjestelmää voidaan vuosittain yhdessä tarkistaa, päivittää, kausivaihtelut huomioiden.

Kolmas kehittämisen kohde on yhteistyö. Ketjun jokaisen lenkin pitää puhaltaa yhteiseen hiileen ja ongelmat ratkaistaan ketjun yhteisissä palavereissa, ei julkisuudessa. Yhteistyöhön velvoittaa myös Suomen huoltovarmuus. Kotimaisen, puhtaan ruoan tuotanto on säilytettävä ja kehitettävä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Kurat ohitettavan tuulilasiin

Ajankohtainen asia maantiellä, märällä kelillä, edellä menevän auton ohittaminen. Ajelin 2.3.2026 Heinolasta Helsinkiin klo 9-10. Ajoin noin 5km ylinopeutta vakionopeudensäätimellä. Joka kolmas auto ohitti meidät ajaen reipasta ylinopeutta. Joka kolmas auto kurvasi eteeni niin että kurat lensivät autoni ikkunaan. Ohituskaista oli vapaa eli ohittaja olisi voinut ajaa sitä pidempääkin. Teko kertoo autoilijan asenteesta toisia autoilijoita kohtaan moottoritiellä, Ilmeisesti häntä ohitetaan harvoin, koska hän ajaa riittävää ylinopeutta aina. Hänellä ei ole omakohtaista kokemusta kuran lentämisestä omaan tuulilasiin. Voin kuvitella, kun tällainen autoilija ajaa kaupungin kaduilla vesilammikon päältä, huomioiko hän jalkakäytävällä kulkijoita? Ei huomioi. Kurat lentävät jalankulkijoiden päälle. Autoilijoille malttia ja toisten huomioimista, yhteistyöllä liikenne sujuu ja kaikilla hyvä mieli.

Esimerkki kannustaa?

Koululaisille saatiin vihdoin kännykkäkielto oppitunneille ja kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Keskittyminen opiskeluun on parantunut ja välitunneilla liikunta ja yhteisöllisyys on lisääntynyt, parantunut. Eduskunnassa tilanne ei ole parantunut, sieltä annetaan oppilaille huonoa esimerkkiä, vaikka 24.2.2024 siellä keskusteltiin Suomen työttömyydestä, joka on Euroopan pahinta. Varsinkin oppositiopuolueiden puheenvuoroja ei kunnioiteta eikä kuunnella, näplätään vain kännykkää. Luulisi että tämä suuri työttömyys kiinnostaisi kaikkia kansanedustajia kuulemaan toistensa puheenvuoroja. Asennetta, välikysymystä työttömyydestä kuvaa sekin, että noin puolet eduskunnan tuoleista on tyhjillään ja eniten tyhjiä tuolia oli hallituspuolueiden paikoilla. Sama meno eli kännyköiden raplaaminen toistuu myös joka torstain kyselytunnilla. Toivon että eduskunnan puheenmiesneuvosto kieltäisi kännykän ja tietokoneen käytön televisioiduissa lähetyksissä eduskunnasta. 

                                                                                             

          Miksi ruokaketju pellolta pöytään ei toimi?

Vuosia jatkunut puheenaihe on Suomen ruokaketjun toimivuus, kustannukset ja palkkioiden jako. Aina kun maatalousministeri vaihtuu, uhotaan että nyt ongelmat korjataan. Ei ole muuta saatu aikaan kuin uusia sääntöjä, lakeja ja virkamiehiä. Suomessa on markkinatalous ei suunnitelmatalous kuten Neuvostoliitossa aikanaan. Ja nyt uusin tapahtuma on kotimaisen lihakarjan myynti Eurooppaan paremman hinnan takia. Kenenkä tavoite tämä on? Pahimmillaan siitä seuraa, että Euroopasta tuodaan suomalaista lihaa takaisin Suomeen.

Olen samaa mieltä, että Suomen ruokaketjussa jokainen toimijan pitää saada työtään vastaava osuus katteesta. Minunkin mielestäni nykyinen tulonjako ei ole tasapuolinen. Sanotaan että tuottajilla on huonoin neuvotteluasema ketjussa. Miksi MTK ja tuottajat eivät sille ole mitään tehneet? Kauppa ja teollisuus osittain ovat keränneet ostovolyymit yhteen ja parantaneet näin neuvotteluasemiaan. Tuottajien neuvotteluasemaa paranee, kun volyymit kerätään yhteen, vaikka ensin maakunnittain, MTK:n tai uuden yhteistyöelimen avulla. Luulisi että tämä on mahdollista koska moni tuottaja vaikuttaa jo teollisuuden osuuskunnissa ja kaupan hallinoissa. Turha syyttää muita, parasta katsoa peiliin. Yhteistyö on voimaa. Suomen tulevaisuuden ja huoltovarmuudenkin takia ruokaketjun saumaton yhteistyö pitää saada toimimaan. Asiakkaat arvostavat kotimaista, puhdasta, terveellistä ruokaa. Kotimainen ruoka ei ole kallista, meidän palkastamme ei ole koskaan mennyt niin vähän ruokaan kuin nyt.

 

  

 

Minun Heinolani

Mistä muistan Heinolan?

Olen syntynyt nykyisessä Heinolassa, Vierumäellä Suomen Urheiluopistolla, Sotasairaalassa. Kotini sijaitsee 4km päässä Opistolta, entisen Nastolan puolella. Heinola on opiskelukaupunkini, valmistuin ensimmäisten merkonomien joukossa uudesta Kauppaoppilaitoksesta. Asuin Jyrängönkatu 28:ssa. Heinolassa sain ensimmäisen palkkani, rahana, paperipussissa, aina lauantaina. Harrastuksiini, hiihtoon ja maastojuoksuun Heinola tarjosi upeat puitteet. Heinolasta löytyi myös tyttöystävä ja myöhemmin rakas vaimoni ja lasteni äiti. Kauppaopiston jälkeen kohtalo johdatti opiskelemaan Helsinkiin, Jollas Opistolle. Valmistumisen jälkeen eka työpaikka oli Lahden Seudun Kauppakunnassa. Kun kokemusta kertyi uudet, vaativammat työpaikat löytyivät Kajaanista, Joensuusta, Orivedeltä, Nokialta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. Jokaisella paikkakunnalla seurasin myös Heinolan uutisia, Itä-Häme lehdestä ja TV;stä. Vierailut olivat Heinolaan säännöllisiä, juhlapyhinä ja sukulaisten perhejuhliin.

Jäin oravanpyörästä eläkkeelle jo 58v ja perustin yhdenmiehen firman, Suomen Luomupekka Oy. Ensimmäisiä tehtäviä uudessa hommassa oli järjestää Joensuussa perinteiset Karjan Messut. Messujen jälkeen, kuinka ollakaan, muuttokuorma tuotiin Heinolaan, Sepänniemeen. Veri veti kotiseudulle. Heinolassa valitettiin talvikauden hiljaisuutta. Syntyi idea Tuomo Jantusen kanssa järjestää Heinolassa kansainväliset Jäänveistokisat Rantapuistossa. Näitä kisoja järjestettiin muutamana talvena ja järjestelyvastuu siirtyi kaupungille. Myöhemmin kaupunki lopetti niiden järjestämisen. Heinolan yrittäjien kanssa perustettiin Kaupunkisydän ry, joka järjesti tapahtumia ja hoiti toria. Rantapuistossa oli muutama valaistu joulukuusi joulun aikaan, siitä lähti idea valaista joulupuita lisää ja julistaa Heinolan Suomen Joulupuukaupungiksi, ekat sadan puun valot kävi sytyttämässä presidentti Sauli Niinistö. Seuraava innovaatio oli hiekanveistokisat kesällä Siltasaaressa. Pienempimuotoisia jäänveisto- ja hiekanveistotapahtumia järjestettiin Citymarketin nurkilla. Siellä järjestettiin myös monena vuonna moottorisaha-veistokisoja. Heinolassa oli kiva järjestää erilaisia tapahtumia, yleisö tykkäsi ja tuli paikalle, kauempaakin.

Olen ollut kotimaisen luomun ja lähiruoan puolesta puhuja ja pienyrittäjien valmentaja. Tunnistin hetken koittaneen ABC liittymää rakennettaessa. Lähiruokatori Heilan synnytys alkoi. Löysin oikeat yrittäjät ja hyvän henkilökunnan. Heilaa ei synnytetty päivänperhoseksi, vaan elämään ja kehittymään. Heila voi vielä tänäänkin hyvin. Olen ollut jo vuosia ajamassa ja tukemassa Prisman rakentamista Heinolaan. Monia mutkia ja valittajia on ollut vastassa, mutta Prisma avataan Heinolan eteläiseen liittymään 2027 keväällä. Sekin tavoite toteutuu ja kotikaupunki kiittää. Tavataan Prisman avajaisissa.  Olen taas joutunut muuttamaan pois Heinolasta lastenlasteni perässä pääkaupunkiseudulle. Vaikka minä lähden Heinolasta, kotikaupunkini Heinola ei lähde sydämestäni.

Tässä oli ne kaikki myönteiset asiat, josta muista Heinolan, kotikaupunkini. Muutama kielteinen muistokin on, mutta ne ovat eri jutun aiheita.

 

 

Liikenteen ohjaus Heinolan keskustan kautta takaisin moottoritielle

Olen esittänyt monta ideaa saada autoilijat poikkeamaan Heinolaan eteläisestä liittymästä Citymarkettiin ja ensi vuonna Prismaan ja pohjoisesta liittymästä ABC:lle, Tokmannille, Jyskiin, Lähiruokatori Heilaan. Nyt moottoritieltä poikkeamaan houkuttelevat yritykset lisääntyvät, pohjoiseen liittymään tulevat Puuilo ja Rusta ja eteläiseen liittymään Prisma ja ABC-mittarit, autopesu ja parasta siinä on yhden pysähdyksen taktiikka moottoritieltä, sillä pääset käymään Citymarketissa ja Prismassa ilman, että pitää ajaa moottoritien yli ,Hypermarkettien yhteys pelaa moottoritien alta.

Seuraavaksi pitää ratkaista miten edellä kerrottuja palveluja nauttivat asiakkaat saadaan ajamaan keskustan kautta takaisin moottoritielle? Tietysti heille pitää kertoa, että Heinolan keskusta on Taivaskattoinen Kauppakeskus, josta löytyy yli 200 liikettä, yritystä, palvelua. Vuosia sitten oli kuvan mukainen opastaulu Citymarketin seinällä kassojen edessä, samoin ABC:llä ja Heilan nurkalla sähköisessä opastaulussa. Mutta kun tämä oli Rusilan idea, se poistettiin kaupungin virkamiesten toimesta. He eivät ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää tässä kertomiani perusteita opastuksille. Nykypäivänä ne opasteet kaikki pitää tehdä sähköisille tauluille, jolloin niihin voi sisällyttää myös maksullisia mainoksia. Kaupungin kannattaa edistää ja vilkastuttaa tämän verorahoja Heinolaan tuovan kolmion liikennettä, siis eteläinen liittymä- keskusta- pohjoinen liittymä. Miettikääpä tätä! Olen edistänyt Heilan syntyä pohjoiseen liittymään ja Prisman tuloa eteläiseen liittymään, nyt on virkamiesten vuoro ohjata osa asiakasvirrasta keskustaan.

Pekka Rusila, Heinolassa syntynyt ja opiskellut eläkeläinen

 

Menevätkö ulkomaanavustukset perille?

Selvityksen mukaan osa rahoita kavalletaan jo Suomessa ja loput kohdemaissa. Näyttää siltä, että vain pieni osa rahoista menee aikanaan myönnettyyn tarkoitukseen, kohteeseen. Näytöt osoittavat, että valvonta Suomen taholta on heikkoa ja puutteellista. Kun avustusrahat on myönnetty, kiinnostun niiden perillemenosta ei enää kiinnosta myöntäjiä. Osa päättäjistä, puolueista hyödyntää ulkomaanapua poliittisten tavoitteensa saavuttamiseksi. Suomessa ilmi tulleista väärinkäytöksistä osa saadaan perittyä takaisin vuosien jälkeen. Voi vain arvailla kuinka monta väärinkäyttöä jää selvittämättä. Näyttää siltä, että kohdemassa avustusten perillemenoa ei juurikaan seurata. Iltalehden selvityksen mukaan Suomen avustusrahoja on valunut kuin” Kankkulan kaivoon” ympäri Afrikkaa. Seuraavissa maissa on eniten löytynyt väärinkäytöksiä; Nepal, Niger, Somalia, Tansania. Seuraavien järjestöjen toiminasta on löytynyt huomautettavaa tai takaisinperintää; SASK ry, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Somalia verkosto, Fida ry, Kansainvälinen solidaarisuus säätiö ry. Ulkomaanavun myöntämistä on jatkossa harkittava tarkemmin ja huolellisemmin ja luotava prosessi jolla varmistetaan että avustus menee haluttuun kohteeseen, tarkoitukseen.

 

Miksi puolueita tuetaan verorahoilla?

Sotien jälkeen monet puolueet saivat tukirahoja mm. Neuvostoliitosta ja CIA:lta. Vuodesta 1967 alkaen Suomi on jakanut puoluetukea verorahoista, tavoitteena ulkopuolisten valtioiden tuen loppuminen. Tämä tarkoittaa, että jokainen veroja maksava suomalainen tukee jokaista puoluetta. Eduskuntapuolueet saavat valtioneuvoston kautta puoluetukea noin 35 milj. euroa vuodessa ja se jaetaan eduskuntavaaleissa saatujen äänimäärien suhteessa. Tämän lisäksi kunnat myöntävät puoluetukia oman harkintansa mukaan, Hyvinvointialueet maksavat puolueilla ryhmärahaa lähes 6 miljoonaa euroa vuodessa, puolueet perivät luottamushenkilöiltään puolueelle puolueveroa, monia puolueita lähellä olevat yhdistykset nauttivat mutkan kautta tulleista tukirahoista.  Puoluetuet ovat verovapaita. Suomessa puolueiden tukeen käytetään vuodessa veronmaksajien rahoja yli 70 miljoonaa euroa. Varsinkin nyt tuntuu siltä, että osa tuesta on mennyt puolueiden keskinäiseen kinasteluun ja syyttelemiseen, ei Suomen kehittämiseen. Jos valtio joutuu leikkaamaan terveydenhoidosta ja vanhustenhoidosta, miksei voi leikata myös puoluetuista? Puoluetuki pitäisi olla enemmän tulosvastuullista eli jos Suomella menee huonosti, puoluetuet pienenee automaattisesti kaikilta puolueilta.

 

Opi jääveistoa

Opettajana Suomen jääveistomestari Anssi Kuosa 15.2.2026 klo 12-17 entisen Kulosaaren kartanon mailla, Kivinokassa, Telttakahvilan nurkalla. Jäät ja työvälineet järjestäjän, Kulosaaren Hiihtäjien toimesta, liikuntaneuvos Tuomo Jantusen johdolla. Perusta tiimi, lapset ja isä, äiti tai pappa ja lapsenlapset jne, Tiimin koko 1-3 henkeä. Ilmoittaudu heti p. 0449844838, sillä opetusryhmään mahtuu vain 10 tiimiä. Ilmoittautuneille s-postissa valmistautumisohjeet. Taideteokset jäävät valaistuina paikoilleen muidenkin ihailtaviksi niin kauan kuin sää sallii. Veistosten teemana on ”Metsän eläimet”. Leikkimielinen kisa Kulosaaren ja Herttoniemen kesken.

 

 

Nauti jääveistotaiteesta

Jos et pääse katselemaan tulevien jääveistäjien työskentelyä, tule myöhemmin ulkoilulenkilläsi katsomaan ja ihailemaan valmiita valaistuja jääveistoksia. Jos sinullakin sormet syyhyävät tekemään jotakin näkyvää, tee pieni lumiukko seuraavan päivän ulkoilijoiden ihailtavaksi. Itsesi voit palkita Telttakahvilan herkullisilla juomilla ja syötävillä, on makeaa ja suolaista.

Jääveistoterveisin Tuomo ja Luomupekka

Suomen hyvinvoinnin rakentajille hyvää hoitoa

Sodanjälkeisen Suomen hyvinvoinnin rakentaneet suomalaiset ovat nyt hoivapalvelujen käyttäjiä, osa ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaana.  Vastuussa olevat poliitikot ovat velvollisia järjestämään heille ihmisarvoinen loppuelämän. Valitettavasti näin ei aina ole. Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneen valitettavista laiminlyönneistä. Jos hoivapalvelun asiakas joutuu olemaan koko päivän ulosteissaan, vanhus kuolee kuristaviin sidoksiin hoivakodissa, kotihoidon asiakas on asunnossaan kolme päivää kuolleena. Näin ei jatkossa voi olla. pikaisia korjaustoimenpiteitä pitää tehdä joka tasolla. Näyttää siltä, että raha ohjaa liikaa päätöksentekoa ja valintoja. Nyt nykymenon puolustajat korostavat tekoälyn merkitystä, hyödyntämistä ja teknillisten apuvälineiden käyttöä. Varmasti nämä auttavat esimerkiksi kotihoidossa, mutta ne eivät kokonaan poista henkilökohtaista palvelua ympärivuorokautisessa hoidossa oleville. Tästä on säästetty liikaa. Soten säästöt pitää kohdistaa enemmän hallintoon, organisaatiotasojen vähentämiseen, päätöksenteon uusien toimintatapojen käyttöönottoon, päällekkäisyyksien poistamiseen, Sote-alueiden vähentämiseen, politikoinnin vähentämiseen, puoluetukien poistamiseen. Nämä kun tehdään, rahaa jää tähän hyvinvoinnin tekijöillekin, ”veteraanien” hyvään, inhimilliseen hoitoon. Valitettavasti ympärivuorokautisessa hoidossa olevat eivät pysty enää itse huolehtimaan edustain, se on meidän muiden tehtävä, sen me olemme heille velkaa. On myös panostettava ennalta ehkäisyyn, jotta ympärivuorokautiseen hoitoon ei jouduta tai siellä ollaan vähemmän aikaa. Liike on lääke. 

 

”Talouden nousu odottaa nurkan takana”

Tätä hokemaa ja selitystä on jo kuultu viimeiset kolme vuotta, pääasiassa hallituspuolueiden edustajien suusta. Hokemaa on perusteltu palkkojen nousulla, korkojen laskulla, hallituksen tekemillä päätöksillä, verojen alenemisella jne. Tulokset kertovat, että nämä perustelut ovat vääriä. Syy on jossakin muualla. Poliitikot jättävät kertomatta mitkä maksut nousevat, vuokrat, ruoka, matkat, sote-palvelut, verot, lukukausimaksut, harrastukset, työttömyyden kasvu jne.

Vuosia on suomalaisia kehotettu ja opetettu sijoittamaan. Näyttää siltä, että säästämisen lisäksi suomalaiset ovat oppineet myös sijoittamaan. Kuluttajat ovat nyt myös sijoittajia. Toinen peruste on se että, osalla suomalaisia on jo riittävästi tavaraa kotona, näillä tullaan toimeen, ostetaan vain rikkoutuneen tilalle uusi. Rahaa käytetään nyt enemmän hoivapalveluihin, vakuutuksiin, hyvinvointipalveluihin.

Merkittävä tekijä kulutuksen hillintään on maailmanpoliittinen epävarma tilanne. Naapurissa on sota, joka on kestänyt jo pidempään kuin toinen maailmansota. Pelotellaan kolmannella maailmansodalla, ydinsodalla. Tämä vaikuttaa tavallisen suomalaisen kulutukseen merkittävästi enemmän mitä poliitikot antavat ymmärtää. Kansa haluaa säästää pahan päivän varalle, kasvatetaan puskuria.

 

Miksi HOK-Elannon ravintolalinja ei menesty?

Hotellit ja ravintolat Pohjois-Suomessa eli Lapissa porskuttavat kovaa vauhtia eteenpäin, valttina lumi, revontulet ja joulupukki. Keski-Suomi eli Järvi-Suomi pärjää keskinkertaisesti. Säävaihtelut, lumitilanne vaihtelee liikaa ja Venäjän tulistit ovat poissa. Heikoimmin menee tällä hetkellä Etelä-Suomessa ja täällä erityisesti HOK-Elannolla. HOK-Elannolla ei juurikaan ole alueellaan ABC ruokapaikkoja, muilla alueosuuskaupoilla niitä on merkittävästi enemmän ja ne menestyvät yleensä hyvin. HOK-Elannon johtajat sanovat että ei hesalaiset syö ABC:llä, miksi ne syövät sitten Kuortin ABC:llä ruuhkiin asti? Muilla alueosuuskaupoilla on lähes jokaisen Prisma kiinteistön yhteydessä vähintään yksi oma kahvi-ruokapaikka, HOK-Elannolla vain muutamissa. HOK-Elannon Prisma-kiinteistöissä on kyllä ruokapaikkoja, mutta ne kaikki ovat yksityisiä eli yksityiset ravintoloitsijat hyödyntävät Prisman asiakasvirtaa, HOK-Elannon ravintolalinja ei hyödynnä. Asiakasmääriin vaikuttaa heikentävästi myös se, että HOK-Elannon ravintolat eivät tunnusta ”väriä” eli ravintoloiden ulko-ovessa tai ikkunoissa ei ole A5 kokoista tarraa ”Meiltä saa Bonusta”, se kuulemma ei sovi ravintolan liike-ideaan? Miksi sitten se tarra on Silmäaseman. Lähi-Tapiolan, monen Apteekin, Oral hammaslääkärien, Linnanmäen, Moin  eli kymmenien yhteistyökumppaneiden ovissa, miksi se ei häiritse heidän liike-ideaansa? He kokevat, että se tarra kasvattaa asiakasvirtaa.

Oletan että HOK-Elannon ravintolalinjan asenne johtuu historiasta. Hokin historiassa ravintolalinja teki tulosta ja ”jauhokauppiaat” (ruokakauppiaat) tekivät tappiota, siksi he vielä nytkin vierastavat tiiviimpää yhteistyötä myymäläverkoston kanssa. Nythän ”jauhokauppiaat” pärjäävät paremmin kuin ravintolalinja. Eikö kannattaisi tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää  HOK-Elannon jäsenkuntaa ja pääkaupunkiseudulla vierailevia S-kaupan asiakasomistajia?

Parhaillaan Huili ABC:n ketjun uusi kilpailija hyödyntää pääkaupunkiseudulla ABC ketjun poissaoloa. Uusia Huili ruokapaikkoja on jo avautunut ja kuulemma lisää on tulossa pääkaupunkiseudulle HOK-Elannon reviirille

 

Horta on ilmaista superruokaa

Horta tarkoittaa kreikaksi kaikkea villiä, vihreää, luonnosta löytyvää syötävää. Perinteisesti Suomessa on syöty villivihanneksia lähinnä hätäravintona. Lönnrot valisti kansaa 1860-luvulla luonnonkasveista. Rautavaara kertoi sodan jälkeisestä niukkuudesta kärsiville suomalaisille mihin luonnon kasvimme kelpaavat. Seuraavan kerran herättiin villivihannesten käyttöön 1980-luvulla Hyötykasviyhdistysten, erätaitajien ja Arktiset Aromit toiminnan ja kurssien avulla. Kiinnostus villivihanneksiin heräsi taas 2010-luvulla järjestettyjen kurssien ansiosta. Monella meistä on tänäänkin ruoka tiukalla ja valitetaan että ruoka on kallista. Tämä terveellinen Horta ruoka on ilmaista.

Horta on superruokaa. Siinä on hyvä ravintoarvo, runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja lehtivihreää Erityisesti suomalainen horta, yöttömässä yössä kasvanut on ainutlaatuisen ravinteikasta. Villivihannekset ovat ilmaisia ja kaikkien halukkaiden saatavilla, kiitos jokamiehen oikeuksien. Hortaa voi kerätä keväästä syyskuun loppuun, se on parhaimmillaan ennen kukintaa. Hortaa kasvaa niityillä, hakkuuaukeilla, metsissä, rannoilla ja luomupeloilla. Yleisimpiä horta kasveja ovat; vuohenputki, voikukka, siankärsämö, poimulehti, piharatamo, nokkonen, maitohorsma, puna-apila, ketunleipä, ahomansikka, mustikka. Lisätietoa villivihanneksista löytyy Raija ja Jouko  Kivimetsän kirjasta ”Hulluna Hortaan” ja netistä.