Miksi ruokaketju pellolta pöytään ei toimi?

Vuosia jatkunut puheenaihe on Suomen ruokaketjun toimivuus, kustannukset ja palkkioiden jako. Aina kun maatalousministeri vaihtuu, uhotaan että nyt ongelmat korjataan. Ei ole muuta saatu aikaan kuin uusia sääntöjä, lakeja ja virkamiehiä. Suomessa on markkinatalous ei suunnitelmatalous kuten Neuvostoliitossa aikanaan. Ja nyt uusin tapahtuma on kotimaisen lihakarjan myynti Eurooppaan paremman hinnan takia. Kenenkä tavoite tämä on? Pahimmillaan siitä seuraa, että Euroopasta tuodaan suomalaista lihaa takaisin Suomeen.

Olen samaa mieltä, että Suomen ruokaketjussa jokainen toimijan pitää saada työtään vastaava osuus katteesta. Minunkin mielestäni nykyinen tulonjako ei ole tasapuolinen. Sanotaan että tuottajilla on huonoin neuvotteluasema ketjussa. Miksi MTK ja tuottajat eivät sille ole mitään tehneet? Kauppa ja teollisuus osittain ovat keränneet ostovolyymit yhteen ja parantaneet näin neuvotteluasemiaan. Tuottajien neuvotteluasemaa paranee, kun volyymit kerätään yhteen, vaikka ensin maakunnittain, MTK:n tai uuden yhteistyöelimen avulla. Luulisi että tämä on mahdollista koska moni tuottaja vaikuttaa jo teollisuuden osuuskunnissa ja kaupan hallinoissa. Turha syyttää muita, parasta katsoa peiliin. Yhteistyö on voimaa. Suomen tulevaisuuden ja huoltovarmuudenkin takia ruokaketjun saumaton yhteistyö pitää saada toimimaan. Asiakkaat arvostavat kotimaista, puhdasta, terveellistä ruokaa. Kotimainen ruoka ei ole kallista, meidän palkastamme ei ole koskaan mennyt niin vähän ruokaan kuin nyt.