Hoitajamitoitukset?

Vanhusten määrä kasvaa. Yhä useampi vanhus elää pitenpään kuin ennen. Vanhusten kunto kotihoidossa ja laitoshoidossa on hyvin eri tasoista. Toinen tarvitsee hoitoa enemmän kuin toinen. Tähän tilanteeseen ei ole ratkaisuna yksi hoitajamitoitusarvo, esim  0,5.

Isommassa palvelutalossa  voi olla osastolla asiakkaita jotka vaativat hoitajamitoituksen 0,7 ja toisella osastolla riittää 0,5 eli hoitajamitoitus määräytyy asiakkaiden kunnon mukaan. Asiakkaiden kunnon määrittelemiseen pitää saada hyvä ohjeet koko valtakuntaan. Toinen ratkaisu on että hoitotyö ja avustavat työt erotetaan toisistaan. Hoitajat hoitavat pääasiassa asiakkaita ja avustava henkilöstö hoitaa esim. keittiön, ruokailun, siivoukset, pesujen avustaminen, ulkoiluttaminen. Kolmas ratkaisu on että vahvistetaan kuntien ja kaupunkien tarjouspyyntöosaamista, siihen kuntaliiton ja valtiovallan on tehtävä yhtenäiset ohjeet koko maahan. Lisäksi ulkoistamissopimuksiin pitää sisällyttää myös riittävän kovat sanktiot  sopimuksen rikkomuksista ja valvonnasta. Hoivayritysten pitää myös aktiivisesti , nykytekniikkaa hyödyntäen kerätä palautetta asiakkailta, henkilökunnalta ja kunnalta. Palautteen perusteella voisi luoda ”Tähtiyksikköjärjestelmän” jossa erinomainen yksikkö saisi pääoveensa- seinälleen viisi tähteä ja hyvä yksikkö saisi neljä tähteä jne.

Mitä SOTEN viivästyminen on merkinnyt?

Epätietoisuus Sotesta ja Soten viivästyminen on sekoittanut terveydenhoidon ja vanhustenhoidon kentää. Varsinkin pienillä paikkakunnilla on pelätty palvelujen katoamista ja sen varjolla on ulkoistettu palveluja kymmenen vuoden sopimuksilla ja hyvin kirjavilla sopimusehdoilla. Ei ole ollut yhtenäisä kilpailutussääntöjä eikä tarjouspyyntöosaamista. Monesti pääpaino on ollut jopa 95% hinnalla ja 5% laadulla. Kun viranomaiset näkivät että yksityistäminen ryöstäytyy käsistä, olisi pitänyt heti vahvistaa valvontaa valtiovallan ja kuntien toimesta, koska pelkkä omavalvonta ei riitä.

Esimerkit kentältä kertovat että kun pieni yksityinen palvelutalo myytiin isolle valtakunnalliselle hoivafirmalle, palvelun taso palvelutalossa laski ja ongelmat alkoivat. Palvelu ja talon hoito tuli persoonattomaksi, talon uusi johto oli liian kaukana lattiatasosta ja asiakkaista. Päättäjien tulisi muistaa että yksityiset palveluntuottajat täydentävät kunnnallisia palveluja, eivät korvaa niitä kokonaan. Jatkossa kannattaisi suosia pieniä perheyrityksiä hoivapalvelujen tuottajina, tästä on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä ”rapakon” takaa. Pienemmissä yksiköissä palvelu on kodinomaista, johto on lähellä, palautteisiin reagoidaan heti ja verorahat jäävät kotikuntaan.

Soten olisi vaatinut parlamentaarista valmistelua. Sote olisi pitänyt toteuttaa asteittain, nyt yritettiin haukata liian isoa palaa kerralla. Tämän päivän Sote sotkuun ovat kaikki puolueet syyllisiä niin hallitus kuin oppositio. Hallituksella on ollut kiire ja oppositio on laittanut kapuloita rattaisiin. Tässä asiassa jos missä olisi tarvittu laajaa yhteistyötä.

Toivottavasti niitä mittavia ennekkovalmisteluja voidaan jatkossa hyödyntää uudessa Sotessa.
Kannattaa muistaa että tämänhetken ongelmat eivät johdu Sotesta, koska Sote ei ole vielä voimassa.
Ongelmat johtuvat tulevan Soten pelosta ja epävarmuudesta.

Miksi "Lättähattu" ei kelpaa?

Ilmastotalkoilla pyritään vähentämään autoliikennettä ja lisäämään rautatieliikennettä. Se vähentäisi myös autojen parkkitilojen tarvetta ja lisäisi radanvarsirakentamista ja siellä olevien yritysten menestystä. Ymmärrän että VR:n ei kannata hoitaa hiljaisempien rataosuuksien henkilöliikennettä esim. Lahti -Orimattila ja -Heinola. Näitä vastaavia rataosuuksia on Suomessa monia. Miksi ei kehitetä sinne kevyitä yritysvetoisia ratkaisuja. Miksi ei Kontiolahden tehtaalla voisi rakentaa edullista bussia rautateille, aikanaan hyvin toimineen ”Lättähatun” mallin mukaan? Miksi haikaillaan Keski-Euroopasta kallista ”Duoraitioliikennemallia”?

Uudessa Lättähattumallilla liikenneöisi yksityisyrittäjä, kiskoilla kulkeva bussi olisi nykyaikainen, siellä olisi kahviautomaatti, iltapäivälehdet, wc, tv, netti jne. Se hoitaisi syöttöliikennettä Heinolasta ja Orimattilasta Lahdeen ja päinvastoin esimerkiksi kolme kertaa päivässä. Olen jo vuosia sitten ehdottanut VR:n päättäjille että he vuokraisivat varastossa seisovan ”Lättähatun” yrittäjälle joka parin vuoden aikana testaisi idean toimivuutta. Kuulemma VR ei suostunut vuoraamaan, ilmeisesti pelkäsi kilpailua.

Oikea tavoitehan olisi että yksityinen täydentäisi VR:n palveluja, kuten Sotessakin  pitäisi olla.

Moniin kokeiluihin on saatu kehittämisrahaa EU:lta ja valtiolta, miksi ei tähän? Orimattila ja Heinola voisivat olla pilotteeja, testipaikkoja.

Tässä olisi hyvä kehittämisidea Liikennevaliokunnan jaVR:n hallintoneuvoston jäsenelle Kalle Jokiselle ja tuleville alueen kansanedustajille, aivan kuten Kalle sanoi ”asioita ei tapahdu, niitä tehdään”

"Harva on seppä omalla maallaan"

Miksi Heinola ei hyödynnä puurakentamista? Miksi suositaan betonirakentamista? Heinolan seudun yrittäjät ovat puurakentamisen edelläkävijöitä. He rakentavat puukerrostaloja ja kouluja muualle Suomeen, mutta ei Heinolaan. Heinolan kaupunginvaltuuston enemmistö haluaa edistää puurakentamista mutta virkamiehet ja lautakunnat suosivat bettonirakentamista, vaikka jäljet pelottavat. Betonirakenteiset koulut ovat homeessa ja jännittyneitä odotamme vastaavia uutisia lähivuosina Hopeasillan uudesta kiinteistöstä. Miksi näin?

Silloin kun Heinola harhaili kaupunginjohtajavalinnoissaan, virkamiesten johdolla muutettiin hallintosääntöä niin että tulosaluejohtajien valta kasvoi valtuuston kustannuksella. Ja tästä seuraa että kun teknisen toimen johtaja kannattaa betonirakentamista niin valatuuston tahto puurakentamisesta ei totteudu. Samoin kun tulosaluejohtaja ei kannata elinkaarimallia, niin sitä ei toteuteta. Jos aikaisemmat rakennukset olisi toteutettu elinkaarimallilla, kaupungilla ei olisi homeongelmia, jos niitä olisi ne olisivat rakentajalla. Lisäksi päätöksentekijöissä on betonialan yrittäjien edustajia jotka tietysti ajavat betonirakentamista. Sen lisäksi betonirakentamisen kannattajien perheenjäseniä toimii lehden toimittajana josta seuraa betonirakentamiselle myönteisiä lehtijuttuja.Tämä asenne ja päätös lyö korvalle alueen puualan yrittäjiä ja Salpauksen oppilaitokset puualan koulutuksen kehittämistä ja säilymistä Heinolassa. Puukoulujen ja päiväkotien rakentaminen olisi luonut kaivattuja työpaikkoja ja myös uusia alan työpaikkoja, varmistanut Salpauksen palvelut Heinolassa, auttanut uusien lapsiperheiden houkuttelemisessa Heinolaan, lisännyt pikkukaupungin tunnettavuutta ja erottautumista

Esimerkit historiasta kertovat että oikein toteutetuissa puurakennnuksissa ei ole samoja ongelmia kuin nykyisissä betonirakennuksissa. Lisäksi puurakentaminen on ympäristöystävällisempää. Suurin syy nykyisiin betonirakennusten ongelmiin ovat kiire ja rakennustarvikkeiden suojausten puute kostumiselta ja lepsu valvonta. Huono valvonta korostuu erityisesti yhteiskunnan, kaupungin rakentamiskohteissa. Tästä syystä niissä toimisi paremmin elinkaarimalli.

Miten hyödynnetään kolmatta sektoria?

Mikä on kolmas sektori? Kolmas sektori on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, se on voittoa tuottamaton ja jolla on sosiaalisia tavoitteita. Suomen kolmannen sektorin ominaispiirre on se että se sisältää enemmän vapaaehtoistyötä kuin muissa Euroopan maissa. Tulevaisuuden haaste on pystyvätkö julkinen sektori ja kolmas sektori yhteistyöhön, jossa vuoropuhelun ja yhteisen toiminnan kautta haetaan ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin. Yhteiskunta tarvitsee tätä yhteistyötä 2020-luvalla selvitäkseen tehtävistään ja kustannuspaineistaan. Kolmannen sektorin toimijoita ovat mm. yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt

Kolmannen sektorin toiminta kasvattaa myös sosiaalista pääomaa, sosiaalisissa verkostoissa syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta, toisten auttamista ystävien ja tuttujen kanssa. Kolmas sektori, oikein hoidettuna ei ole yksityisen sektorin kilpailija vaan palvelujen täydentäjä,

Kolmannen sektorin toimintamuotoja ovat mm. vanhustyö, hyvinvointipalvelut, SPR:n palvelut, VPK palvelut, liikuntapalvelut, kotouttaminen, muuttokummit, martat, meripelastustoiminta, auttava puhelin, tutkimusten rahoitus jne.

Kolmannella sektorilla toimii paljon terveitä ja virkeitä eläkeläisiä. Keski-iän kasvaessa eläkeläisillä on entistä enemmän aikaa toimia kolmannella sektorilla mielihalujensa mukaan. Esimerkiksi Sysmän kunnalla on hyviä kokemuksia ja tuloksia yhteistyöstä alueen yhdistysten kanssa. Heinolassa kolmatta sektoria ei ole arvostettu eikä hyödynnetty riittävästi. Muutama vuosi sitten kolmas sektori olisi yhdessä vuokrannut tyhjänä olevan Maaherranpuiston entisen päiväkodin tilat. Virkamiehet vastustivat ja sanoivat kaupungin tarvitsevan tilat itse. Vuosia on kulunut ja tilat ovat edelleen tyhjänä. Vuosia sitten esitin kaupungille että he vuosittain palkitsisivat vuoden parhaan yhdistyksen (joka eniten on hyödyntänyt kaupunkia). Esitystä ei toteutettu.

Heinolan hyödyntämättömiä vahvuuksia

1.Suomen Joulupuukaupunki, Terveysliikuntakaupunki, Seniorikaupunki

   -mainoslakanat kaupungin sisääntuloteille, tarinat nettisivuille, kaikki tapahtumat ko. teeman alle

   -joulumatkapaketit Heinolaan (Joulunavaustapahtuma. Torin joulumökit, joulupukin paja, jouluvalot,

    Vanhan ajan joulu, jouluikkunat, joulukuusikisa, joulumetsä, kauneimmat joululaulut jne.)

    -terveysmatkailupaketit talvella: hiihtoladut, luisteluhallit, luonnonjäät, lasten liukumäet, uimahallit, kylpylä

     kesällä: urheilukentät, tennis, golf, pyöräily, uinti, soutu, merkatut lenkkipolut. Ilves-polku, urheiluopisto,

     kuntotestit, fysioterapeutit, hieronnat, henkilökohtaiset valmentajat

    -Suomen Seniorikaupunki (erillinen liite toimenpiteistä)

2.Luontomatkailu

   -Reppu- Heinola, Poppeli ja Pöllö promenadit, Ilves-polku-latu, Laavut, puiden halaus, marjastus,

    kansallinen kaupunkipuisto, Apajalahden luola, maatilamatkailu, Lintutarha

3.Vesistön hyödyntäminen

    -laivamatkailu, toistuvat reitit (Myös Vuolenkoski), tilausristeilyt, kesäteatteripaketit

    -Saarten Soutukisat (Sulkavan tapaan), tukkilaiskisat- koskenlasku, viestiuinti: Sepänniemi- Kylpylä

    -Kylpyläperinteen hyödyntäminen (Vanhan kirjastorakennuksen hyödyntäminen), Sataman kehittäminen

    -kalastuspaketit, satamaan kalan vastaanotto-käsittelypiste

4.Paketit, tuotteistaminen

   -useamman yrittäjän kesken, yksi tilausnumero yksi hinta paketille esim.

   -kalastuspaketti (luvat, vene, kalastusvälineet, eväät, yöpyminen)

   -joulupaketti (linja-automatka, torikierros- joululögit, rantapuiston jouluvalot, Vanhan ajan joulu, jouluruoka )

   -kesäteatteripaketti (laivalla Lahti-Heinola-Lahti, ruokailu satamassa, kesäteatteri)

   -Reppu-Heinola (majoitus, eväät, kartta, reppu)

5.Opasteet

    -Kohta Suomen ainoa Lintutarha ja teinvarsimainoksessa mainostetaan karhua???

    -Tietokoneohjattavat neon-opastaulut ABC, Citymarket, Vierumäki Urheiluopisto (jonka alueelta poistuvat näkevät

      kerrotaan että esim. klo 19 perjantaina Heinolan keskustassa palvelevat seuraava liikkeet jne. siellä kerrtotaan

      myös kaikki Heinolan tapahtumat jne.

Pelastetaan Lahden kauppatori

Matti Eve puhuu asiaa Etelä-Suomen Sanomissa 5.12.2018. Perinteiset torikauppiaan vanhenevat ja vähenevät, valitettavasti. Vilskettä nykyään torilla on vain markkinapäivinä, kerran kuukaudessa. Arkisin yli puolet torista on tyhjää. Tarttis tehdä jotakin. Jossakin on kokeiltu katettuja myyntipaikkoja torin laidalla. Jossakin on yritetty saada keskustasta kauempana olevia yrityksiä tulemaan torille esittelemään toimintaansa. Jossakin on torin laitaan rakennettu kierrätyskeskus. on yritetty tiivistää yhteistyötä torin ympäristön kauppiaiden kesken. jne. Nämäkään ideat eivät ole tuoneet merkittävää piristystä torielämään. Even ideaa tapahtumien tuomisesta torille kannattaa kokeilla. Sinne pitäisi rakentaa pysyvä esiintymislava valoineen ja äänentoistolaiteineen. Siellä voisi myös eri yhdistykset esitellä toimintaansa ja monet kesäteatterit antaa maistiaisia tulevan kesän ohjelmasta. Kannattaisi järjestää torin kehittämisestä ideakilpailu.

Minäkin olen Jäälinna ry:n kanssa esittänyt järjestäjätahoille, Lahti City, Lahti Events, Lahti Region, Lahti Energia yhteisesti toteutettavan tapahtumaidean, Lahden ensimmäiset jäänveistokisat ja lapsille jääliukumäki torin jääpuiston viereen. Teemana voisi olla vaikka ”Lasten satuhahmot”. Kansainvälisiin kisoihin olisi tulossa kymmenen kansainvälistä jääveistäjää, mukana maailmanmestari Mongoliasta. Kisat olisivat ensi vuoden helmikuun lopulla. Muualla Suomessa järjestettävät kisat ovat keränneet ihailijoita, katsojia 15000-25000 kahden viikon aikana. Päätökset pitäisi vain tehdä nopeasti koska veistäjien haaliminen eri puolilta maailmaa vie oman aikansa.
Kesällä voisimme järjestää kansainväliset hiekanveistokisat ja lapsille hiekanveistokurssi. Syksyllä voisi järjestää moottorisahauksen puunveistokisat.