Palaako Heinolan SoTe-soppa pohjaan?

Monet esimerkit Suomessa osoittavat että kun pienempi liitetään suurempaan niin muutaman vuoden kuluttua sivummalta, reunoilta palveluja karsitaan, oli sopimukseen kirjoitettu mitä tahansa. Varsinkin kun sen suuremman kassa on lähes tyhjä. Miksi Lahti haluaa tätä väliaikaista SoTea, ennen maakuntamallin tuloa? Se olisi tietenkin Lahdelle edullinen vaihtoehto, Lahti pääsisi etulyöntiasemaan.

.

Kun palvelujen tuottamisvastuu annetaan Lahdelle, Heinolan terveyspalvelujen alasajo alkaa, ensiksi  leikkaustoiminnasta. Työpaikkoja siirtyy Lahteen, henkilökunta muuttaa Lahteen ja verotulot mennevät Lahteen. Vapautuvat toimitilat jäävät Heinolan kaupungille, kasvattamaan jo ennestään suurta tyhjillään olevaa kiinteistömassaa. Uuden brändin yhtenä tavoitteena kerrottiin olevan työpaikkojen kasvattaminen jopa tuhannella. Nyt olisi tärkeää että pystyttäisiin säilyttämään nykyisetkin työpaikat. Johtavat virkamiehet ja osa päättäjistä vetävät ”köyttä” aivan eri suuntaan. Ihailen pienen naapurikunnan, Sysmän luovuutta ja erilaisten vaihtoehtojen etsimistä, jossa palvelutaso ja työpaikat voidaan säilyttää. Pieni pärjää vain erilaistamalla ja erikoistumalla. Tässä olisi mahdollisuus toteuttaa Heinolan brändiä, pieni kaupunki, ISO MAHDOLLISUUS. Brändin toteutuminen ihmisten silmissä ja mielessä vaatii ”lihaa” ympärilleen. Muussa tapauksessa se jää vain korulauseeksi.

Jos päättäjät haluavat edellä kuvatun kehityksen kuitenkin toteutuvan, sitten on heti puututtava ja alettava hallinnon alasajo. Väki vähenee, työpaikat vähenevät, liiketilat tyhjenevät, verotulot pienenevät. Jäljelle jäävä väki ja yritykset eivät pysty elättämään nykyistä, ylisuurta kaupungin hallintoa, organisaatiota.

Toivon tietysti että järki voittaa ja huonoimmat ennusteet eivät toteudu. Nyt se on päättäjistä kiinni.

Heinolan hiomaton "timantti"

Apajalahden luola, Citymarketin naapurissa, Hevossaaren tien kainalossa

Historia: Tavoitteena väkiviinan valmistus puusokerista polttoaineeksi, kun bensiinin saanti vaikeutui sodan takia. Luola louhittiin 1940-44 ja sinne oli tarkoitus sijoittaa 600000 litran väkiviinasäiliöt. Puukemia ehti rakentaa valmiiksi asuntoja työntekijöille, tien, radan, ratapihan. Sodan loputtua todettiin että tehdasta ei kannata rakentaa, kun taas bensiiniä virtasi maahan. Alue siirtyi kaupungin omistukseen 1990-luvulla.

Luolan koko: Kolme noin 4m leveää käytävää, 100m, jokaisen käytävän päässä on lieriö jonka halkaisija on noin 16m ja korkeus noin 19m. Yhden lieriön tilavuus noin.3300 m3

Luolan hyödyntäminen: Menneinä vuosina luolastoon on suunniteltu maauimalaa, hiihtoputkea, Data-keskusta, konserttisalia, teatteri-ravintolaa, jääpuistoa, kylpylää, ympärivuotista matkailukeskusta jne. Osa hankkeista on kaatunut kaupungin virkamiesten päättämättömyyteen. Viimeiset hankkeet kaatoi luolasta löydetty lepakko. Nyt tämä este on poistunut. Luolan hyödyntämiseen tarvitaan noin 3-4 miljoonan euron rahoitus. Luolaston eteen voisi rakentaa vierasvenesataman ja luolaston yläpuolelle, rinteeseen loma-asuntoja ja alikulkukäytävän Citymarkettiin. Tämä hanke vauhdittaisi myös Tähtiniemen kaavan toteutumista.

Mielestäni  EU:lta on saatu rahoitusta huononpiikin hankkeisiin. Jyrki Katainenkin hehkuttaa että EU:sta saa rahaa hyviin hankkeisiin ja ideoihin samaa toitottaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori. Nyt pitää näitä lupauksia testata, hyödyntää. Heinolan päättäjien, virkamiesten ja yrittäjien pitää nyt ryhtyä töihin, hiomaan tätä timanttia tuottavaksi hankkeeksi

Heinolan Kyläänkutsu, Avoimet Kylät 11.6.

Kutsu                  kyläläisille, kesälomalaisille, mökkiläisille, kaupunkilaisille, matkailijoille

 Avoimet Kylät tapahtumiin lauantaina 11.6.2016                       Tulkaa tapahtumiin omalla tai naapurin kyydillä tai linja-autolla turistipysäkiltä

Linja-autoihin ilmoittautumiset 6.6. mennessä puh. 050-5002009 tai  luomupekka1@gmail.com

Heinola, turistipysäkiltä, lähtö klo 9, auto A:n reitti

Heinola kk, kylätalo, ovet auki  klo 9-13

Marjoniemi, Seuratalo Rompetori klo 10-12

Pääsinniemi,Jousantie 4, tapahtuma  klo 10-14

-Martin Mylly, Martin oja –Taimenjoeksi , Seppo Rantanen opastaa

-Kylätalo : marttakahvila, käsitöitä, kirppis, luontopolku, arpajaiset,

  Viivin ja Vanessan musiikkiesityksiä

Tuusjärven kartano, Viikinäistentie 35, tapahtuma klo 12-16,

-kartanon  esittely, grillimakkaraa, loimulohta, ruisleipää, leivonnaisia, kahvia

Lusin koulu, Lusinraitti 2,tapahtuma klo 10-15,

-maatalouskoneita, lampaita, vasikoita, hevonen, poni

-jumppaa, kilpailuja, lasten puuhamaa, koirien etsintänäytös

-kirppis sinisessä talossa

-grillimakkaraa, leivonnaisia, kahvia, mehua

Heinola, linja-auto turistipysäkillä, noin 15.30

                                                                                                                                                                               

                                                                                                                                                                                                                                                                                             

Heinolan, turistipysäkiltä, lähtö 9.00, auto B:n reitti

Heinolan talon Elämyspuoti ovet auki  klo 9-13    

Lusin koulu, Lusinraitti 2 ,tapahtuma klo 10-15

-maatalouskoneita, lampaita, vasikoita, hevonen, poni, koirien etsintänäytös

-jumpaa, kilpailuja, lasten puuhamaa, kirppis sinisessä talossa

-grillimakkaraa, leivonnaisia, kahvia, mehua

Paaso, Karppisen puusepänverstas,Paistjärventie 261,  tapahtuma klo 11-13

-verstaan avoimet ovet, Lyyti –jakkaramyynti

-Marttojen munkkikahvila, grillimakkaraa

-Vanha Zetori  vm1954, Rompetori

Rihu, Kivijärventie 58

Taivaskalliolla upeissa maisemissa, tapahtuma klo 12-15:

-Tutustutaan ja kuullaan  biodynaamisesta viljelystä  ja nähdään tuohityönäytös ,villalankatuotteita

-Maistellaan paikallista röpörieskaa, koivunmahlaa ,yrttisuolaa, yrttiteetä, lampaanlihasäilykkeitä ,voi ostaa myös tuliaisiksi kotiin

Muurisen Lammastila, Lampola, tapahtuma klo 12-15

-Tutustutaan 1-2 kk ikäisiin karitsoihin

Heinola, linja-auto  turistipysäkillä , noin klo 15.10

Heinolan turistipysäkiltä, lähtö klo 9.30, auto C:n reitti

Jyränkö, Rantatupa, Paasikivenpuisto,  , tapahtuma klo 9.45-13, kahvia, grillimakkaraa, kirppis, musiikkia Jouko Keskinen & Severi &Hannu Knuuttila

Apajalahden luolan esittely klo 11-13, nuotiomakkaraa, Citymarketin yllätyslahja

Vierumäen asema, Topparoikan Rautatiepäivät, tapahtuma klo 10-15,

-Höyryveturi Ukko-Pekka, resiina, Marttojen kahvila, peräkonttikirppis jne.

Tutustuminen päiväkoti Laulujoutseneen, ,  klo 13.30-14.30

Heinola, linja-auto  turistipysäkillä, noin klo 15.10

                                                                                                                                                                                        

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Vappupuheiden jälkeen voidaan todeta että vastakkainasettelu ja pelottelu on voimistunut. Se ei ole Suomen etu. Tällä hetkellä oppositiopuolueet tekevät varjobudjettinsa vasta hallituksen budjetin jälkeen jolloin he voivat etsiä hallituksen budjetista heikkoja kohtia ja esittävät niihin sellaisia muutoksia jotka hivelevät äänestäjiä ja näillä sitten ”ammutaan” hallitusta joka käänteessä. Minun parannusehdotukseni on seuraava:

1.       Jokainen puolue esittelee oman budjettiehdotuksensa seuraavalle neljälle vuodelle, ennen eduskuntavaaleja ja ministeriöiden virkamiehet esittävät Suomen nykytilan ja tulevaisuuden visiot jos mitään ei muuteta, uudisteta.

2.       Vaalien jälkeen hallituksen muodostajat kokoavat Suomelle budjetin neljäksi vuodeksi jossa on hyödynnetty eri puolueiden budjetteja ja hyviä esityksiä. Näin syntyy Suomelle paras mahdollinen budjetti.

3.       Kahden vuoden kuluttua budjettia tarkistetaan jos on tarvetta. Kaikki puolueet esittävät hallitukselle oman esityksensä ja näistä ehdotuksista hallitus tekee tarvittavat tarkistukset Suomen budjettiin. Näin Suomen budjetti vahvistuu ja siihen voivat kaikki puolueet ainakin osittain sitoutua.

Näin toimien poliitikkojen keskustelukulttuuri muuttuu, vastakkainasettelu,  pelottelu vähenee, Ei-puolue pienenee. Turha poliittisten irtopisteiden keruu vähenee. Kannetaan yhdessä huolta Suomen tulevaisuudesta. Suomalaiset kiinnostuvat politiikasta kun nyt voimissaan oleva räksyttävä ja toisia halveksiva keskustelukulttuuri muuttuu. Yhdessä olemme enemmän

"Mallikoulu" Asikkalan Aurinkovuorella

Asikkalan Vääksyssä ei ole rakennettu vain seiniä , Aurinkovuoren koululle, siellä on rakennettu tulevaisuuteen, toimiva oppimis- ja kasvuympäristö lapsille. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös henkilökunta ja oppilaat.

Johtotähtenä suunnittelussa ja rakentamisessa on ollut: avoin ilmapiiri, lapset ja aikuiset yhteistyössä, kasvattaa oppimisesta ja liikkumisesta innostuneita lapsia, nuoria, koulu on positiivinen, turvallinen, yksilöllisyyttä tukeva, panostetaan henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointiin ja toiminnallisuuteen, mukana liikkuva-koulu hankkeessa, koulu toimii oppimisympäristönä iltaisin kuntalaisille.
Koulun rakentamisessa huolehdittiin erityisesti rakenteiden kuivattamisesta ja hyvästä valvonnasta.

Näistä tavoitteista varmasti monet ovat samaa mieltä, mutta Asikkalassa Aurinkovuoren koululla tavoitteet on toteutettu. Minulla oli kunnia tutustua kouluun rehtori Petri Haapalan opastuksella 26.4.2016 ”Uuden taidon oppimisen päivänä”. Vaikuttava kokemus. Tuli heti ajatus, miksi emme Heinolaankin rakentaisi tällaista koulua? Ihastuin paja-ratkaisuihin, kielipaja, luonnontiedon paja, taidepaja, musiikkipaja, mediapaja, jumppa-areena ja kirjasto. Myös ulkotilojen monipuolisuus viehätti, tekonurmikenttä, lentopallokenttä, laavu, nuotiopaikka jne.

Aurinkovuoren koulussa on lähes  300 oppilasta, 3-6 luokat ja perusopetusryhmistä  2-9 luokat. Koulu valmistui 2014 ja maksoi lähes 10 miljoonaa euroa.Rakennuksessa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Se oli panostus tulevaisuuteen. Tulokset näkyvät. Heinolaan ehdotan uuden kouluhankkeen toteuttamista elinkaarimallilla ja paikallisten puurakentajien ammattitaidolla. Pitää myös miettiä kannattaako Heinolan keskustaan rakentaa kahta uutta koulua eri paikkaan. Jos ne rakennettaisiin vierekkäin, voitaisiin saada synergiaetuja (mm. opettajat, ruokahuolto, liikuntatilat, erikoisluokat/pajat, hallinto jne.)

Aurinkovuoren uusi koulu kiinnostaa, vierailijoita on jo käynyt kymmenestä eri maasta. Onko tässä uusi vientituote? Konsepti pitää tuotteistaa myyntikuntoon.

Vaihtoehtona elinkaarirakentaminen

Heinolassa pari koulua on saamassa purkutuomion, joista toisessa vasta pari vuotta sitten tehtiin mittavat korjaukset. Myllyojan koulun rakentamisesta on käyty piirileikkiä liito-oravien ystävien kanssa ja parakkilasku vain kasvaa. Uimahallin remontti tökkii asiantuntemattomien vastuunkantajien toimesta. Päiväkodit homehtuvat. Kauhulla odotan millaisia laskuja, ongelmia on tulossa muutaman vuoden päästä uuden Hopeasillan rakennuksista. Korjausvelka kasvaa joka päivä. Kuka näiden kokemusten jälkeen vielä uskaltaa investoida kaupungin piikkiin ja hoitoon? Esimerkiksi Heinolassa tämä tuleva investointipotti maksaisi lähes 30 miljoonaa euroa. Lisäksi on tulossa uuden maantiesillan rakentamislasku. Kannattaa varmasti selvittää muita vaihtoehtoja.

Yleisenä havaintona voidaan todeta että kaupungin ja kunnat ovat huonoja omistajia. Yhteisen omaisuuden hallinta ja huolto on heikkoa koska kukaan ei ole henkilökohtaisessa vastuussa. Monessa kaupungissa ja kunnassa on otettu käyttöön ns. elinkaarimalli jolla edellä kerrotut ongelmat voidaan välttää.

Elinkaarimallissa kaupunki tekee yksityisen yrityksen, rakentajan kanssa elinkaarisopimuksen, vaikka uuden koulun rakentamisesta. Yritys rakentaa sopimuksen mukaisen rakennuksen, koulun ja antaa sen kaupungin käyttöön. Yritys, rakentaja vastaa rakennuksen ylläpidosta ja huolloista sopimuksen mukaan sovitun ajan, esimerkiksi 30 vuotta. Rakennuksen laatu paranee, koska rakentaja sitoutuu hankkeeseen vuosiksi, esimerkiksi 30 vuodeksi. Kaupungin rahankäyttö ja budjetointi helpottuu koska investoinnin kustannukset on ennakoitavissa, jopa 30 vuodeksi. Rakennuksen ylläpito ja huolto paranee koska sen tekevät alan ammattilaiset säännöllisesti. Kaupunki voi myös tämän ansiosta keventää organisaatiotaan.

Esimerkiksi Myllyojan koulusta on rakennettava alueensa "kylätalo" jossa on koulu, päiväkoti,kokoontumistilat kyläläisille ja senioreille ruokailumahdollisuus. Päättäjien kannattaa tehdä opintomatka Vääksyyn, Aurinkovuoren uuteen kouluun, sieltä on paljon opittavaa mm.aurinkoenergian hyödyntäminen.

Tarjouspyynnöt on rakennettava niin että paikalliset puutalorakentajat pärjäävät ja hankkeet toteutetaan Itä- Hämäläisin voimin. Näin toteutettuna ”mallirakennukset” poikivat yrittäjille tilauksia muualta Suomesta. Ja työllisyys Itä-Hämeessä paranee.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?

En ymmärrä miksi puhutaan paikallisesta sopimisesta negatiiviseen sävyyn ja vain kriisilausekkeesta? Minun mielestäni paikallista sopimista eli henkilöstön mukaan ottamista tarvitaan yrityksen kehittämisessä ja kriisissä. Yrityksen kannattaa hyödyntää työntekijöittensä työpanoksen lisäksi heidän luovuuttaan ja kehittämisideoitaan. Näin saadaan yhteistyöhaluinen ja motivoitunut henkilöstö. Tämä on yksi keino saada Suomi nousuun.

Kauppaketjun johtotehtävissä ollessani tavoitteena oli menestyminen ja markkinaosuuden kasvattaminen. Yhtään myymäläremonttia ei tehty ilman koko henkilökunnan ideoiden ja toivomusten huomioimista. Sillä myymälän henkilökuntahan tunsi parhaiten myymälän ongelmat ja asiakkaiden toivomukset. Voin luetella monia kehittämistoimia joita en itse olisi tunnistanut. Samalla asenteella otimme kehittämiseen mukaan rakentamisen ja remontoinnin yhteistyöfirmojen edustajat (rakennus, sähkö, LVI  jne.). Lisäksi keräsimme suunnitelmallisesti asiakaspalautetta joita hyödynsimme myymälän kehittämisessä. Tällä periaatteella toimien ketjun markkinaosuus kolminkertaistui viidessä vuodessa.

Paikallinen yhteistyö edellyttää myös ajantasaista ja oikeaa tietoa yrityksen tilanteesta ja tavoitteista perusteluineen henkilökunnalle. Tätä yrityksen taloudellisen tilan ja menestymisen edellytysten ymmärtämistä auttaa se että henkilöstön luottamusmies kuuluu yrityksen hallitukseen tai ainakin johtoryhmään.

Keskusjärjestöiltä paikallistasolle ennemmän päätösvaltaa, vastuuta ja velvollisuuksia.

Näin toimien kaikissa yrityksissä kriisilauseketta tarvitsee soveltaa entistä harvemmin. Yhdessä olemme enemmän.

40-vuoden kokemuksella, Luomupekka