keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Miksi ostaisin luomua?


Minä ostan siksi että se on eettisesti tuotettua, antibioottien käyttö eläimille on rajoitettu, niissä ei ole kasvinsuojeluaineiden jäämiä, niitä ei ole kasvatettu väkilannoitteiden voimalla, niiden maku on aitoa, ei ole lisäaineita. Ostan mieluimmin kotimaista luomua, koska se tuo työtä Suomeen. Esimerkiksi Pekan Leipä valmistaa suomalaisesta luomurukiista ruisleipää ja vie valmiit tuotteet Saksaan. Ennen Suomesta vietiin ulkomaille viljaa, nyt viedään täällä jalostettuja viljatuotteita. Ulkomailla arvotetaan Suomen yöttömässä yössä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja luomu-tuotteita.

Väite että luomuruoka on keskimäärin 30% kalliimpaa on väärä, vanhentunut tieto. Kun luomutuotannon voluumi kasvaa, logistiikka oikenee ja hintaa halpuutetaan, luomutuotteiden hintaero perinteisesti tuotettuun ruokaan kapenee. Esimerkit Keski-Euroopasta osoittavat että jatkossa hintaero on 0-10% ja tämä lisäkate kuuluu tuottajalle, ei välittäjille.

Suomessa luomutuotteiden myntti viime vuonna oli yli 250 miljoonaa euroa ja se kasvoi +6% , kun päivittäistavarakaupan kasvu oli 0%.

Terveellisemmän ruoan puolesta, Luomupekka Rusila


tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kännykkäparkki joka kouluun


Muutamissa kouluissa on jo toteutettu kännykkäparkki eli kun oppilaat menevät luokkaan he jättävät kännykkänsä hauskaan kännykkäparkkiin jossa jokaisella oppilaalla on oma paikkansa.
Oppilaita haastateltiin muutaman viikon jälkeen ja he aluksi vastustivat käytäntöä mutta myöhemmin totesivat että keskittyminen oppitunnilla on parantunut ja opettajat ovat olleet tyytyväisiä.

Osa oppilaista kertoi että he ovat toteuttaneet myös kotona ideaa, eli ovat jättäneet kännykän äänettömälle toiseen huoneeseen. Myös kotona läksyjen teko on sujunut paremmin.
Moni nuori on tullut liian riippuvaiseksi kännykästä. Väitetään että juuri junan alle jääneet kaksi tyttöä olisivat pelanneet kännykkäpelejä.


Miksei tätä kännykkäparkki-ideaa toteuteta kaikissa kouluissa? Jokaisessa koulussa oppilaat voisivat itse ideoida kännykkäparkin, se kehittäisi luovuutta ja lopputulos olisi persoonallinen. Paras idea voitaisiin vaikka palkita kunnittain. Uskon että tämä koulussa opittu käytäntö tarttuu ja sitä monet soveltaisivat myös kotona.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Heinolan kylillä tapahtuu 2016


Heinolan kylät ovat mukana yhteisellä teltalla Kylämarkkinoilla 7.5. Lahden Satamassa, siellä julkistetaan mm. Päijät-Hämeen kylä 2016, Kylämarkkinat avaa Luomupekka Rusila.

Heinolan Kylät esittäytyvät myös 3.6. Heinolan torin kuukausimarkkinoilla ja kertovat Avoimet Kylät tapahtumistaan kylillä 11.6.

Heinolan Kylät ovat mukana valtakunnallisessa Avoimet Kylät tapahtumassa lauantaina 11.6. Monet kylät ovat suunnitelleen tapahtumapäivälle monenlaista nähtävää, syötävää, ostettavaa ja kerrottavaa. Heinolan turistipysäkiltä lähtee kolme linja-autoa klo 9-10 välillä, jotka kiertävät ilmoitetun aikataulun mukaan kylillä olevia tapahtumia. Linja-autoihin otetaan matkustajia ennakkoilmoittautumisien mukaan, aikataulut ovat Itä-Hämeen kesälehdessä 26.5. ja Facbookissa ” Heinolan Avoimet Kylät” .Elämysmatka on ilmoittautuneille ilmainen. Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet linja-autoihin. Kylien tapahtumiin voi tietysti mennä myös omilla kyydeillä. Toivomme myös kesä-asukkaiden runsasta osanottoa.

Seuraavat kylät ja kohteet ovat jo ilmoittautuneet mukaan Avoimet Kylät tapahtumaan: Vierumäki, Heinola kk, Lusi, Tuusjärvi, Marjoniemi,  Pääsinniemi, Paaso, Jyränkö,  Rihu, Tähtiniemi-Apajalahti, 

Heinolassa järjestetään 9-11.9. valtakunnallinen LOKAALI- kylätapahtuma, jossa mm. julkistetaan vuoden kylä 2016. Heinolan kylät esittäytyvät vieraille Heinolan torilla 10.9. Esitämme vieraille ja Heinolan kyläläisille myös Apulannan elokuvan ”Teit meistä kauniit” 9.9. klo 20. Pääjuhla on VPK-talolla 11.9. klo 11. Kahvila torissa on taidenäyttely ”Vanhaa Heinolaa”. LOKAALI tapahtuman pääjärjestäjä on Suomen Kylätoiminta ry ja Päijät-Hämeen kylät ry
Tapahtumien järjestelyjä tukevat Heinolan elinkeinotoimi ja Syrjälä-rahasto ja Heinolan Kaupunkisydän ry


Lisätietoja 050-5002009/Luomupekka Rusila

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Mikä jarruttaa Heinolan keskustan kehittämistä?


Heinolan kaupungista väki vähenee, työpaikat vähenevät, kauppoja lopettaa, ravintoloita lopettaa ja tyhjät liikehuoneistot keskustassa lisääntyvät, jopa torin ympärillä. Heinolan mielikuva on heikentynyt, osittain kaupungin johtavien virkamiesten toimin. Tämä huolestuttava kehitys on viimeisenä viitenä vuotena lisääntynyt joka vuosi.

Paikallislehti kysyi keskustan yrittäjiltä ja kaupungilta Heinolan keskustan kehittämisen nykytilaa ja tulevaisuutta. Moni yrittäjä ja kiinteistönomistaja ei ole tyytyväinen kaupungin kehittämistoimintaan.

Kaupungin johtavat virkamiehet kertoivat vastauksessaan yhdeksi syyksi huonoon kehitykseen Heinolan Kaupunkisydän ry:n toiminnanjohtajavajauksen. Silloin kun yhdistyksellä oli toiminnanjohtaja, kuten alkuaikoina allekirjoittanut, kaupungin poliittinen johto ja johtavat virkamiehet tekivät kaikkensa että toiminnanjohtajan esitykset ja ideat eivät toteudu. Kaupunki ei halunnut tulla yhdistyksen jäseneksi, kuten naapurikaupungeissa, jollin kehittäminen olisi yhteistyössä tehokkaampaa. Kaupunkiin vain perustettiin erilaisia kehittämisryhmiä joissa maksettiin luottamushenkilöille kokouspalkkioita, vaikka ryhmien tulokset olivat nolla. Lisäksi maksettiin ulkopuolisille konsulteille satojen tuhansien korvauksia turhaan, sillä konsulttien esittämiä kehittämistoimenpiteitä ei toteutettu. Ei osattu tai haluttu hyödyntää kaupungin omien yrittäjien kokemusta, tietotaitoa, ideoita.

Noin kuusi vuotta sitten S- Ryhmällä,  K- Ryhmällä ja Rakennusliikkeellä oli kymmenien miljoonien rakennussuunnitelmat keskustaan. Olisi rakennettu mm. uusi K- Supermarket ja uusi toripalvelurakennus jne. Jääräpäiset kaupungin neuvottelijat ajoivat vain omia tavoitteitaan eikä ottaneet huomioon myös yrittäjien ja rakentajien tavoitteita ja mahdollisuuksia. Kaupunki ei ymmärtänyt mitä kaupungin kaupallisen keskustan kehittäminen edellyttää. Nyt tulokset ovat näkyvissä. K- Kauppa lopetti, ravintola lopetti, posti lopettaa, erikoistavaraliikkeitä on monta lopettanut ja keskustan asiakasmäärät ovat laskussa.

Heinolan Kaupunkisydän ry ei toimi yksistään toiminnanjohtajan varassa, yhdistyksellä on asiantunteva ja aktiivinen hallituksen puheenjohtaja ja hallitus. Hallituksen jäseninä ovat keskustan menestyvät yrittäjät ja aktiiviset toimijat.

Nämä esimerkit osoittavat kuinka tärkeää on kaupungin virkamiesten, luottamusmiesten ja yrittäjien saumaton yhteistyö, varsinkin pikkukaupungissa. Toivottavasti menneestä on jotakin opittu. Kehitystä ei tapahdu ilman muutosta. Yhdessä olemme enemmän


lauantai 26. maaliskuuta 2016

Aukioloaikojen sekamelska


Aikaisemmin kun kaupoilla oli maksimi aukioloajat ja useimmat kaupat toteuttivat niitä, asiakkaiden oli helppoa ennakoida kaupan aukioloaika, varsinkin päivittäistavarakapoissa ja tavarataloissa.
Nyt kun aukioloajat vapautuivat asiakkaiden on vaikea ennakoida kauppojen aukioloaikoja. Kaupat pyytävät katsomaan aukioloajat netistä, kaikilla ei vielä ole nettiä. Samalla kauppaketjullakin on samalla paikkakunnalla eri aukioloajat. Tämä ei ole asiakasystävällistä palvelua paikkakunnan kannalta.

Tässä muutama kehittämisehdotus ongelmaan:

-Saman ketjun kaupat samalla paikkakunnalla voisivat kertoa ilmoitustaulullaan tai ovessaan, mikä kaupan  ketjumyymälä  palvelee vielä kun tämä kauppa sulkee ovensa. Tämä on hyvää asiakaspalvelua.

-Jos samalla paikkakunnalla on kaksi apteekkia, kukkakauppaa, lukkohuoltoa, kampaamoa jne. joka ovat viikonloppuna kaikki kiinni. Liikkeet voisivat sopia että aina yksi liike vuorollaan palvelee myös viikonloppuna tai iltaisin pidempään. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua.

-Kun netissä tai älypuhelimessa olevilla kartoilla esitellään paikkakunnan palveluverkostoa, sinne kannattaisi nyt lisätä myös palvelupaikan aukioloajat tai tiedon  onko kauppa auki sillä hetkellä kun asiakas sitä netistä ja puhelimestaan katsoo. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua

-Torille voisi pystyttää sähköisen ilmoitustaulun jossa mm. kerrotaan mitkä kaupat ja ruokapaikat ovat vielä auki klo 18 jälkeen ja kun kauppa/ruokapaikka menee kiinni tieto poistuu infotaulusta. Tämä on paikkakunnan hyvää asiakaspalvelua.

-Pienellä paikkakunnalla kunta voisi kerätä palveluverkostonsa aukioloajat yhteen paikkaan nettisivuilleen josta asiakkaiden olisi ne helppo löytää, kaikki yhdestä paikasta. Tämä on kunnan hyvää asiakaspalvelua.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja paikkakunnilla joille matkailijoiden, ohikulkijoiden tuomat lisäeurot ovat tärkeitä kannattaa kaikkien toimijoiden keskustella paikkakunnan palveluvalmiudesta yhdessä, asiakaspalvelun parantamisen kannalta. Tämä on osa paikkakunnan elinkeinopolitiikka ja matkailumarkkinointia. Yhdessä olemme enemmän.


perjantai 25. maaliskuuta 2016

Neuvottelijat vaihtoon!


Monet viimeaikaiset neuvottelut esimerkiksi valtioiden kesken, kuntien kesken, ammattiyhdistysten kesken, aviopuolisoiden kesken ovat kariutuneet, epäonnistuneet. Monia neuvotteluja on käyty jopa vuosia, kuukausia, viikkoja ilman tuloksia. Kustannuksia kertyy ja neuvottelijoiden tilipussi turpoaa. Jos joitakin tuloksia saadaan pitkien neuvottelujen jälkeen, tulokset ovat laimea kompromissi.

Mielestäni neuvottelujen epäonnistuminen osoittaa neuvottelijoiden luovuuden puutetta, yhteistyökyvyttömyyttä, ei tunnisteta yhteistä hyvää, ajetaan vain omia etuja ja pelataan jonkin poliittisen puolueen pussiin. Neuvottelijoita on kerrallaan liikaa ja asioita pöydällä liikaa. Ei sitouduta neuvottelujen tavoitteisiin.

Kun neuvotteluissa tulosta ei synny, neuvottelijoita pitää vaihtaa. Mielestäni neuvottelijoista pitää olla vähintään 30% toista sukupuolta. Ensin pitää päästä tavoitteista yksimielisyyteen ja sen jälkeen valita monista etenemisvaihtoehdoista se jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä ja sitoutua. Perheriidoissa neuvottelijoita ei kannata vaihtaa liian helposti, pitää ottaa avuksi ammattiauttaja, ”Liinamaa”. Puhuminen ja avoimuus auttaa.

Ei ole oikein että neuvotteluissa keskusjärjestö hyväksyy sopimuksen ja sen alajärjestöt eivät siihen sitoudu. Mielestäni tällaista keskusjärjestöä ei tarvita. Se lisää vain byrokratiaa ja hankaloittaa neuvotteluja. Toimintaympäristö on muuttunut, miksi neuvottelujärjestelmät eivät muutu?

Annetaan demokratian toimia. Me olemme vaaleilla valinneet eduskunnan ja eduskunta on valinnut enemmistöhallituksen, annetaan sen toimia Suomen eduksi. Suomen pitää johtaa vaaleilla valittu hallitus, ei työnantaja- eikä työntekijäliitot.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

S-Kaupan "Pankkiautomaatti"


Suomessa väki vanhenee ja elinikä pitenee. Samaan aikaan pankkipalvelut harvenevat, monen pankin konttorista ei enää saa käteistä rahaa, pankkiautomaattien verkosto harvenee, kaikilla vanhuksilla ei ole tietokonetta ja nettiä kotona.

Tämä kehitys parantaa merkittävästi S-pankin palvelua joka toimii tälläkin hetkellä S-kaupoissa koko aukioloajan. Ihmettelen miksi tätä ylivoimaista kilpailukeinoa S-kaupat ja S-pankki eivät hyödynnä. S-kauppojen ulkosivuilla ja sisämainonnassa ei tuoda esiin pankkiautomaattia korvaavaa palvelua joka toimii  koko aukioloajan turvallisesti sisätiloissa. Lisäksi S - Pankin palvelumaksut ovat muita edullisempia. Varsinkin Sale- kaupat sijaitsevat kylillä ja kaupunginosissa joista pankit ja pankkiautomaatit ovat lähteneet jo vuosia sitten ja siirtyneet monen kilometrin päähän keskustaan.

 Tässä tilanteessa mahdollisuus nostaa kätevästi S-tililtä rahaa kaupan kassalla on kilpailuetu.


”S- Etukortilla talletat ja nostat S-kaupassa, koko aukioloajan”