Hyvinvointialueiden yhteistyö heikkoa

Kun asiakas muuttaa hyvinvointialueelta toiselle, aikaisempia tutkimustuloksia ei hyödynnetä tehokkaasti, vaan tutkimukset aloitetaan alusta. Esimerkiksi jalkaterapiassa tutkimukset uusia pohjallisia varten olivat jo valmiina, mutta uudella alueella tutkimukset aloitettiin alusta. Toinen esimerkki kuulolaitteiden määräysperusteiden selvittely aloitetaan alusta lääkärikäynnillä. Kyllä näissä esimerkeissä olisi varmaan mahdollista sopia jonkinlainen veloitusperuste. Parempi yhteistyö nopeuttaisi potilaan kannalta haluttua hoitoa. Näiden kokemusten perusteella en usko, että hyviä käytäntöjä alueiden kesken hyödynnetään tehokkaasti, niin kuin poliitikot kehuvat. Nämäkin kustannussäästöt kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Yhdessä olemme tehokkaampia.

Helsinki Sote-uudistuksesta?

ESS 26.9. Juha. K. Koski toteaa että ”Helsinki ei ole mukana sote uudistuksessa”

Helsinki ei virallisesti ole sote-uudisuksessa, mutta käytännössä hyödyntää soten periaatteita ja käytäntöjä. Minulla on vuosien kokemus Heinolan ja Lahden alueelta ja nyt Helsingin alueesta, mitään isoja sote-eroja ei ole. Helsingissä saa helpommin palvelusetelin, jos ei halua jonoon. Helsingissä on asukkaita paljon pienellä alueella, täällä on helpompi järjestää sote-palveluja verrattuna esim. Kainuuseen. Heinolassa palvelut pelasivat kiitettävästi, lahdessa tyydyttävästi ja Helsingissä kiitettävästi. Edelleen olen sitä mieltä että politiikka, vastakkainasettelu sekoittaa liikaa hyviä suunnitelmia, joiden toteutuminen vaatii vuosia ja yhteistyötä. Yhdessä olemme enemmän.

 

Sote on politisoitunut liikaa

Eduskunnan kyselytunti 19.9.2024 paljasti, miksi sote-uudistus takkuaa. Keskustelussa ruokitaan vastakkaisasettelua hallitus-oppositio ja nykyinen -edellinen vasemmistohallitus. Ei haluta ymmärtää, että tehdään vuosisadan suurinta uudistusta, jota ei voida saada toimimaan reilussa vuodessa, se vaatii useamman vuoden. Ihmettelen miksi tätä uudistusta ei toteutettu samalla mallilla kuin puolustusselontekoakin, jossa kaikki puolueet ovat mukana. Tämä uudistus on liian iso ja kallis puolueiden irtopisteiden keruuseen.

Pakolliset säästöt olisivat leikkauksia, jos toiminta jatkuisi entisellään. Säästöt ovat mahdollisia, kun osa töistä tehdään uudella tavalla, hyödynnetään tietotekniikkaa ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, testataan omalääkärimalli uudeksi toimintatavaksi, hyödynnetään etävastaanottoja, säästetään seinissä, kiinteistöissä, jokaiselle hyvinvointialueelle toimivat sairaalapalvelut yhteen pisteeseen.

Meidän kuntalaisten on otettava vastuuta omasta hoidosta ja huolenpidosta. Minä olen syöpäsairas 79v mies. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella palvelut pelasivat tyydyttävästi, palveluseteleitä jaettiin nihkeästi. Olin itse aktiivinen, olin suoraan ennakkoon yhteydessä diabeteslääkäriin, diabeteshoitajaan, kuulokeskukseen jne. Nyt puoli vuotta Helsingin Kalasatamassa kaikki tarvitsemani palvelut ja hoidot toimivat kuin rasvattu salama. Se on edellyttänyt minulta aktiivisuutta ja ennakointia. Jos en halua mennä pitkään jonoon, minulle tarjotaan palveluseteliä. Maisa järjestelmän kautta saan helposti yhteyttä hoitotiimiini. Ihmettelen tiedotusvälineissä välitettyä tietoa sote uudistuksen ongelmista ja epäonnistumisesta. Uskon että osalla valittajista on poliittinen tarkoitus eli mustamaalata tietoisesti kilpailevaa puoluetta

 

S-Osuuskauppojen asiakasomistajien "Tilipäivä" on hieno oivallus. Näkyvyys ja rahalla naksetun bonuksen tunnetuksi tekeminen on mahtava. S-Ryhmän bonus on ylivoimainen kilpailijoihin verrattuna.

Toinen tavoite voisi olla tulevaisuudessa "Vaalipäivä". S-Alueosuuskauppojen edustajiston vaalit järjestettäisiin samoina päivinä koko Suomessa. Se olisi demokratian ja vaikuttamisen päivä. Julkisuus olisi taattu

 

Miksi ei sallita kahta toisen asteen tutkintoa?

Maailma on muuttunut ja muuttuu. Minäkin 1940-luvulla syntynyt olen joutunut opettelemaan kolmeen eri tehtävään eri puolilla Suomea. Se oli työuralla etenemisen ehto.  Harva meistä ja lapsistamme on koko työuransa samassa ammatissa, tehtävässä. Yritysten kultua työttömäksi jääneet voivat saada helpommin uuden työn, kun on pari toisen asteen tutkintoa. Elävissä yrityksissä työnkuvat muuttuvat digitalisoinnin ansiosta tai kilpailutilanteen muuttuessa. Perheen muuttaessa toiselle paikkakunnalle se, jolla on pari eri tutkintoa, ammattia voi saada työtä nopeammin. Useampi tutkinto rohkaisee myös muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja tämä helpottaa työvoimapulaa.

Ymmärrän sen, että jokaiselle nuorelle pitää saada ainakin yksi toisen asteen koulutuksen tutkinto. Se on vähimmäistavoite. Tämä tavoite ei saa estää ketään nuorta hankkimaan toisenkin tutkinnon tulevaisuuden haasteita varten. En ymmärrä kuka asiantuntija ministeriöstä on tätä ehdottanut hallitukselle? Ihmettelen myös hallituksen ja ministereiden näköalattomuutta ja lyhytnäköisyyttä. Tämän säästön olisi helpommin voinut saada puolueiden puoluetuista. Kun sanotaan, että kaikkien on oltava talkoissa mukana, miksi ei puoluetuet?

 

Syövän jälkihoitoon kehittämisvinkkejä

Olen kohta 80v syöpäsairas diabeetikko. Paksunsuolen syöpä leikattiin 2002 Meilahdessa Helsingissä. Sain hyvää empaattista hoitoa eli hyvät eväät selviytymiselle. Kaksi lääkäriä neuvotteli kanssani ennen leikkausta ja jälkeen päin tajusin, että he saivat näin minut mukaan selviytymisprosessiin. Hoitajat toivoivat tapaamistamme tulevaisuudessa, mutta ei näissä merkeissä. Lähtökeskustelussa, lääkäri kertoi, että tilastojen mukaan viiden vuoden päästä puolet on elossa, joilla on samanlainen syöpä kuin minulla. Minä löin vetoa lääkärin kanssa, että minä olen siinä puolikkaassa, joka selviää. Lääkäri totesi, että sitten se on kiinni sinun korvien välistä eli positiivisesta elämän asenteesta. Tajusin mitä tarkoitti. Lisäsin jo ennestään hyviä liikuntamääriä, lisäsin ruokavalioon kasviksia ja vähensin punaisen lihan käyttöä, jätin alkoholinkäytön minimiin, hyödynsin vertaistukea, asetin itselleni tavoitteita esim. halusin nähdä, kun ensimmäinen lapsenlapseni menee kouluun, pääsee ripille, valmistuu ammattiin ja menee naimisiin. Nämä kaikki ovat toteutuneen viimeistä toivetta lukuun ottamatta, mutta sekin on hyvässä alussa. Näillä toimenpiteillä olen saanut nauttia jo yli 20 lisävuodesta, kiitos lääkärihoitajat ja yläkerran Herra.

Kokemukseen perustuvia kehittämisvinkkejä. Sairaalassa lähtöneuvotteluissa leikkauksen jälkeen voisi olla mukana myös puoliso, psykologi ja vertaistukea antava vastaavasta syövästä parantunut. Lääkärien tulisi korostaa ruokavalion ja liikunnan merkitystä selviytymiseen. Näistä vinkeistä kirjallinen ohje mukaan yhteystietoineen. Ohjeessa olisi myös itse täytettä osuus, johon potilas itse kirjaa haluamansa muutokset elintapoihinsa. Tarkistuskäynneillä kerrataan sovitus elintapamuutokset ja niiden toteutuminen. Nämä toimenpiteet pienentävät myös yhteiskunnan sote-kuluja.

 

Miksi Suomen PT-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?

Maaseudun Tulevaisuudessa 21.8.2023 ex-maatalousministeri Jari Leppä jatkaa vielä eläkkeelläkin samaa laulua kaupparyhmien arvostelua, tuottajien ryöstämisestä, hyvistä tuloksista. Ketjujen tuloksia ei ole tehty tuottajien kustannuksella. Eikö ole oikein, että markkinataloudessa yritykset pärjäävät, tekevät hyvää tulosta ja työllistävät? Kannattaa katsoa myös peiliin. maanviljelijät ja heidän järjestönsä ovat mukana monen ruokajätin hallinnossa päättäjinä. Voisiko siellä vaikuttaa ja tehdä jotakin? Korjaustoimenpiteeksi Leppä ja kollegat ehdottavat lakimuutoksia, rajoituksia yrittämiseen ja lisää valvovia virkamiehiä. Muistuttaa naapurivaltion toimenpiteiltä. Ei kannata ruokkia vastakkainasettelua, vaan kannustaa yhteistyöhön. Olen Lepän kanssa samaa mieltä, että toimitusketjua tuottaja, teollisuus, ketjuohjaus, kauppa pitää kehittää yhdessä niin että jokainen ketjun osa saa korvauksen tekemälleen työlle. Valitettavasti nyt esitetyt toimenpiteet eivät tue tavoitteen toteuttamista.

Miksi Suomen pt-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?  Ne ovat ottaneet oppia muualta maailmasta. Ne ovat muuttaneet rakenteitaan rajusti.  Ovat kehittäneet ketjutoimintaa, logistiikkaa, energiankäyttöä, valikoimiaan, päätöksentekoa ja markkinointia. Ne toimivat tehokkaasti täällä harvaan asutussa maassa ja palvelevat koko Suomea. Voisiko tuottajajärjestöt ottaa tästä oppia? Voisivat esimerkiksi EU-rahoituksen avulla perustaa jokaiseen maakuntaan Heinolan Heilan mallin mukainen, tuottajien omistama vain lähiruokaa ja luomua myyvä kauppaketju? Ketjuun voisivat liittyä myös nyt toimivat lähiruokatorit. Lähiruokaketjulla olisi tietenkin toimivat nettisivut, jota kautta voisi myös tilata lähituotteita. Tämä organisaatio voisi myös tukea, auttaa isompia tuottajia yhteistyössä K:n  ja S:n pt-ketjujen kanssa, olisi neuvotteluvoimaa enemmän.

Pekka Rusila, mv poika, kokemusta johtotehtävistä elintarviketeollisuudesta, vähittäiskaupasta ja pt-ketjuista eri puolelta Suomea