Miksi Suomen PT-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?

Maaseudun Tulevaisuudessa 21.8.2023 ex-maatalousministeri Jari Leppä jatkaa vielä eläkkeelläkin samaa laulua kaupparyhmien arvostelua, tuottajien ryöstämisestä, hyvistä tuloksista. Ketjujen tuloksia ei ole tehty tuottajien kustannuksella. Eikö ole oikein, että markkinataloudessa yritykset pärjäävät, tekevät hyvää tulosta ja työllistävät? Kannattaa katsoa myös peiliin. maanviljelijät ja heidän järjestönsä ovat mukana monen ruokajätin hallinnossa päättäjinä. Voisiko siellä vaikuttaa ja tehdä jotakin? Korjaustoimenpiteeksi Leppä ja kollegat ehdottavat lakimuutoksia, rajoituksia yrittämiseen ja lisää valvovia virkamiehiä. Muistuttaa naapurivaltion toimenpiteiltä. Ei kannata ruokkia vastakkainasettelua, vaan kannustaa yhteistyöhön. Olen Lepän kanssa samaa mieltä, että toimitusketjua tuottaja, teollisuus, ketjuohjaus, kauppa pitää kehittää yhdessä niin että jokainen ketjun osa saa korvauksen tekemälleen työlle. Valitettavasti nyt esitetyt toimenpiteet eivät tue tavoitteen toteuttamista.

Miksi Suomen pt-kauppaketjuilla menee nyt hyvin?  Ne ovat ottaneet oppia muualta maailmasta. Ne ovat muuttaneet rakenteitaan rajusti.  Ovat kehittäneet ketjutoimintaa, logistiikkaa, energiankäyttöä, valikoimiaan, päätöksentekoa ja markkinointia. Ne toimivat tehokkaasti täällä harvaan asutussa maassa ja palvelevat koko Suomea. Voisiko tuottajajärjestöt ottaa tästä oppia? Voisivat esimerkiksi EU-rahoituksen avulla perustaa jokaiseen maakuntaan Heinolan Heilan mallin mukainen, tuottajien omistama vain lähiruokaa ja luomua myyvä kauppaketju? Ketjuun voisivat liittyä myös nyt toimivat lähiruokatorit. Lähiruokaketjulla olisi tietenkin toimivat nettisivut, jota kautta voisi myös tilata lähituotteita. Tämä organisaatio voisi myös tukea, auttaa isompia tuottajia yhteistyössä K:n  ja S:n pt-ketjujen kanssa, olisi neuvotteluvoimaa enemmän.

Pekka Rusila, mv poika, kokemusta johtotehtävistä elintarviketeollisuudesta, vähittäiskaupasta ja pt-ketjuista eri puolelta Suomea