Bonustarra Silmäaseman ovessa, miksi ei HOK-Elannon ravintoloiden ovessa?

Ajatuksia ja kysymyksiä S-ketjun palveluista pääkaupunkiseudulla

Viime vuosisadan loppupuoliskolla HOK:n hotelli-ravintolatoiminta teki tulosta ja ”jauhokauppa” päivittäistavarakauppa teki tappiota. Pääjohtaja Jere Lahden johdolla päivittäistavarakaupasta muodostettiin oma yhtiö, Ässä-Market Oy jonka omisti SOK ja HOK. Siitä alkoi pääkaupunkiseudun ruokakauppojen lähinnä S-Markettien kehitys. Kunnostettiin vanhoja ja rakennettiin uusia. Viilattiin ketjun liike-ideaa pääkaupunkiseudulle sopivaksi. Helpotettiin asiakkaan ostamista, automaattiovet, pitkät aukioloajat, luomu-tuotteet, hyvät hintamerkinnät, pysyvät hintaedut, bonus jne. Samalla käynnillä monta asiaa: polttoainejakelu, pankkiautomaatti, Eko-kierrätyspiste, postilaatikko jne. Viidessä vuodessa S-Market ketju oli pääkaupunkiseudun suurin.

Samoihin aikoihin Heikki Stranden käynnisti uuden liikennemyymäläkonseptin eli ABC-ketjun. Alueosuuskaupat, HOK:ta lukuun ottamatta, lähtivät vauhdilla mukaan rakentamaan uutta ketjua. Tässäkin periaatteena oli yksi pysähdys, monta palvelua; bensa, sähkö, kauppa, ruoka, auton pesu, autoilijalle tärkeät yhteistyökumppanit. Yksityisillä huoltamoilla samalla tontilla oli usein huoltamo, kauppa, ruoka ja korjaamoyrittäjä. ABC tontilla on vain yksi yrittäjä, monta palvelua ja yksi esimies, johtaja. HOK-Elanto heräsi tähän kisaan liian myöhään, hyvät liikepaikat menivät kilpailijoille. Tällä hetkellä ABC- ketju pääkaupunkiseudulla on vaatimaton ja puutteellinen, esimerkiksi ravintoloita ei löydy juuri ollenkaan. Ydinkeskustasta ei tietysti löydy enää riittävän isoa tilaa konseptin mukaiselle ABC:lle, pitää rakentaa ABC-itsepalvelua, mutta kehä kolmosen ja maakuntaan menevien valtateiden varsilta löytyy. Pitää toteuttaa koko konsepti eikä vaan osia. Johto perustelee että pääkaupunkilaiset eivät ruokaile ABC-ravintolassa. Miksi muualla Suomessa ruokailee ABC:llä, pääkaupunkilainenkin? Ettei vaan ravintolalinja ole kateellinen ABC:lle? HOK-Elannolla pitäisi olla yksi konseptinmukainen ABC liikennemyymälä jokaisen kaupungin alueella.

HOK-Elanto ruokaravintola puuttuu monesta Prismasta. Kannattaa tässäkin muista yksi pysähdys Prismassa ja monta palvelua; ruokaravintola, eko-kierrätyspiste, ABC jakelupiste, autopesula, yhteistyöyritykset, joista saa bonusta. Tässä vaaditaan syvällisempää yhteistyötä ravintolaketjun ja Prismaketjun välillä. Päätös pitää tehdä Prismaketjun ja asiaomistajan tarpeista lähtien. Esimerkiksi Herttoniemen Prismassa on kilpailijoiden ravintoloita pilvin pimein, mutta ei HOK-Elannon ruoka-kahvilaravintolaa josta saa bonusta.

Olen myös havainnut, että monet ketjuyksiköt eivät tunnusta väriä, vihreää korttia. ketjun omistajaa HOK-Elantoa. Varsinkin ravintoloista saa S-ryhmän tunnuksia etsiä suurennuslasilla, silti niitä löytämättä. Jopa osa henkilökunnasta sitä kysyttäessä ihmettelee. Ravintolalinja ei ole vielä ymmärtänyt vihreän kortin merkitystä, ylivoimaista kilpailuetua. Tässä taustalla varmasti vielä kummittelee ”jauhokaupan” vähättely. Muilla alueosuuskaupoilla ei tällaisia ongelmia ole, siellä hyödynnetään näkyvästi kilpailuetua. Kun olen asiaa ihmetellyt HOK-Elannon johtajille, vastaus on; ei sovi ravintolan liike-ideaan, tieto omistajasta selviää Raflaamosta eli netistä. Tämä ei ole ostamisen helpottamista. Asiakasomistajat haluavat kerätä bonuksia ja tietää mistä ravintoloista ja yhteistyökumppaneilta niitä saa